August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
Helsingissä Herttoniemen ja Pukinmäen kirjastot laivaavat suksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290
Muitakin lainattavia urheiluvälineitä löytyy kuten luistimet, jääkiekkomaila, lumikengät, tennismaila, jalkapallo, frisbee, koripallo, sulkapallosetti ja hyppykeppi. Löydät tiedot näistä ja niitä lainaavista kirjastoista kun laitat Helmetin tarkennettuun hakuun hakusanaksi haluamasi välineen (esim. luistimet) ja valitset aineistoksi esineen.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSearch=true&searchString
Turun kaupunginkirjaston kirjastokorttia ei voi uusia internetin kautta, mutta puhelimitse voi mitätöidä kortin käytön, jos on mahdollista, että kortti vielä löytyy. Varsinkin jos kortti on varastettu, se kannattaa heti mitätöidä ja ottaa sitten uusi kortti.
Saadakseen uuden kortin täytyy asiakkaan tulla henkilökohtaisesti kirjastoon. Uuden kortin saamiseen tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, ja
kortti maksaa 20 mk.
Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista...
On mahdotonta todistaa, että Suomessakaan "yleisesti" ajatellaan, että jos mies ei ole käynyt armeijaa (siis suorittanut varusmiespalvelua), hän on jollain tavalla "raukka". Paljon yleisempää ainakin oman kokemukseni mukaan on, että armeijan käymättömiä (sekä vapautuksen saaneita että siviilipalvelusmiehiä) haukutaan "epäisänmaallisiksi" tai "pelkureiksi" ja jopa "pettureiksi". Tällaisia solvauksia on perinteisesti harrastettu ns. isänmaallisissa tai muuten sotilashenkisissä piireissä, mutta normaalisti niitä esitetään vain yksityisesti, ei julkisesti. Virallisella tasolla Suomen Puolustusvoimat ei ainakaan enää suhtaudu armeijan käymättömiin kielteisesti. On armeijan omakin etu, etteivät fyysisesti vammautuneet tai erittäin huonosti...
Ihmiset eivät ehkä ole muuttuneet ihan niin paljon kuin lait. Vaikka homoseksuaalisuus olikin Suomessa lailla kiellettyä vuosien 1894 ja 1971 välisenä aikana, asia ei silti ollut tuntematon. Ihmiset kohtasivat toisiaan ja toisinaan tunteet yllättivät ihmiset silloin kuten nytkin. Tavallista tietysti oli, että homot hakeutuivat paikkoihin, joissa tiesivät saavansa seuraa.
Kirjallisuudessa asiaa on käsitelty. Esimerkiksi seuraavista tietokirjoista löydät asiaan liittyviä tekstejä:
Juvonen, Tuula : Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Vastapaino, 2002.
Kirjassa käsitellään esimerkiksi ravintoloita, julkisia käymälöitä ja puistoja tapaamispaikkoina. Kirjassa todetaan, että etenkin miesten tapaamispaikoista juoruttiin yleisesti...
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Lause vaikuttaisi olevan presidentti Niinistön oma ilmaisu, ainakaan sille ei löytynyt muuta alkuperää. Esimerkiksi Ylen englanninkielisessä uutisessa se on käännetty muotoon "The masks have fallen and we only see the cold faces of war": https://yle.fi/news/3-12453197.
Kaupunki- eli viemärihyttyset kykenevät lisääntymään lattiakaivojen seisovassa vedessä. Joillain hyttyslajeilla taas on elimistössään alkoholeja, minkä johdosta ne kykenevät selviytymään talvisissakin olosuhteissa. Viemärihyttysiä pystyy torjumaan kaatamalla kuumaa vettä lattiakaivoon ja siivoamisella.
IS.fi. Asiantuntija varoittaa: Hyttyset pian kiusana talvellakin, 17.8.2014.
IS.fi. Yle: Tämä hyttynen syö talvellakin - sikiää kodin lattiakaivossa, 3.12.2012.
Yle.fi. Talvihyttysillä on pakkasnestettä suonissaan, 16.12.2010.
Margit Hollméruksen laulu Kehäkukkanen alkaa Kehäkukkanen pieni pyörii .... Laulun voi löytää Lastentarhamuseon aineistoista osoitteesta https://doczz.net/doc/7008917/t%C3%A4%C3%A4t%C3%A4---lastentarhamuseo .
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista Helmet-tietokannan teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-Kustannus 2012)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062635?lang=fin
Eläköön leikki (Perinneleikit 2015)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2215277?lang=fin
Lasten kultainen laukukirja 2. (Fazer Musiikki, 1993)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1057772?lang=fin
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1059728?lang=fin
Lasten...
Myöskin sisältää sanan myös sekä liitteen -kin, jonka merkitys on ’myös’. Kokonaisuus on siis merkityksen kannalta toisteinen. Sama koskee myös-sanan ja -kin-liitteen yhdistelmää, jossa -kin on kiinnittynyt eri sanaan. Usein merkitystä ’myös’ ilmaisemaan riittää joko pelkkä myös tai pelkkä -kin.
Kielteinen (ei) myöskään eroaa myöskin-sanasta siinä, että siihen liite -kään kuuluu erottamattomasti: toisteinen "myös tänäänkin" voidaan korvata sanomalla kieliopillisesti korrektisti "myös tänään", mutta "ei myöskään tänään" ei vastaavalla tavalla ole korvattavissa ilmaisulla "ei myös tänään".
Kieltoa vahvistava myöskään on neutraali ja yleiskielen mukainen. Se...
Helsingin kirjastoihin on juuri saapunut kirja Leirintäalueet ja lomakylät 1999. Kirjan saatavuus kannattaa tarkistaa internetistä kirjaston aineistotietokannasta http://www.lib.hel.fi tai soittamalla aineistotiedusteluun p. 310 8512.
Suomeksi on julkaistu paljon MS-DOS -oppaita. Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannan (http://www.libplussa.fi/ ) "asiasana" -ruutuun laitetaan hakusanaksi ms-dos, saadaan 15 suomenkielistä kirjaa. Hakusana dos tuo niitä vielä paljon lisää. Luultavasti missä tahansa näistä kirjoista on kerrottu TREE-komennon toiminta. Uskoisin, että löydät omasta kirjastostasi jonkin niistä.
Itse sain käsiini Esko Valtasen Dos-opas -nimisen kirjan, jonka sivuilla 528-531 asia kerrotaan. Mutta alkuun pääset kun kirjoitat dos-komentoriville käskyn tree. Voit sitten käyttää erilaisia lisämääreitä em. kirjojen ohjeiden mukaan.
Internetistä löytyi mämmi hakusanana muutamia reseptejä englanniksi. Vertailkaapa näitä kahta - yhtä oikeata mämmireseptiä tuskin löytyy, ruokaperinnehän vaihtelee maakunnittain.
http://www.innernet.org/fma/recipes/mammi.html
http://www.kaiku.com/kutriskitchen.html
Euroopan unionin The Northern Dimension –sivuilta http://europa.eu.int/comm/external_relations/north_dim/index.htm saat ehkä parhaiten tietoa pohjoisesta ulottuvuudesta.
EU:n ulkopolitiikan sekä yhteistyöohjelmien osaksi luotu pohjoinen ulottuvuus esiteltiin ensimmäistä kertaa virallisesti EU:n piirissä Luxemburgin huippukokouksessa 1997. Pohjoisella ulottuvuudella viitataan Itämeren alueeseen, Jäämeren alueeseen ja Luoteis-Venäjä. Käsite on tuotu lähemmäs käytäntöä Feirassa 2000 hyväksytyn pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman myötä. Feirassa määriteltiin myös pohjoisen ulottuvuuden keskeiset prioriteetit, jotka ovat ympäristö, ydinturvallisuus, toiminta kansainvälistä rikollisuutta vastaan sekä Kaliningradin alue. Toimintaohjelman...
Lainassa olevia videoita ja cd-levyjä voi varata samalla tavalla kuin kirjojakin. Varauksen voit tehdä joko kirjastossa henkilökohtaisesti, puhelimitse tai (jos sinulla on kirjastosta saatu tunnus) myös Internetin kautta. Varaus maksaa. Kun lainassa oleva video tms. palautuu kirjastoon, lähetetään siitä tieto varaajalle.
Lannoitteita koskeviin kysymyksiin paras taho vastaamaan Suomessa on todennäköisesti Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maatalouskemian osasto
http://www.kttk.fi/.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin sisältyy erittäin niukasti lannoiteteollisuutta käsittelevää kirjallisuutta. Turkukokoelmastamme löytyy teos: Jalava, Matti: Kolmekymmentä vuotta maan parhaaksi - Kemira Agro Oy Uudenkaupungin tehtaat 1965 - 1995. Teoksessa kerrotaan lannoitetuotannosta.
Viikin tiedekirjastossa on enemmän aihetta käsittelevää kirjallisuutta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html), esimerkkinä Lannoitekäsikirja vuodelta 1995.
Teoksessa Piippa Lappalainen: Kansakunnan vaatettajat (1996, s. 156) on Nanson vanha logo (pelkkä mustakirjaiminen nanso-sana). Toisaalta Tekstiililehden (1996:2) kannessa on sanan Nanso lisäksi sanat Fashion ja teksti "high quality since 1921", joka ympäröi vihreää kuviota tekstin vieressä.
Logohan vaihtui v. 2002, ohessa Design Forumin artikkeli, jossa mainitaan uudesta logosta http://www.designforum.fi/servlet/dfpage?did=1223
Talouselämän artikkelin(2002: 6, s.44-46) mukaan uuden logon suunnitteli mainostoimisto PHS, logo on mustetäplän mallinen "pehmentynyt merkki, joka viestii mukavuutta".
Yhtään viitettä englanniksi käännetyistä Margit Sandemon kirjoista ei löydy Norjan eikä Ruotsin kirjastojen yhteistietokannoista, ei myöskään maailman suurimmasta bibliografisesta tietokannasta OCLC Worldcatista. Tästä voinee melko varmasti päätellä, ettei kirjoja ole ilmestynyt englanniksi. Pohjoismaisten kielten lisäksi Sandemota on käännetty runsaasti puolaksi.
”Sweet Valley High” –sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi 56 kappaletta. Otava lopetti kirjasarjan kustantamisen ja julkaisemisen vuonna 2002. Tähän päädyttiin, koska sarjan suosio alkoi laskea, ja yli 50-teosta kattava kirjasarja koettiin Suomen oloissa jo nyt poikkeuksellisen kattavaksi. Kokonaisuudessaan kirjasarja kattaa yli 150 teosta.
Täydellinen luettelo kirjasarjasta ja osien englanninkielisistä nimistä ilmestysjärjestyksineen löytyy esimerkiksi seuraavilta www-sivuilta: http://www.angelfire.com/il2/svhsenioryear/list.html ; ja http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/
Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://www.turku.fi/aino löytyy 7 kappaletta englannin-kielisiä ”Sweet Valley High” –sarjan kirjoja. Nämä...
