Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti kysymääsi elokuvaa ole. Sitä löytyy kuitenkin VHS-videona joistakin Suomen kirjastoista, joten elokuva on mahdollista tilata kaukopalvelun kautta. DVD-versiona sitä ei näyttäisi olevan Suomen kirjastoissa. HelMet-kirjastojen kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Espoon kaupunginkirjaston kaukolaina maksaa 7 euroa.
Kaukolaina on sen verran kallis, että saattaa tulla halvemmaksi ostaa elokuva itselleen. DVD-julkaisun ostomahdollisuuksia löytyy, kun laittaa Google-hakuun hakusanat ”Rokkaava Bradyn perhe - paluu” ja ”DVD”.
Eri kirjastoissa on erilaiset säännöt kirjaston internet- ja muiden asiakaskoneiden käytölle. Mikäli muut asiakkaat eivät noudata niitä, kannattaa kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen. Heidän tehtävänsä on huolehtia siitä, että ajan varannut asiakas myös pääsee varauksensa käyttämään.
En ole varma, mistä kirjastosta kysymyksessäsi kerrot, joten en voi antaa tarkkaa vastausta juuri sen kirjaston tilanteesta. Monissa kirjastoissa on erikseen internetin käyttöön ja kirjaston tietokannan selailuun tarkoitettuja koneita. Mikäli omassa kirjastossasi ei näin ole, voisit ehdottaa sellaisen järjestelyn tekemistä henkilökunnalle. Silloin kirjojen etsimistä varten olisi todennäköisemmin kone vapaana, kun netinkäyttäjät olisivat omilla koneillaan.
Kosmetiikan maahantuonnista ei löydy kirjoja. Yhteistietokanta Melindan mukaan aiheesta on tehty joitakin opinnäytteitä, joiden lähdeluetteloakin kannattaisi ehkä katsoa:
Virkki, Suvi: Maahantuonti Italiasta : T:mi Pirjo Koskelainen. Turun ammattikorkeakoulu, 2002
Rinne-Laturi, Stella: Kosmetiikkasarjan tuonti ja jälleenmyynti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivulta löytyy ohjeita kosmetiikkatuotteiden maahantuontiin http://tukes.fi/fi/Palvelut/Usein-kysyttya-UUSI/Kuluttajaturvallisuus/K… ja muutenkin kosmetiikkaa koskevaa tietoutta, mm. lainsäädäntöä http://tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy muutamia yleisiä maahantuontiin...
Ehdottomasti kannattaa ensiksi kysyä ja tarkentaa asia opettajaltasi/ohjaajaltasi.
Filologia tutkii kieltä, sen rakennetta ja siihen liittyvää kulttuuria. Perinteisesti filologialla käsitetään lähinnä vanhojen tekstien tutkimusta (historiallinen kielentutkimus), mutta useimmat nykyfilologit tutkivat myös moderneja tekstejä liikkuen näin samoilla alueilla kirjallisuustieteen ja kielitieteen kanssa.
Tiedustelin asiaa e-informaatikoltamme. Hänen mukaansa lehtipalvelun toiminta on jatkunut ja jatkuu edelleen ennaltaan tänä vuonna.
Lehtipalvelussa vaikuttaa olevan tällä hetkellä häiriö, mutta vaikka kansikuvat puuttuvat ja näyttäisi, että vain vanhemmat lehdet on ladattavissa, niin "Check now"-linkistä latautuu uusin lehti.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjassa kerrotaan nimen taustasta seuraavaa: "Nimi on ilmeisesti lähtöisin karjalaisesta ristimänimestä Perha, Perho(i), Perssa, Pärssi < venäjän Perh, Persa, Perfirij, Porfirij. Tosin taustalla saattaisi olla myös skandinaavisen Peter, Per -nimen patronyymi."
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Laitteella saa mikrofileistä saa A3-kokoisia paperikopioita (0,50 € / kopio. Sillä voi myös skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Verkosta ei tosiaan löytynyt ainakaan suomenkielisenä mitään yleistajuista vasenkätisyyteen liittyvää. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy seuraavia kirjoja: Coren, Stanley: Left hander--everything you need to know about left-handedness (John Murray, London, 1993) ja Laaksonen, Marja Leena: Vasenkätiset ( Kustannus-Mäkelä, Karkkila, 1985). Seuraavia kirjoja voi taas tiedustella kaukolainoiksi: Sattler, Johanna Barbara : Der umgeschulte Linkshänder : oder Der Knoten im Gehirn (Donauwörht : Ludwig Auer, 1995 ); Paul, Diane: Living left-handed (London : Bloomsbury, 1990).
Vasenkätisyydestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, tässä uusimpia: Kodin Kuvalehti 1998/15: Hietaniemi, Helena: Ero vai ei?; Duodecin 1997/4 :...
Lasarukesta löydät tietoa seuraavista teoksista: (1) Kuka on kukin Raamatussa(1996) (2)Raamatun maailma: Pyhän kirja ihmisiä ja elämää (1981) (3)Nikolainen, Aimo T.: Johanneksen evankeliumi (1989). Internetistä voit käydä katsomassa osoitteessa http://icgno.org/biblestudy2/lazarus.htm
Tietoa Saksan poliittisesta kulttuurista löydät suomen kielellä osoitteesta http://sato.helsinki.fi/~.ptaijo.valt.hy/vo4_2.htm . Englanninkielisiä linkkejä aiheestasi löytyy puolestaa osoitteesta http://www.altavista.com/cgi-bin/query?q=%22political+culture%22%2Bgerm… . Tähän linkistöön pääset myös Alta Vista-hakujärjestelmästä hakulauseella "political culture"+Germany. Alta Vistaan pääsee osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla ylävalikosta Tiedonhaku.
Saksan valtion viralliset sivut löytyvät osoitteesta http://eng.bundesregierung.de/frameset/index.jsp . Voit
Mikäli etsit kirjatietoa Saksan poliittisesta kulttuurista, kannattaa tututustua seuraaviin teoksiin, jotka ovat Turun kaupunginkirjaston luetteloissa: 1) Jakobson, Max...
Kysyjän etsimä ohjelma oli Trollz.
-------------------------------------------
Kollega ehdotti lasten toimintasarjaa Mighty Morphin Power Rangers, josta on tehty myös elokuva.
https://www.imdb.com/title/tt0106064/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mighty_Morphin_Power_Rangers
Myös nämä sarjat sopisivat vastaajien mukaan kuvaukseesi ohjelmasta:
Trollz
https://fi.wikipedia.org/wiki/Trollz
ttps://www.imdb.com/title/tt0482436/
Kapteeni Planeetta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapteeni_Planeetta
(Valitettavasti lastenohjelman nimi ei ole selvinnyt. Tiedustelen sitä vielä kirjastoammattilaisten valtakunnallisen sähköpostilistan kautta ja palaan asiaan, mikäli vastaus löytyy.
Tunnistaisiko joku lukijoista...
Netistä löytyy useasta osoitteesta ohjeita internet-viittausten merkitsemiseen. Ohjeet eroavat jonkin verran toisistaan, sillä merkitsemistapa ei ole vielä aivan vakiintunut ja vaihtelee esim. eri tieteenaloilla. Voit etsiä ohjeita seuraavasti: Aloita haku esim. Kirjastot.fi -tiedonhakusivujen (http://www.kirjastot.fi/ -> Tiedonhaku) kautta. Sinne on kerätty useita hakuohjelmia ja kerrottu ohjeita näiden hakuohjelmien käytöstä. Haussa voisi käyttää sanoja lähdeviittaus ja internet ja mieluiten vielä katkaista sanat.
Kokeile hakua esim. Alta Vistassa (http://www.altavista.com/): valitse Boolean haku (tai Advanced text search), valitse kieleksi suomi ja kirjoita hakulauseeksi lähdeviitt* and internet*. Saat tulokseksi n. 80 viitettä,...
Kirjaa ei löydy Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta eikä maakuntakirjastojen Manda-tietokannasta. Kirja voidaan kuitenkin hankkia teille ulkomaisista kirjastoista kaukopalveluna. Lähikirjastossanne voitte täyttää kaukopalvelukomakkeen.
Kuuluisia keskitysleirimuistelmia löytyy esim. seuraavilta kirjailijoilta: LEVI, Primo; FRANKL, Viktor; GRAY, Martin; FENELON, Fania. Samasta aiheesta ovat kirjoittaneet myös Trudi BIRGER, Diet EMAN, Oskar REPONEN, Herman SACHNOWITZ ja Betty SCHIMMEL.
Koira haukkuu lukuisista syistä. Sudet ja melkein kaikki koirarodut pystyvät haukkumaan. Koiraroduista vain basenji-rotuiset koirat eivät hauku.
Erkki Pulliaisen Koira kotona ja luonnossa –kirjan mukaan ”koira voi haukkua iloisena tervehtiessään, kiihkosta, hälyttäessään, pyytäessään toista leikkimään tai pitämään itsestään huolta, uhatessaan, puolustaessaan, ollessaan ahdistettu, etsiessään yhteyttä toisiin yksilöihin ja äännellessään ryhmän mukana.”
Haukunta on yksi koiran peruskäyttäytymismalleista, mutta toiset koirat ja koirarodut haukkuvat enemmän kuin toiset.
Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
Eräpäivätiedote, joka on lähetetty sähköpostitse kaksi päivää ennen eräpäivää, on kirjaston lisäpalvelu, joka ei poista asiakkaan vastuuta lainojen ajoissa palauttamisesta tai uusimisesta. Teknisten ongelmien takia HelMet-kirjasto ei toistaiseksi lähetä näitä eräpäivän lähestymisestä varoittavia tiedotteita. Tästä poikkeustilanteesta on ilmoitettu sekä HelMet-verkkokirjaston etusivulla että lehdistössä.
Lainatessa asiakas saa eräpäiväkuitin ja eräpäivät voi tarkistaa HelMet-verkkokirjaston omissa tiedoissa (www.helmet.fi). Varausilmoitukset ja myöhästymismuistutukset lähetetään tavalliseen tapaan. Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, toinen muistutus lähetetään 28...
