Kahvinkeittimeen laitetaan tavallisesti kylmää vettä. Nesteet laajenevat lämmetessään, joten periaatteessa keittimen lämmittämän veden tilavuus voi olla suurempi kuin siihen mitatun veden määrä. Selvästi havaittavaa eroa ei kuitenkaan pienessä keittimessä luulisi syntyvän, koska käytetystä vedestä osa haihtuu kuumennettaessa ja osa imeytyy kahvijauheeseen, mikä omalta osaltaan pienentää valmiin juoman tilavuutta.
Ihanteellisessa tapauksessa kahviin uutettujen yhdisteiden määrä on 1–1,5% eli kahvikupillisesta 98–99% on vettä. Jos valmista juomaa tulee keittimestä odotettua enemmän, syy voi löytyä kahvijauheestakin: on käytetty liian karkeaa jauhatusta tai mitattu annos on ollut liian pieni, jolloin vesi valuu suodattimen läpi...
Vuonna 1980 pitkäperjantai oli 4.4. ja ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä siis 6.–7.4.
Muita 1980-luvun pääsiäisen ajankohtia voit katsoa vanhoista Yliopiston almanakoista. Pääsiäinen sijoittuu maalis- tai huhtikuulle.
1980-luvun almanakat löydät almanakkatoimiston sivuilta https://almanakka.helsinki.fi/fi/ kohdasta Arkisto > Yliopiston almanakat 1608-1999 > 1900-luvun almanakat. Avaa haluamasi vuosi ja kuukausi.
Google hakupalvelulla http://www.google.com/ hakusanalla Tiahuanaco löytyy runsaasti viitteitä, alla joitakin poimintoja http://www.mtsn.tn.it/astrofili/mat/puerta/ http://www.thule.org/tiahuanaco.html http://www.crystalinks.com/tiahuanaco.html
Suomen kielellä aiheesta saa tietoa Bolivian matkaoppaista. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Libplussasta voit valita monipuolisen haun http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H
ja laittaa hakusanoiksi bolivia matkaoppaat.
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurisen kirjaston sivuilta saat myös runsaasti tietoa Boliviasta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Kyseessä on Saapasryhmä. Tämä on yksi Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyökeskuksen Snellun toimintamuodoista. Yhteystiedot Helsingin seurakunnan sivuilta http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?DeptID=971
Voit varata aineistoa kahdella tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit etsiä kohdasta teoksen nimi suoraan haluamasi teoksen. Kun painat hae saat näkyviin kyseisen teoksen eri painokset ja aineistolajit. Tästä kohdasta näkyvät myös eri kieliset painokset. Seuraavaksi näpäytä hiiren vasemmalla näppäimellä näkyviin haluamasi esim. vuoden 2003 suomalainen painos (näpäytä teoksen päältä). Saat näkyviin tilan, jossa ilmenee, missä kirjastoissa kyseistä teosta on. Nyt huomaat, että yläkulmassa oikealla on varaus-painike. Paina siitä ja saat näkyviin tilan, johon laitat omat tietosi. Sen lisäksi valitse noutokirjasto eli mistä haluat kirjan hakea. Lopuksi lähetä tiedot. Kone ilmoittaa, että varauksesi onnistui. Toinen vaihtoehto on mennä...
Turun kaupunginkirjaston saatavilla olevista sienioppaista ei mainitsemaasi sientä valitettavasti löytynyt, mutta voit lähettää tiedustelusi Tampereen sieniseuralle, jonka yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta (ks. Kysy sienistä):
http://www.kotiposti.net/xhiski/tresieniseura/
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa ryhmistä ja niihin liittyvästä turvallisuudentunteesta:
- Turvallinen yhteisö, turvattu yksilö : turvallisuutta kasvatuksen ja yhteiskuntapolitiikan keinoin / Veikko Pentti
- Turvallinen ryhmä ja itseksi tuleminen / Mikko Aalto
- Ryppäästä ryhmäksi / Mikko Aalto
Ryhmäprosesseista ja ryhmäkäyttäytymisestä on tietoa sosiaalipsykologian oppaissa, esim. kirjoissa Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa / Kaarina Laine, Sosiaalipsykologian perusteet / Anja Riitta Lahikainen, Anna-Maija Pirttilä-Backman tai Johdatus sosiaalipsykologiaan / Klaus Helkama, Rauni Myllyniemi, Karmela Liebkind.
Yleensä etuliite kilo tarkoittaa tuhatta, vrt. kilometri. Täten kilodollari on tuhat dollaria. Löysin siihen jonkinlaisen vahvistuksen netistä, sivulta http://www.mbnet.fi/net.nyt/juttu.aspx?id=693
Internetissä on Arno Forsiuksen artikkeli "Juutalaisten vanha lääketiede" (2001), joka onkin mahdollisesti ainoa suomenkielinen esitys aiheesta.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/laajuuta.html
Sekä juutalaisuuteen että terveyteen liittyviä asiasanoja ei löydy samasta teoksesta kirjastotietokannassa. Näistä teoksista voi kuitenkin etsiä lisätietoa tai virikkeitä:
Ikkuna juutalaisuuteen: historia, usko, kulttuuri (Yliopistopaino 1995, 2. uud. p. 2003).
Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004).
Taavela, Raija: Maahanmuuttajien palvelujen laatu Suomen perusterveydenhuollossa (Kuopion yliopisto 1999).
Kirkon järjestämää päiväkerhotoimintaa aloitettiin Suomessa jo 1940-luvulla. Toiminta laajeni 1950-luvulla ja yleistyi koko maassa 1960-luvulla ja vakiintui työmuotona 1970-luvulla, kun kristillisissä kansanopistoissa ryhdyttiin järjestämään ohjaajien koulutusta.
Suomen ensimmäinen päiväkerho aloitti toimintansa vuonna 1945 leikkikouluna Turun tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa.
Lähteet:
http://www.evl-slk.fi/kirkon_varhaiskasvatus/vake/heratteita_vakeen_osa…
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Lapsity%C3%B6
http://www.oph.fi/download/49214_selvitys_nuorisoalan_koulutustoimikunn…
http://kasvis.wordpress.com/2013/02/27/zookkonen-3-2013-paivakerhotyo-a…
Asiakkaan kyselemien dekkareiden kirjoittaja on joensuulainen kirjailija ja sarjakuvantekijä Tuomas Lius. Like on julkaissut häneltä kolme toimintatrilleriä: Haka (2009), jossa tappava salaisuus on järven pohjassa, Laittomat (2010) sekä Lappiin sijoittuva Härkäjuoksu (2011).
Helsingin kirjastoista Kirjasto 10:ssä on varattava soittohuone. Huoneen voi varata puhelimitse tai "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto 10:n työtila nro 41.
Kirjasto 10 : yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Yhteystied…
Todennäköisyyttä ehdotettujen kirjojen hankinnalle on vaikea antaa. Kirjastot tekevät hankintapäätöksensä itsenäisesti. Periaatteena on, että kirjastoihin hankitaan nimenomaan yleisiin kirjastoihin sopivaa aineistoa. Siis sellaista, jolla on yleistä kiinnostavuutta. Kurssikirjojen hankinta on ensisijaisesti kurssikirjastojen tehtävä. Ehdotuksia kannattaa silti tehdä. Varsinkin suomenkielisistä kurssikirjoista suuri osa hankitaan joka tapauksessa.
Helmet: usein kysyttyä aineistot...
Vaski-kirjastojen Ellibs-kirjautuminen löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/vaski tai Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa olevasta linkistä (e-aineistosivulta: https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot). Tässä tapauksessa väärän kirjaston kirjautumisikkunan voi sulkea ja kirjautua uudelleen uudessa ikkunassa.
Tallennetut osoitteet, joissa kirjastoa ei ole määritelty (kuten collection- tai bookshelf -päätteiset), johtavat viimeksi käytettyyn kokoelmaan. Jos sellaista ei ole tai jos selain on esimerkiksi poistanut evästeet, ohjautuu kirjautuminen Helmetin kokoelmaan. Vaski-pääte osoitteessa ohjaa siis Vaskin kokoelmaan.
Fantasiakirjallisuus voidaan jakaa alalajeikseen monella tavalla. Puhutaan esim. korkeasta fantasiasta, miekka ja magia -kirjallisuudesta, spekulatiivisesta fiktiosta tai maagisesta realismista. Tietoa näistä vaikkapa kirjasta Fantasian monet maailmat (toimittaneet Kristian Blomberg, Irma Hirsjärvi ja Urpo Kovala, 2004).
Keski-ajan fantasiasta puhutaan usein tarkoittaen keskiaikaan sijoittuvaa rooli- tai muuta pelaamista, mutta myös esim. tarkoittaen sillä korkean fantasian alalajia. Korkea fantasia on fantasiakirjallisuuden alalaji, jossa tapahtumat sijoittuvat kokonaan tai suurimmaksi osaksi kuvitteeliseen maailmaan.
Lisää tietoa esim. allaolevista linkeistä:
http://www.glossa.fi/mirator/themeissue2005/vmsaarikoski.pdf
https://en....
Ikävä kyllä emme saaneet selville kysymääsi joululaulua. Joulun taika tai joulun taikaa -nimisiä levyjä tai lauluja on paljon. Fono-tietokannan kautta löytyy luettelo lauluista. Olisiko joku näistä oikea:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=joulun+taika
Lehtori Lauri Lounelan mukaan nimi on perua isovihan ajalta. Hänen vuonna 1951 Kainuun sanomissa julkaistussa artikkelissaan Kajaanin kaupungin varhaisvaiheita mainitaan seuraavaa: "Vain Kajaanin linna muureilla liehui enää Ruotsin lippu. Sitä piirittämään saapui tammikuussa 1716 kolmituhantinen joukko venäläistä sotaväkeä kenraali Schekinin johdolla. Tämä väki leiriytyi paikkaan, jota myöhemmin on nimitetty Armeijan laaksoksi." Tämä piiritys johti sittemmin Kajaanin linnan antautumiseen ja linnan räjäyttämiseen. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun sanomissa 7.7.1951 Kajaanin 300-vuotisjuhlien yhteydessä.
