Aivastus on tahdosta riippumaton refleksi, jonka tarkoitus on poistaa ärsyttävä tekijä nenäkäytävistä. Lääketieteellistä tukea sille, että ihminen menettäisi aivastaessaan tajuntansa, en löytänyt. Aivastamiseen liittyy kuitenkin runsaasti erilaisia uskomuksia, kuten "aivastaessa sydän pysähtyy millisekunnin ajaksi" ja "jos tukkii ihmisen sieraimet ja suun ja hän aivastaa, hänen silmänsä pullistuvat ulos". Useimmat näistä lienevät perättömiä. Lisää uskomuksia sekä aivastamisesta yleensä voit lukea esim. näistä nettiosoitteista:
- http://www.mtv3.fi/helmi/hyvinvointi/artikkeli.shtml/418396?hyvinvointi…
- http://en.wikipedia.org/wiki/Sneeze
- http://www.sacred-texts.com/neu/eng/osc/osc60.htm
Aivastamisen tukahduttamisesta Joka kodin suuri...
Kajaanin kaupunginkirjastolla on jatkuva poistokirjojen myynti aikuistenosastolla.
Entisessä Kuurnan kirjastossa (Kisatie 28) on poistokirjojen myynti lauantaina 5.3. klo 11-16.
Kirjastolla on oma sähköpostiosoite kaupunginkirjasto@kajaani.fi
Siihen kannattaa lähettää palautteet, tiedustelut yms. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on tarkoitettu lähinnä tiedonhakukysymyksiä varten.
Mikäli haluamaanne kirjaa ei löydy Pirkanmaan kirjastojen kokoelmista, siitä on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö.
Tietoa kaukopalvelun periaatteista ja maksuista sekä linkki tilauslomakkeeseen löytyy kirjaston sivuilta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/kaukopalvelu/. Tilauksen voi tehdä myös paikan päällä kirjastossa.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston aineistoa voi uusia HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi. Uusimiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa kohtaa ”Omat tietoni”. Sen jälkeen aukeaa kirjautumissivu, johon syötetään kortin numero ja pin-koodi. Sitten voit joko valita kaikki haluamasi lainat ruksaamalla ne kohdasta ”Uusi” ja klikkaamalla ”Uusi merkitys lainat”. Vaihtoehtoisesti voit klikata suoraan ”Uusi kaikki lainat”, jos haluat kaikki lainasi uusittaviksi.
Toinen vaihtoehto on uusia lainat puhelimitse. Voit tehdä sen soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon, esimerkiksi Pasilan kirjaston lainaustoimistoon...
Kirjastoalan toisen asteen (merkonomi) opintoja ei voida hyväksilukea alan ammattikorkeakouluopintoihin. AMK-opinnot ovat korkeakouluopintoja, joten niihin voidaan hyväksilukea vain aiempia ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja, sekä joissakin tapauksissa myös avoimessa AMK:ssa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja.
Kirjastoalan ammatillisissa ja ammattikorkeakouluopinnoissa on väistämättä jonkin verran päällekkäisyyttä, jolloin aiemmat opinnot varmasti auttavat AMK-opintojen suorittamista vaikka niitä ei saisikaan suoraan korvattua.
Ammattikorkeakouluopinnoista kannattaa tiedustella suoraan siitä oppilaitoksesta, jossa olet kiinnostunut opiskelemaan.
Helsingin kaupunginkirjaston suurin ruotsinkielisten lastenkirjojen kokoelma on Rikhardinkadun kirjastossa. Suuret kokoelmat on myös Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kaikista Helmet-kirjastoista eniten ruotsinkielisiä lastenkirjoja on Kauniaisten kirjastossa, Espoon Sellon ja Ison omenan kirjastoissa.
Vanamo-kirjasto löytyy osoitteesta
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Pääset uusimaan lainojasi, kun ensin kirjaudut palveluun kirjastokortinnumerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla oikean laidan kirjautumisruudusta. Kirjautumisruudun Lainani-linkistä pääset omiin lainoihisi.
Lainani-sivun oikeassa laidassa on ohjeet lainojen uusintaan. Voit joko valita kerralla kaikki lainat klikkaamalla ylävalikosta "Valitse kaikki" tai voit valita uusittavat lainat yksi kerrallaan ruksaamalla valintaruudun kunkin teostiedon kohdalla. Klikkaa sen jälkeen "Uusi valitut" lainalistan yläosassa. Seuraavalla näytöllä uusittavissa olevat lainat listautuvat vihreän otsikon alle. Klikkaa vielä Hyväksy uusinnat, niin lainasi uusitaan ja saat ilmoituksen uusista...
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://...
Jari Säämänen: Ensihoito-osaamisen kehittäminen täydennyskoulutuksen avulla on Turun ammattikorkeakoulun julkaisu ja sitä ei ole Keski-kirjastojen kokoelmissa. Jyväskylän yliopiston kirjastossa kirja on mahdollista saada luettavaksi lukusaliin, ei lainaksi. Voit lähimmässä kirjastossa tai Keski-kirjastojen sivulla osoitteessa https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat tehdä kaukolainapyynnön, jos haluat sen lainaksi.
Lähetimme kysymyksesi edelleen kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle ja eräs kollega arveli että kyseenomainen satu olisi yksi Alexander Afanasjevin kokoamia venäläisiä kansansatuja. Satua ei kuitenkaan löytynyt Taikasormuksesta (Gummerus, 1990) eikä Venäjän kansan salatuista saduista (Savukeidas, 2012). Muistaisikohan joku palvelumme käyttäjistä kyseistä satua?
Lävistyksistä löytyy suomeksi varsin vähän informaatiota, englanniksi sitäkin enemmän. Aleksi-artikkelitietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen työasemilla, löytyi 7 viitettä suomalaisiin lehtiartikkeleihin (hakusanana "piercing").
Hakupalvelusta http://www.askjeeves.com löytyy hakusanalla "tatuoinnit ja lävistykset" Riina Rytiojan tekemä suomalaisnuorten haastattelu aiheesta.
Yahoosta (http://www.yahoo.com/) löydät todella paljon tietoa hakusanoilla "piercing" tai "body piercing", samoin Ebsco-artikkelitietokannasta, joka sekin on käytettävissä kirjastojen työasemilla. Ebscosta löytyvistä artikkeleista suuri osa on luettavissa kokonaisuudessaan, englanniksi.
Suomenkielistä kirjallisuutta en aiheesta löytänyt. Englanniksi on...
Kolmannen naisen äänityksellä Pauli Hanhiniemi tarkkaan kuunnellen laulaa "yhden hepon kotona". Tällä tavoin teksti on painettu myös nuottikokoelmassa Ura (1999, ISMN M-55001-026-0). Toisaalta yhtyettä käsittelevällä nettisivulla sana on "hepun".
Vuosien varrella Tampereella on ilmestynyt koko joukko ilmaisjakelulehtiä. 1980-luvulla kaupungin alueella jaettiin Tamperelaisen ohella ainakin seuraavanlaisia julkaisuja: Länkkäri : riippumaton ilmoitus- ja uutislehti (1981-1999), PS : Pirkanmaan sanomat : Etelä-Pirkanmaan talouksien palvelulehti (1982-2000), Kotikaupunki (1984-1988) ja Viikko-Tampere (1988-1990). 1990-luvun puolella ilmestyi Tampereen kaupunkiviesti (1993-1999).
Näiden ja monien muiden tamperelaisten ilmaisjakelulehtien numeroita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelman lehtivarastosta.
Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
Tätä on kysytty meiltä ennenkin. Kollega on löytänyt sen ainakin kirjasta
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät (1982) https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-loytaa-kirjan-jossa-olisi?language_content_entity=fi
Myös Kauko Elorannan Poikein käsityökirjasta 1953 ja
Ossi Lindforssin Taitajan puutyökirjasta 1963 löytyvät ohjeet ristin vuolemiseen. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=tuomaanristi&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22puuty%C3%B6t%22
Merriam-Webster-sanakirja osoitteessa https://www.merriam-webster.com/dictionary/gyle kertoo sanan gail olevan sanan gyle rinnakkaismuoto. Sen merkityksiksi annetaan ’wort in the process of fermentation added to a stout or ale’ ja ’the beer produced at one brewin’. Sanalle wort lienee suomenkielinen termi vierre (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vierre). Painettu The Oxford English Dictionary (second edition; Clarendon Press, 1989) antaa merkitykseksi myös pelkästään ’brewing; the quantity of beer or ale brewed at one time’.
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene...
Ruostuakseen rauta vaatii aina sekä hapen että kosteuden (veden) läsnäoloa. Jos rautaesinettä siis säilytetään kuivassa paikassa ruostumista ei tapahdu. Tiede-lehden (2/2012) artikkelin mukaan "[u]lkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä". Tästä päättelisin, että jos raudan ruostuminen ei kokonaan pysähdy, niin se pakkasella ainakin hidastuu huomattavasti. Yksityiskohtaisemmin raudan ruostumiseen liittyvää sähkökemiallista prosessia kuvataan tässä artikkelissa: https://wd40.fi/vinkit-ja-neuvot/kuinka-ruostuminen-tapahtuu-ja-yleisia…
Ks. myös:
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kui…
https://helecleaner.com/ruostetahrat-miten-ne-poistetaan/
Luontokuvaaja Juho Rahkonen Apu-lehden artikkelissa (5.5.2018) kuvailee kaikennäköistä takatalven vaikutusta luontoon. Sammakonkudun koettelemuksista kirjoittaja kertoo:
"Takatalvi on aina enemmän tai vähemmän yllättävä tapahtuma, mutta pohjoiset luontokappaleet ovat sopeutuneet siihen. Esimerkiksi sammakonkutu ei kuole, vaikka lämpötila menisi pakkaselle silloin, kun kutu on jo ehditty laskea lammikkoon.
Sammakonkutu tekee niin kuin ihmisetkin: odottaa ja odottaa, menisikö kylmyys joskus ohi. Kun vuorokauden keskilämpötila alkaa olla +10 asteen tienoilla, eli kevät on oikeasti alkanut, sammakonkutu jatkaa kehittymistään."
Linkki: Takatalvi on yhtä aikaa kamala ja kaunis - näin luonto varautuu siihen | Apu (luettu...
