Lauantain toivotut levyt on tosiaan Suomen vanhin edelleen jatkuva radio-ohjelma. Se on soinut vuodesta 1935 (Lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/08/kuuntelijoiden-aanilevytoiveet-ovat-soineet-radiossa-jo-vuodesta-1935). Maailmalta löytyy myös sitä vanhempia ohjelmia kuten BBC:n Shipping Forecast.
Shipping forecast siirtyi lennättimeltä radio-ohjelmaksi BBC:lle vuonna 1924. Tosin aivan jatkuvasti tätäkään ohjelmaa ei ole lähetetty, sillä sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana ohjelma oli tauolla. Tästä Country Life:n artikkelista voit lukea aiheesta lisää https://www.countrylife.co.uk/out-and-about/theatre-film-music/150-years-of-the-shipping-forecast-164334.
Vuonna 1925 aloitti toimintansa...
Kilpisjärvellä sijaitsevan kolmen valtakunnan rajapyykin nimi on proosallisesti Kolmen valtakunnan rajapyykki.
Kolmen valtakunnan rajapyykki (kilpisjarvenretkeilykeskus.fi)
Kysymyksen sitaatti on tosiaan Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884 ja se sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet. En löydä mitään tietoa siitä, että kirjettä olisi käännetty ruotsiksi. SKS:n omasta käännöstietokannasta sitä ei myöskään löydy.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (finlit.fi)
HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)
Luontokuvaaja Juho Rahkonen Apu-lehden artikkelissa (5.5.2018) kuvailee kaikennäköistä takatalven vaikutusta luontoon. Sammakonkudun koettelemuksista kirjoittaja kertoo:
"Takatalvi on aina enemmän tai vähemmän yllättävä tapahtuma, mutta pohjoiset luontokappaleet ovat sopeutuneet siihen. Esimerkiksi sammakonkutu ei kuole, vaikka lämpötila menisi pakkaselle silloin, kun kutu on jo ehditty laskea lammikkoon.
Sammakonkutu tekee niin kuin ihmisetkin: odottaa ja odottaa, menisikö kylmyys joskus ohi. Kun vuorokauden keskilämpötila alkaa olla +10 asteen tienoilla, eli kevät on oikeasti alkanut, sammakonkutu jatkaa kehittymistään."
Linkki: Takatalvi on yhtä aikaa kamala ja kaunis - näin luonto varautuu siihen | Apu (luettu...
Kokkolan kaupunginkirjastossa matkailuaiheiset kirjat ja yleistieto maantiedosta/matkailusta löytyvät luokasta 40. Aihe on laaja, joten suosittelisin tuloa paikan päälle.
Erilaisista kirjasarjoista kuten Maailmantieto tai Maailma nyt voi olla apua. Opetustarkoitukseen sopivat kirjat voisivat olla: U-M Rouhiainen: Satumaa 1 ja 2, Matkailuoppaan käsikirja ja Matkailu alueellisena ilmiönä.
Anders webkirjastossa (http://webkirjasto.kpnet.fi )voit kokeilla hakua asiasanalla: matkailu.
Likkikirjastosta,http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp , löytyy hyviä linkkejä. Suosittelen!
Jos on kyseessä radio-ohjelmassa esiin tullut asia, kannattaa varmaan käydä Ylen linkkilistasivulla ( http://www.yle.fi/linkkilista.html ), josta vierittämällä löytyy otsake Keskustelupalstat. Sen alla on linkit tv-ohjelmasarjoihin liittyviin yleisökeskusteluihin. Sivulla on lisäksi linkit kaikkiin Ylen ohjelmasarjoihin, myös radion.
Erityisesti perhettä koskevia keskustelufoorumeita löytyy osoitteesta http://www.suomi24.fi > Kulttuuri & viihde > Viihde & menot > Ajanviete > Keskustelu verkossa > Keskustelufoorumit > Lapsikeskustelu.
Lehdillä on myös keskustelufoorumeita, esim.:
Helsingin Sanomat: http://www.helsinginsanomat.fi (sivu toimii jähmeästi ja saattaa jopa jumiuttaa koneen) > keskustelut
Suomen...
Asiasanoilla sopimusoikeus tai sopimukset oikeus löytyy useampiakin teoksia esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta: http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html . Uusimpia ovat Jari Vuorijoki: Lakiopas sopimuksen tekemiseen, 2002 tai Ari Saarnilehto: Sopimusoikeuden perusteet, 2002. Suomen kirjallisuuden mukaan Mika Hemmolta on ilmestymässä kolmiosainen teos sopimusoikeudesta.
Helsingin Kaupunginkirjastossa on toistaiseksi hyvin pieni kokoelma äänikirjoja cd-levyillä. Näistä saatte listauksen osoitteessa http://www.helmet.fi kohdassa Sanahaku kirjoittamalla hakusanaksi "äänikirjat" ja valisemalla kohdassa Aineisto "Cd-levyt". Huomattavasti useampia kirjoja on luettu c-kaseteille, joita voi kuunnella tavallisella kasettimagnetofonilla.
Listauksen näistä saatte muuten samalla tavalla kuin yllä mutta valitsemalla kohdassa Aineisto "C-kasetit".
Myös Näkövammaisten kirjasto Celia palvelee näkövammaisia ympäri Suomen. P. 09 - 2295 2210.
Sirkka Turkan runokokoelmista on käännetty englanniksi kaksi: Tule takaisin, Pikku Sheba/Not you, not the rain. Käännös Seija Paddon. 1991.
Voiman ääni/The Sound of Strenght. Käännös Seija Paddon. 2000. Edellisen kokoelman Pikku Sheba on koira, ja eläinteemahan kulkee läpi koko Turkan tuotannon. Molemmat kokoelmat löytyvät englanniksi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Sähköiset säkeet -verkkoantologiassa http://www.electricverses.net/sakeet.php on joitakin Sirkka Turkan runojen englanninkielisiä käännöksiä, myös eläinaiheisten.
Tarkistin useista suomenkielisistä hakuteoksista sekä monista Internetin kirjailijatietokannoista mutta en löytänyt tietoja Annika Thorista. Ainoastaan Helsingin sanomien tekstiarkistosta löytyy hänestä tietoja. Vuonna -99 kirjoitetussa HS:n artikkelissa hänen todetaan olevan tuolloin 49-vuotias lasten- ja nuortenkirjailija, joka on saanut monia palkintoja. Vuonna -99, hänen kerrotaan saaneen Frankfurtin kirjamessuilla vuosittain jaettavan saksalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon teoksellaan En ö i havet. Hänen todetaan saaneen myös Ruotsin merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon, lasten- ja nuortensarjassa romaanillaan Sanning eller konsekvens. Kirja kertoo lähinnä teinityttöjen ystävyyssuhteista. Toisen...
Teosta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.helmet.fi/ ja Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista http://www.helsinki.fi/helka/ . Kaupunginkirjaston aineistoluettelossa tekijän etunimeksi on kirjattu Pentti mutta kyseessä on sama Antti Aarnen teos. Teosta löytyy vain englannin kielisenä.
Helmetistä saa tällaisenkin haun tehdyksi, mutta hieman siinä on askarreltava.
Kaikkein helpoin tapa on tehdä sanahaku: kirjoita hakukenttään äänikirja*, valitse aineistosta CD-levyt ja kieleksi englanti. Näin saadaan osumia runsaat 450 (tällä hetkellä). Mukaan tulevat sekä lasten sadut että tietoluokkien teokset.
Jos kuitenkin haluat etsiä vain kaunokirjallisuutta, meillä on toinenkin polku. Valitse alkusivulta ensimmäisestä hakukentästä vaihtoehto "Luokka: Hel", sen jälkeen varsinaiseen hakukenttään 4.4 eli englanninkieliset romaanit (4.2 on vastaavasti runot, 4.3 näytelmät ja kuunnelmat), ja Hae. Hakutulos on mahdottoman iso, mutta nyt pääset jatkamaan rajaamalla aineiston materiaalin mukaan. Sivun alareunassa on pikkulaatikko "Rajaa/...
Laina-aikaa tulee aina lisää 4 viikkoa kuluvasta päivästä. Jos esimerkiksi uusitte lainanne 12.6. eräpäiväksi tulee 10.7. Lainat voi uusia verkon kautta tai soittamalla johonkin kirjastoon 3 kertaa, mikäli aineistosta ei ole varauksia. Soittaessanne kirjastoon tarvitsemme kirjastokortin numeron. Poikkeuksia laina-aikojen kanssa emme ikävä kyllä voi tehdä.
Teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin, ja sitä on jo saapunut Vantaan kirjaston luettelointiosastolle. Tarkkaa päivämäärää sille, milloin teos on varattavissa, on vaikea antaa. Luultavimmin kyse on kuitenkin päivistä.
Voit tehdä varauksen aineistoon siinä vaiheessa, kun HelMet-aineistohaussa on yksikin nide statuksella "KÄSITTELYSSÄ".
Erkki Norell on kirjannut tarkasti kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä, tässä hänen tuotantoaan:
Novellikokoelmat:
Elämäni perhot. WSOY 1995.
Perhokalastajan vuosi. WSOY 1997.
Kaukana kalassa. WSOY 1999.
Kalapäiväkirjani kertomaa. WSOY 2001.
Kalaretkieni Lappi. WSOY 2004.
Jopas sattui...: kalastuskommelluksia seitsemältä vuosikymmeneltä. Otava 2005.
Muu tuotanto:
Kalaretkien perhonsidontaopas. WSOY 1996.
Ravustajan kirja, Otava 2007.
Kirjailijasta löytyy lisää tietoa esim. täältä:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijatNorell.htm
Löytämäsi kirja "Messerschmitt Bf 110 Zerstörer aces of World War 2" on Kotkan kaupunginkirjastossa ja valitettavasti tällä hetkellä lainassa (eräp. 19.1.2009), joten siitä ei voi tarkistaa, onko siinä värikuvia. Amazon verkkokaupan sivulla on kirjan kuvittajan tietojen perässä linkki josta pääsee katsomaan kirjan takakannen. Siinä on ainakin värikuva koneesta.
Kysymyksen sitaatti ei ole peräisin Rilken runotuotannosta, vaan kirjeestä Emanuel von Bodmanille 17.8.1901 (http://www.rilke.de/briefe/170801.htm).
Rilken kirjeenvaihtoa on suomennettu perin niukasti: Kirjeitä nuorelle runoilijalle [vastaanottajana Franz Kappus] (Tai-teos, 1993) sekä Hiljainen taiteen sisin : kirjeitä vuosilta 1900-1926 (Tai-teos, 1997), valikoima taidefilosofiaa ja estetiikkaa käsitteleviä kirjeitä.
Popovin saari (Popov Ostrov) on suomeksi nimeltään Papinsaari. Vuodesta 1933 saari on tunnettu nimellä Rabotŝeostrovsk, suomeksi Vallankumoussaari. Käännös on mielestäni outo, sillä rabotŝi viittaa työhön tai työväenluokkaan, ei vallankumoukseen.
Papinsaaren taajama sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella, Vienanmeren rannalla. Sinne johtaa 12 kilometriä pitkä haararata Kemistä. Papinsaaressa on Vienan Kemin satama. Taajama syntyi v. 1888 perustetun sahan ympärille ja sai nimensä taajaman edustalla olevan suuren, samannimisen saaren mukaan. Tällä saarella sijaitsi vuosina 1923 – 1936 Kemin keskitysleiri, viralliselta nimeltään Kemin kauttakulkuvankila. Saarella on säilynyt rakennus, jossa oli eristyssellejä, puolittain uponnut proomu, jolla...
Kysymyksessänne oli vain henkilön nimi. Ymmärsin sen niin että haluatte tietoja tämän nimisestä henkilöstä. Googlen hakupalvelun kautta http://www.google.fi/ voitte hakea kirjoittamalla henkilön nimen hakuruutuun. Tuloksena on kolme linkkiä amerikkalaisiin henkilöhakupalveluihin.
