Kiki Thorpea koskeva kysymys ja vastaus on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa tammikuulta 2006. Tilanne tuntuu olevan edelleen sama: kummankaan kirjailijan varsinaisia henkilötietoja ei löydy edes internetistä. - Yhdysvaltain Kongressin kirjaston aineistorekisterissä mainitaan Kiki Thorpen teoksia 48 kappaletta vuosilta 1999-2007. Hänen kohdaltaan on viittaus nimeen Kirsten Larsen, jonka teoksia on luetteloitu 15 kappaletta. Suomeksi on ilmestynyt kolme Kiki Thorpen nuortenkirjaa. - Gail Hermanin teoksia mainitaan 100 vuosilta 1988-2006. Hänen syntymävuodekseen mainitaan 1959. Suomeksi on ilmestynyt yksi Gail Hermanin teos.
Valitettavasti emme ole löyneet elämänkertatietoja Kiki Thorpesta. Samasta kirjailijasta on esitetty aiemminkin vastaanvanlaisia kysyksiä. Laitan tähän oheen linkit Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisempiin vastauksiin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=8c3d…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=8c3d…
Yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstölehdet on yleensä tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa ei enää mitään henkilöstölehteä julkaistakaan, vaan vastaavat sisällöt ovat kirjaston intranetissä, joka on ainoastaan henkilökunnan käytettävissä. Tietääkseni Espoon kaupunginkirjastossa on sama tilanne.
Yksilöidyissä kysymyksissä on mahdollista kääntyä viestintäosastojen puoleen.
Ylen viestintäosaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.yle.fi/yhteydet/tiedottajat.html
Helsingin kaupunginkirjaston Markkinointi- ja viestintöyksikkö:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Osasto.aspx?unitID=1151598
Espoon sivistystoimen tiedotusyhteyshenkilöt:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11869;...
Kuvakirjarajausta ei taida kirjastotietokannoista löytyä, mutta sanaa voi käyttää asiasanana. Eli hakea kahdella asiasanalla sanahakuna: kuolema kuvakirjat.
Valtakunnallista hakua kaikista Suomen kirjastoista ei valitettavasti ole mahdollista tehdä. Fennican kautta voi kyllä hakea tietoa Suomessa julkaistuista kirjoista, mutta sen aineistosta vain osa on asiasanoitettu. Eli tulos ei ole kovin hyvä. Fennica ei ole yhteydessä kirjastoihin.
Frank-monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi/) on mahdollista tehdä haku esim. kaikkiin Suomen maakuntakirjastoihin. Frankissa ei ole useamman hakusanan käytön mahdollistavaa sanahakua, mutta se näyttää kuitenkin joissakin kirjastojärjestelmissä toimivan. Eli osa kirjastojärjestelmistä hakee myös...
Helmet-kirjastoista löytyy 6 Heikkilän kirjoittamaa ravintoon liittyvää teosta, kaikkia niitä löytyy myös Espoon kirjastoista.
Mene helmet-sivustolle www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään Heikkilä ja ravinto. Tai hae tekijän mukaan Heikkilä Antti. Valitse haluamasi teos ja katso, mistä kirjastoista teosta löytyy. Vaikka teosta ei omasta kirjastosta löytyisikään tai se on lainassa, voit sen kotikirjastoosi tilata.
Joensuusta on painettu opaskartta vuonna 1958. Siitä on olemassa kappale Kansalliskirjastossa, jossa sitä voi käydä tutkimassa lukusalissa.
Joensuusta on julkaistu myös erilaisia historiikkejä, joissa voi olla karttoja. Esimerkiksi Sukututkimusseuran kirjastosta (http://www.genealogia.fi/kirjasto.html) voi löytää kiinnostavaa tietoa toivomaltasi ajalta, kuten esimerkiksi teos "Joensuun historia. VI : Vuodet 1954-1980", tekijänä Pertti Elsinen.
Tarkoitatko anatomian piirroksia? Niiden historiasta löytyy jonkin verran tutkimuksia. Suomesta ja suomen kielellä löytyi kuitenkin vain yksi, joka sekin on tutkinut aivan lähihistoriaa:
- Tiedekuva popularisoidussa artikkelissa : kvantitatiivinen tutkimus lääketieteen artikkeleiden visualisoinnista Tiede 2000 -lehdessä / Reija Virrankoski (1992, pro gradu, Vaasan yliopisto)
Muualta maailmasta ja englanninkielisiä ovat ainakin alla mainitut:
- Human anatomy : depicting the body from the Renaissance to today / Benjamin A. Rifkin, Michael J. Ackerman, Judith Folkenberg (2006)
- Body criticism : imaging the unseen in enlightment art and medicine / Barbara Maria Stafford (1992)
- The body within : art, medicine and visualization / edited by...
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Kyllä on. Alla luettelo Helmet-kirjastojen lainatuimmista tietokirjoista vuonna 2014:
- "Et kuitenkaan usko..." : Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä / Ville Haapasalo
- Tove Jansson : tee työtä ja rakasta / Tuula Karjalainen
- Valtakunnan miniä : Brita Kekkonen / Pia-Maria Montonen
- Mahdoton menestys : kasvun paikkana Nokia / Jorma Ollila, Harri Saukkomaa
- Tatu ja Patu pihalla : käsikirja kaikille niille, joilla ei ole mitään tekemistä ja niille, jotka...
- Wahlroos : epävirallinen elämäkerta / Tuomo Pietiläinen & Tutkiva työryhmä
- Totuus taivaasta : tiedemiehen silmiä avaava kuolemanrajakokemus / Eben Alexander ; suomentanut Sirkka Aulanko
- Murtuneet mielet : taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 / Ville Kivimäki...
Wikimedia Commonsista osoitteesta https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Interior_of_Rikhardinkatu_L… löytyy kuvia Rikhardinkadun kirjaston sisätiloista. Kuvan yhteydessä on kerrottu lisenssiehdot eli ilmeisesti näiden kohdalla se, että kuvaajan nimi täytyy mainita, kun kuvia käytetään.
The Man From Snowy River (Lumisen virran mies) Season 2 ja Season 4 on ollut Amazonin mukaan myytävänä dvd:nä katselualueelle Region 4 eli Australia ja Etelä-Amerikka eikä nekään tällä hetkellä saatavilla. Australiassa on julkaistu sarjasta dvd:nä ainakin neljä kautta. Ei siis katselumahdollisuutta Suomessa.
Saloppi on puolipitkä, hihaton, ohut ja kevyt muotipukua suojaava vierailuviitta, monesti hupullinen ja yleensä silkistä ommeltu kesäasuste. Nimitys on johdettu kietoutumista merkitsevästä ranskankielisestä verbistä s'envelopper.
Lähde:
Riitta Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982
”Suomen murteiden sanakirjan” julkaistut osat eivät valitettavasti vielä yllä L-kirjaimeen asti, mutta Elias Lönnrotin ”Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta” (3. painos; WSOY, 1958) löytyy hakusana ”leke”. Sen merkitykseksi kerrotaan ’verktyg’ eli ’työkalu, työväline’. Monikoksi mainitaan ”lekkeet”, jonka merkitys on sanakirjan mukaan ’instumenter, effekter, saker, leksaker’, ja Lönnrot antaa suomenkielisiksi synonyymeiksi sellaiset sanat kuin ”värkit”, ”kalut”, ”roskat”, ”tavarat”. Luultavasti kirjoitusmuodot ”lekkeet” ja ”lekeet” ovat vain murrevaihteluita, ja kyseessä on sama sana.
Käytöstä esimerkkeinä tarjotaan ”kahvi- ja teelekkeet” ja ”ajolekkeet”, jonka merkitys olisi ’körredskap’ eli ’ajovälineet’ (luonnollisesti hevosella...
Helsingin kaupunginkirjaston plussa-tietokannasta löytyivät seuraavat postimyyntiä käsittelevät viitteet: Ahola, Ari: Arvoisa kaukainen asiakas - 100 vuotta suomalaista postimyyntiä, Helsinki 1997; Postimyyntiaapinen - näin menestyt postimyyjänä, Helsinki 1997; Nikkilä, Seija: Selvitys taiteen ja taidekäsityön postimyynnistä, Turku 1993. Eduskunnan kirjaston luetteloista löytyi seuraava viite: Unelmia ja elämänsisältöä - postimyynnistä : selvitys eräistä postimyyntitarjouksista ja -tavaroista, Vuorinen, Terttu, Aitta, Ulla, Christiansson, Maj-Britt/ Kuluttaja-asiain osaston julkaisuja / Elinkeinohallitus. Sarja A, ISSN 0359-5668 ; 2/87. Internetin hakupalveluista, lähinnä Alta vistasta, löytyi hakusanalla postimyynti useampia viitteitä...
Suomen katolisen kirkon kotisivuilta löytyy linkkejä. Mm. linkki "perustietoa katolisesta kirjosta". Osoite on: http://www.katt.fi/katt/
Englanninkielistä tietoa löytyy mm. Vatikaanin sivuilta (http://www.vatican.va/holy_father/index.htm).
Turun kaupunginkirjaston kortilla voi lainata vain Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä. Turussa ulkopaikkakuntalaisen on mahdollista hankkia Turun kirjastokortti. Kannattaa kysyä Haminan kaupunginkirjastosta, onko tämä mahdollista myös siellä. Haminan kaupunginkirjaston puhelinnumero on 05-7495355.
Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi, missä Vantaan kirjastossa olet asioinut.
Lehtikaappeja voi kysellä ainakin BTJ Kirjastopalvelusta 09-5840440 ja monet toimistokalusteita valmistavat yritykset tekevät kalusteita myös kirjastoille.
Helsingissä sijaitseva Kansallisarkisto toimii valtakunnallisena keskusarkistona http://www.narc.fi/ka.html Käyntiosoite: Rauhankatu 17 00170 Helsinki Puh. (09) 228521 Fax (09) 176302 kansallisarkisto@narc.fi
Kansallisarkistossa on noin 170 000 erikseen luetteloitua karttaa ja piirustusta, joista vanhimmat ovat 1600-luvun puolivälistä. Tiedustelemasi Ypäjän pitäjän kartta löytyy siis Kansallisarkistosta.
Jos asut muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla, paikallisella maanmittaushallituksella saattaa olla mikrofilmattuja karttoja, tosin suurin osa näistäkin kartoista on siirretty Kansallisarkistoon.
50-60 -luvun koulukirjoista tuo runo löytyy nimellä Pääskynen visertää (s. 185) Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -teoksesta (1. p.1953, 7. p. 1965).
Runo löytyy myös nimellä Pääskysen laulu mm. Teuvo Pakkalan Aapisesta vuodelta 1908.
Nurmi-Tuomas (joskus myös Turve-Tuomas) on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä kiertoilmaus kuolemalle: kun ihminen joutuu Nurmi-Tuomaalle, hän kuolee. Nurmi-Tuomaan nukkuminen käen kukkuessa kytkeytynee tunnetuimpaan monista käkeen liitetyistä enteistä: kevään ensikäen kukunnan säkeiden lukumäärästä ihmiset voivat laskea jäljellä olevat elinvuotensa.
Lähteet:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Juha Haikola & Jarkko Rutila, Käki
