Tarina on nimeltään Don Rhododendron ja löytyy kirjasta Sandman Lilius: Irmelin : Muukalaiskadun satuja (2001) s. 172-181. Myös suomi24-sivuille on vastattu.
Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä Postitalossa on Vinyylibaari, jonka laitteistolla voi digitoida LP-levyjä. Ne tosin täytyy polttaa CD-levylle, eikä niitä saa tallennettua suoraan tiedostoiksi, mutta poltetulta levyltä ne on varsin helppoa muuttaa tiedostoiksi. Aika kannattaa varata etukäteen, ja aikaa kannattaa varata sen verran, mitä levy kestää. Lisää tietoa löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki….
Pääkaupunkiseudulla myös Sellon kirjaston Pajassa Espoon Leppävaarassa on vastaava digitointilaitteisto. Myös siinä digitoitu materiaali täytyy polttaa ensin levylle ja sitten vasta muuntaa tiedostoiksi. Lisää tietoa Sellon Pajasta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Tässä jotain vinkkejä talvisesta Muonioon tai Lappiin sijoittuvasta kirjallisuudesta. Näissä tyylilajit vaihtelevat laidasta laitaan, joten toivottavasti jotain mieleistä luettavaa löytyy.
Yrjö Kokko
Useita Muonioon ja Enontekiölle sijoittuvia teoksia. Alla linkit kirjojen tietoihin Kirjasampoon.
Sudenhampainen kaulanauha
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8024#.WBsco2f7V9A
Poro
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37266#.WBsd82f7V9A
Neljän tuulen tie
http://www.parkkinen.org/yrjo_kokko.html
Muonioon sijoittuva:
Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää. Helsinki : Johnny Kniga, 2014 http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Tornionjokilaakso 1880-luvulla:
Väinö Kataja: Nälkätalvena :...
Stephen Kingin Tukikohta on julkaistu suomeksi kahteen otteeseen: vuonna 1990 kahtena eri niteenä (Tukikohta 1 ja Tukikohta 2) ja vuonna 1994 yhtenä niteenä (Tukikohta).
Teoksen suomennoksen kokonaispituus on 1344 sivua. Sekaannusta on omiaan aiheuttamaan se, että kaksiosaisena julkaistun laitoksen osissa on yhteinen sivunumerointi: ensimmäinen osa päättyy sivunumeroon 670 ja toinen osa jatkuu suoraan siitä. Fyysisiä sivuja kakkososassa on siis suunnilleen saman verran kuin ykkösessäkin.
Koko teoksen lukeminen onnistuu joko lukemalla kaksiosaisen laitoksen molemmat niteet tai vuoden 1994 yksiosainen laitos.
Kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Aikakone-lehden arkisto: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k90tukikohta.htm
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ehdotuksesta valtioneuvosto teki asiasta päätöksen ja päivää ruvettiin viettämään vuonna 1987. Päivän ajankohdaksi valittiin Lapin sodan (1945)päättymisen vuosipäivä. Veteraanipäivälle on haluttu antaa rauhantahtoinen leima ja ajankohdaksi on valittu sodan päättymisen muistopäivä ja nimenomaan saksalaisia vastaan käydyn sodan päättymispäivä. Lähde: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989)
Italian ja Saksan kansallislaulujen nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavasta kokoelmasta: National
anthems from around the world. Hall Leonard, Milwaukee, 1996.
Kirja kuuluu esim. useiden Helsigin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmiin, saatavuuden voi
tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ . Muiden kirjastojen aineistotietokannat
löytyvät http://www.kirjastot.fi/ (valitse kunnan/kaupunginkirjastot).
Yleistä kirjallisuutta ekologiasta ja maailman nykytilasta löytyy esim. Worldwatch Instituten kirjasta 'Maailman tila 2000' (ISBN 951-662-798-6). Yleisiä matkailua käsitteleviä teoksia ovat mm. Magnus Londenin vuonna 2000 julkaisema teos 'Etelään! - Seuramatkailun syvin olemus' (ISBN 951-31-1763-4), Tom Selänniemen vuonna 1996 julkaistu 'Matka ikuiseen kesään--kulttuuriantropologinen näkökulma suomalaisten etelänmatkailuun' (ISBN 951-717-926-X), Topi Falkenbergin vuonna 2000 toimittama 'Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle - Suomalaisen seuramatkailun vuosikymmenet' (ISBN 951-98492-0-3), Taina Syrjämaan vuonna 1994 toimittama 'Matkakuumetta - matkailun ja turismin historiaa' (ISBN 951-29-0318-0), Eeva Jokisen vuonna 1990 julkaistu...
Kirkkonummen kirjastosta löytyy kyllä kieliromppuja, mutta juuri kreikan kieli-romppua ei ole. Voit itse tarkistaa meidän tietokannasta: http://www.pegasos.atp.fi
minkälaisia kielikursseja löytyy cd-rompuilla.
The Simpsons Movie'n suomenkielinen dubbaus herätti paljon keskustelua elokuvan teatteriensi-illan aikoihin. FS Film Oy:n Antti Toiviainen kertoo tuolloin tehdyssä haastattelussa, että dubbaus tehtiin elokuvan tuottaneen studion eli Twentieth Century Foxin vaatimuksesta. Päätöstä ei siis tehty Suomessa. Linkki haastatteluun: https://muropaketti.com/elokuvat/haastattelu-miksi-the-simpsons-movie-piti-dubata-suomeksi/.
The Simpsons -televisiosarja on esitetty monissa maissa aina dubattuna: https://en.wikipedia.org/wiki/Non-English_versions_of_The_Simpsons.
Reijo Lumisalmen säveltämä ja sanoittama laulu Tanssit talolla on julkaistu nuottina Esko Valtasen nuottikokoelmassa Hellurei ja hellät tunteet (Fazer 1981). Se löytyy ainakin HelMet-kirjaston varastokokoelmasta Tikkurilasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b1806007~S9*fin), mistä sitä voi pyytää kaukolainaksi. Myös Tampereella (varaus), Oulussa ja Rovaniemellä on tämä kokoelma kaukolainattavana.
Heikki Poroila
Ihmiset ovat eri syistä tatuoineet ihoaan tuhansien vuosien ajan. Näyttää siltä, että ihon koristelu tatuoinneilla on ollut historian saatossa yleismaailmallinen tapa, sillä sitä tavataan ympäri maailmaa, Etelä-Amerikasta Siperiaan. Hautalöydöistä tiedämme, että ihmisiä tatuoitiin jo Egyptin esidynastisella kaudella (n. 3400-luvulla eKr.). Alpeilta löytyneen Ötzi-jäämuumion ihossa oli kymmeniä tatuointeja. Ötzi eli 3300-luvulla eKr.
Euroopassa tatuoinnit alkoivat yleistyä 1500-luvulta alkaen, ensin lähinnä merenkulkijoilla ja rikollisilla. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tatuointien ottamisesta tuli sosiaalisesti hyväksyttyä myös yläluokalle. Esimerkiksi Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö V (...
Etsitty teos on varmaankin Valérie Perrinin Vettä kukille (Changer l'eau des fleurs, suom. Saara Pääkkönen, 2023).
https://piki.finna.fi/Record/piki.5140362?sid=3354315604
Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan...
Designmuseon Arabian käyttökeramiikan hausta näkee, että kyseinen leima on ollut käytössä 1932-1949. Suunnittelija voisi olla Robert Nystedt - jos tulkitsen oikein signeerauksen 'R. N.' - , joka on suunnitellut mm. kannuja mainitulla aikavälillä. Netin kuvahauilla (Google Lens, MS Bing) löytyy hyvin samannäköisten Arabian keramiikkaesineiden myynti-ilmoituksia, mutta niidenkään yhteydessä ei ole osattu kertoa suunnittelijaa.Varmuuden suunnittelijasta voisi saada jostain lukuisista Arabian tuoteluetteloista tai keramiikkaa myyvästä antiikkiliikkeestä tai huutokaupasta.
Jos sinulla on muut viitetiedot näistä kirjoista, voit ensimmäiseksi kokeilla löytyvätkö ne Porin kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta; sen web-versio löytyy osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll Jos kaikkia ei löydy täältä, voit kokeilla Kirjastot.fi -sivuilta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Monihakua, jonka kautta pääset hakemaan muidenkin maakuntakirjastojen aineistotietokannoista.
Jos tämäkään ei auta, voit hakea suomenkielisiä tai Suomessa ilmestyneitä teoksia Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, sen www-hakuliittymä löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html . Oman yliopistosi kirjaston aineistoihin pääset myös webin kautta. Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot....
Palauttamaton laina aiheuttaa lainausoikeuden menetyksen 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.
Myöhästymismaksu on 0.10 €/vrk, kuitenkin enintään 6 € lainalta. Netistä voi tarkistaa Helsingin kaupunginkirjaston ja Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen noudattamat maksut, jotka on yhtenäistetty 1.1.2002 alkaen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/maksut-lehdisto.htm
Asiakaskirjanpitoa ei voi tarkistaa netin kautta.
Kysymänne nuotit löytyvät ainakin seuraavasta teoksesta:
Songs from Ally McBeal (paino, vocal, guitar)
International Music Publications, London, c1999
ISBN 1-85909-681-6
Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) voitte tarkistaa nuotin sijainti- ja saatavuustiedot.
Hyllyssä olevaa aineistoa voi varata / tilata puhelimitse omistajakirjastosta. Lainassa olevasta aineistosta voitte halutessanne jättää varauksen kirjastossa.
Hugo Prattista löytyy sivu, pari suomenkielistä tekstiä mm. näistä kirjoista: Kaukoranta& Kaukoranta & Kempinen: Sarjakuvan maailmat (1982) s. 96,
Kemppinen@Tolvanen: Sarjakuva, rakastettuni (1992) s. 13 sekä Hänninen: Lähtöruutu sarjakuvaan (1994) s. 39- . Lisäksi näiden Hugo Prattin sarjakuvien alussa on tietoja Hugo Prattista: Corto Maltese Siperiassa, Corto Maltese Etiopiassa, Aavikon skorpionit. Aikakauslehtiartikkeleita: Kaukoranta, Heikki
Hugo Pratt 1927-1995 , Sarjainfo: 1995 ; 3 ; 29-31 , Hugo Pratt / kirj. Sami Kesti, Harto Hänninen ja Jukka Kemppinen, Sarjainfo 1988 ; (4) ; 4 ; 3-22
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen hakemisto löytyy osoitteesta www.helmet.fi. Valitse sieltä sanahaku-palkki ja klikkaa sitä, kirjoita hakukenttään: elokuvat (tai **) ja avaa aineistovalinta: dvd-levyt. Näin saat listan kaikesta dvd-aineistosta uusimmasta alkaen.
