Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus:
"...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen sivuilla kerrotaan, että Raili on todennäköisesti omakielinen nimi, jonka esikuvia ovat olleet muun muassa Aili ja Soili. Näistä nimistä tulee tulee mieleen raikkaus ja railakkuus.
Virossa nimi on myös yhdistetty Raamatun Raakel-nimeen ja nimi on esiintynyt ensin muodossa Rael. Venäjälläkin on käytössä muoto Rahel, joten on myös mahdollista, että nimen alkuperä on sama.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ra…
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
Orava käyttää häntäänsä paitsi tasapainoiluun ja lämmittämiseen myös elehtimiseen. Hännän nopeatahtinen heiluttaminen viestii tutkijoiden mukaan kiihtymyksestä tai jopa vihaisuudesta. Myös muista hännän liikkeistä voi lukea esimerkiksi teoksesta Orava: Metsien tuttu tuntematon (Tammi, 2022).
Myös näätä käyttää häntäänsä tasapainon säätelemiseen esimerkiksi kiipeillessä ja hypellessä puusta puuhun. Verkkolähteistä ei löytynyt mainintoja muista erityisistä hännänkäytön ilmenemismuodoista näätäeläimillä.
Lähteitä:
Yle.fi
Maaseudun tulevaisuus
Woodland Trust
Luontoportti
Hellstedt, P., Laaksonen, J. & Pyykkö, M. 2022. Orava: Metsien tuttu tuntematon. Helsinki: Tammi.
Helmikuun pituus, ja koko gregoriaaninen kalenteri, perustuu roomalaisten ajanlaskuun. Varhaisella ajalla roomalaisilla oli noin kymmenen vaihtelevan pituista kuukautta, ja kalenterivuoden pituus oli vain 304 päivää - loppuvuodella ei niinkään ollut merkitystä, sillä se ei ollut viljelykautta.
Vuoden 700 eKr Rooman toinen kuningas Numa Pompilius antoi tarkemman muodon kalenterille: vuoden pituudeksi tuli 355 vuorokautta, ja kuukausia oli 12, joiden pituudet olivat joko 29 tai 31 päivää. Roomalaiset nimittäin pitivät parittomia numeroita onnekkaampina kuin parillisia. 355 vuorokauden pituinen vuosi noudatti suunnilleen kuun oikeita vaiheita, mutta se ei pysynyt vuodenaikojen vaihtumisen perässä. Siksi noin 450 eKr alettiin joka...
Päivämääräraja (International Date Line) sijaitsee teoriassa Greenwichin halki kulkevan nollameridiaanin vastapuolella maapalloa, mutta käytännössä se on hyvin mutkainen. Suurelta osin se kuitenkin kulkee 180. pituuspiiriä pitkin. Ensimmäisenä vuorokausi vaihtuu Kirimatin saarella.Lähteet ja lisätietoaYle: Grafiikka: Vuosi vaihtuu ensin Kiritimatilla – viimeisenä nokitiiroilla https://yle.fi/a/3-6995248Yle: Maailmassa on useita outoja aikavyöhykkeitä – syyt ovat usein poliittisia, mutta taustalla on myös turismin edistämistä https://yle.fi/a/3-10421886Time and date: https://www.timeanddate.com/time/dateline.htmlBritannica: International Date Line https://www.britannica.com/topic/International-Date-LineWikipedia: Päivämääräraja https://fi....
Plussa-aineistonhaku, osoitteessa http://www.lib.hel.fi/plussa/
löytää 600 tietuetta hakusanalla jatkosota. Mutta hakusana jatko-sota antaa vain kaksi viitettä. Jos käyttää pääkaupunkiseudun kirjaston yleisöpäätettä, voi laittaa asiasanaksi jatkosota ja painettuaan F11 voi selata sivukaupalla erilaisia tarkentimia.
Kirjaa ei löydy Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta eikä maakuntakirjastojen Manda-tietokannasta. Kirja voidaan kuitenkin hankkia teille ulkomaisista kirjastoista kaukopalveluna. Lähikirjastossanne voitte täyttää kaukopalvelukomakkeen.
Hei
voisit aloittaa esim. tällaiselta sivulta:
www.publications.parliament.uk/pa/cm199900/cmselect/cmcumeds/241/24102…
josta löytyy ihan virallinen raportti englantilaisesta kirjastolaitoksesta.
Myös täältä:
http://ds.dial.pipex.com/town/square/ac940/weblibs.html
löydät varmasti hyödyllisiä linkkejä asian selvittelyyn.
Valitettavasti mainitsemianne teoksia ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta ainakin Brownin ja Andersonin teokset löytyvät muiden kirjastojen kokoelmista ja voitte tilata ne kaukolainaksi meidän kauttamme.
Muuta kirjallisuutta aiheistanne toki löytyy; Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1035979200 (myös kirjaston etusivulta ositteesta http://www.jkl.fi/kirjasto) voitte hakea materiaalia asiasanoilla kehruu sekä kasvivärjäys.
Voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston AV-yksikköön (Snellmanninkatu 14) puh. 191 24658.
Kouluissa on käytetty magnetofoneja kieltenopetuksessa. Voisit ottaa yhteyttä myös johonkin lähistöllä olevaan kouluun.
Lisäksi voisit vierailla osoitteessa http://muusikoiden.net ja jättää vuokrataan palstalle ilmoituksen.
Aiheesta löytyi paljon kirjallisuutta. Tässä muutamia esimerkkejä:
Rossi: Henriksfält, 2004
Sotalapset: tutkimusraportti, 1996
Christoff: Sotalapsien kertomaa, 1990
Kavén: 70000 pientä kohtaloa, 1985
Edvardsen: Sotalapset, 1977
Elämäkertoja:
Kaksi maata, kaksi kotia, 2003
Salin: Tyhjä syli, 2002
Knuutila, Sotalapsi ei unohda, 2000
Christoff: Sotalapsien kertomaa, 1990
Kaunokirjallisuutta:
Vesterberg: Kaksi kotimaata, 2000
Emtö: Sotalapsi 13408, 1986
Videoita ei aiheesta löytynyt.
Martti Helminen kaupunginarkistosta kertoi seuraavaa:
Kaupungintalosta ja sen korttelista on julkaistu seikkaperäinen
tutkimus. Kaupunginmuseon julkaisusarjassa "Kaupungin Leijona-sydän" (Narinkka 1998). Tuossa em teoksessa mainitaan kristallikruunuistakin jotakin. Kuvia vertailemalla, joita
on kirjassa, voi todeta, että 1930-luvun kuvassa on ainakin nykyinen komea
ilmestys. Heimola-kytköksestä en tiedä mitään mutta Eduskunnan ens kokoussalia
ns VPK:n talossa vuonna 1907 koristi kuvien perusteella (minun mielestä)
samanlainen suuri kruunu kuin nykyinen kaupungintalon.
Yllä mainitun kirjan saatavuustiedot löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin Sanomien artikkelit 21.02.1999; 02.02.2002 & 11.11.2006 käsittelevät mm. Heimolantalon...
Aiheesta kertovat esim. seuraavat teokset:
Ang, Tom: Digivideo - kuvaajan käsikirja (Kustannus-Mäkelä 2006)
Jones, Frederic H.: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Välikylä, Jaakko: Digivideokoulu (Docendo 2005)
Lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voitte hakea verkkokirjastomme kautta, osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2, laittamalla hakulomakkeelle asiasanoiksi "digitaalitekniikka" ja "videokuvaus".
Kannattaa aloittaa Joensuun seutukirjastosta löytyvistä teoksista, joita voit selata ja etsiä osoitteessa http://jokunen.jns.fi/?formid=find2&sesid=1200918732&ulang=fin
Haussa kannattaa käyttää asiasanahakua ja sopivia sanoja voisivat olla 'valaistus', 'valaisimet', 'sisävalaistus', 'lamput' ja 'valaisimet'. Hakusanoja kannattaa käyttää yksi kerrallaan.
Hakutuloksissa näyttää olevan monia hyvältä vaikuttavia kirjoja, joista osa on tosin englanninkielisiä.
Kannattaa myös hakea kotimaisesta artikkeviitetietokannasta ARTO:sta, jota voit käyttää lähimmässä kirjastossasi. Haulla 'sisävalaistus' ja 'valaistus' tulee mm. seuraavanlaisia artikkeleita:
1. Tekijät: Pettersson, Gunnar
Nimeke: Sisävalaistus vaatii suunnittelua
Aineisto:...
Kyseisellä ISBN-numerolla löytyy seuraava nide: Westlake, Paul: Adventures, WSOY 2003, (sis. 1 nid. ja 1 CD-äänilevy).
Kyseistä nidettä on saatavissa vain Tampereen kaupunginkirjastosta. Aineiston saatavuuden voi halutessaan tarkistaa Frank -monihausta, jonka osoite on http://monihaku.kirjastot.fi/.
Niteen voi tilata kaukolainaan Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluyksikön kautta. Tilauksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Kannattaa kuitenkin ensin perehtyä kaukopalvelun toimitusehtoihin ja –maksuihin. Nämä tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu Valkeakosken sanomia mihinkään yksikköön, ei myöskään Espoon, Vantaan eikä Kauniaisten kirjastoihin. Lehti tulee Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan, sitä voi pyytää luettavaksi Yliopiston pääkirjastossa (Unioninkatu 36). En osaa sanoa, miten tuoreina lehdet siellä ovat saatavissa. Valkeakosken sanomilla on myös verkkoversio osoitteessa http://www.valkeakoskensanomat.sps.fi/ .
Valtiovallan perustamien tai jakamien kunnia- tai ansiomerkkien jälkeen kiinnitetään perustamisjärjestyksessä muun isänmaallisen toiminnan ristit ja mitalit.
----
Talvisotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
Jatkosotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
------
Lähde: Juha E.Tetri: Kunniamerkkikirja (1994) s. 110.
Tetrin teoksen mukaan näin muodoin Summan risti talvisodan muistoristinä tulisi ennen Ryhmä O – Rv.Pr.:n muistoristiä, joka on jatkosodan muistoristi.
Kunniamerkkiasiat voi tarvittaessa varmistaa mm. seuraavista lähteistä:
Ritarikuntien kanslia
Säätytalo
Snellmaninkatu 9-11
00170 Helsinki
puh. (09) 179 425, (09) 651 558
faksi (09) 16024272
s-posti: info@ritarikunnat.fi
tai Sotainvalidien veljesliitto
Ratamestarinkatu 9 C, 00520...
Hei,
kyseinen säe on osa Faustin viimeisistä sanoista ja kuuluu O. Mannisen suomentamana näin: "(Niin, siihen mieleen menen, siihen jäänkin, se viimeisin on viisaus:)vapauteen vain se kelpaa, elämäänkin, kell' yhä niist' on kilvoitus."
Kirjastoauto valitsee sinulle kirjoja maanantaille 5.9. Kirjastoautolla on kirjojen lainaukseen ja palautukseen kasseja. Toki voit palauttaa pääkirjastosta lainaamasi kirjat kirjastoautoon.
