Radio- ja televisioarkisto RITVAn mukaan Sub Juniori -kanavalla on tosiaan esitetty Punapää-sarjaa. "Punapää on rohkea ja eloisa 10-vuotias poika, joka katsoo maailmaa hymyssä suin vaikka aina ei olekaan helppoa. Punapää ei oikein tiedä miten tulla toimeen äitipuolensa kanssa, mikä johtaakin monenlaisiin hankaliin tilanteisiin, mutta hyvällä tahdolla asiat järjestyvät parhain päin."Sarjan alkuperäinen nimi on arkiston tietojen mukaan "Carrot Top". https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/6063330
Aprillipäivän tarkkaa syntyä ei tiedetä. Eräs teoria on, että päivä on saanut alkunsa Ranskassa 1582. Maa oli siirtynyt juliaanisesta kalenterista uuteen gregoriaaniseen kalenteriin jo 1563. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin alettiin vääränä päivänä uutta vuotta viettäviä sanoa Huhtikuun hölmöiksi. "Some historians speculate that April Fools’ Day dates back to 1582, when France switched from the Julian calendar to the Gregorian calendar, as called for by the Council of Trent in 1563. In the Julian Calendar, as in the Hindu calendar, the new year began with the spring equinox around April 1.
People who were slow to get the news or failed to recognize that the start of the new year had moved to January 1 and...
Magnus Enckellin Albert Edelfeltin perikunnalta ostama Villa Eka sijaitsee osoitteessa Edelfeltinkuja 1. Villa Eka on nyt Espoon kaupungin omistuksessa.
Lähde: Länsiväylä 8.9.2016, viitattu 13.9.2021
Seuraavissa nettiosoitteissa on jonkin verran tietoa itse kirjailijoista. Tarkistamani lehtiartikkelit sisälsivät pääasiassa kirja-arvosteluja ja kirjailijoiden haastatteluja, joissa he kertovat kirjoistaan ja kirjoittamisesta. Esimerkiksi artikkeli: Seita Parkkola ja Niina Repo purkavat kirjailijamyytiä: Miten romaani todella syntyy. (Lukufiilis 2001, nro 4, s.4-5)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=231&lastname=Repo&…
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=545&lastname=Parkk…
http://www.kaapeli.fi/nvl/arvostelupalvelu/nuortenkriitikot/parkkola_s…
Erilaisia arkistoaineistoja voi hakea esimerkiksi VAKKA-arkistotietokannasta, joka on Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen yhteinen kokoelmatietokanta. VAKKA on käytettävissä arkistolaitoksen yksiköiden tutkijapalvelussa sekä arkistolaitoksen kotisivun yhteydessä (http://www.narc.fi) .
Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan ja sen eri osastojen arkistoja säilyttää Kansallisarkisto.
Kirjailija Eeva Joenpelto oli kotoisin Sammatista ja monet hänen romaaneistaan sijoittuvat myös läntiselle Uudellemaalle. Täsmällisiä tapahtumapaikkoja niistä ei juuri löydy. Ei valitettavasti selvinnyt, sijoittuvatko jonkin romaanin tapahtumat Strömman kanavalle.
Roma-kirjallisuustietokannan (http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php) mukaan useimpien teosten tapahtumapaikka on yleisesti vain Etelä-Suomi tai Uusimaa. Kirjailija Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan lisätietoja löytyy mm. näistä lähteistä:
http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/joenp.htm
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=601&lang=FI
Tarkistin asian Fennica-tietokannasta ja näyttää, että Agnes Keithiltä on ilmestynyt suomeksi kaksi kirjaa eli mainitsemasi Land below the wind, joka löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta nimellä Tuulten maa ja The British commonwealth of nations nimellä Brittiläinen kansanyhteisö. Tämä kirja löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta ja on vain lukusalikäytössä.
Agnes Keithistä löydät tietoja mm. näistä linkeistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Agnes_Newton_Keith
Kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Tanskalle kuuluva Bornholmin saari. Toisen maailmansodan aikaisten Euroopan taisteluiden päättyessä puna-armeijan joukot nousivat maihin saarelle 9.5.1945 lyöden siellä sijainneen pienen saksalaisen varuskunnan. Neuvostojoukot poistuivat saarelta 5.4.1946, vajaan vuoden kestäneen miehitysvaiheen jälkeen. Näin ollen voidaan sanoa Neuvostoliitolla olleen tietynlaisen sotilastukikohdan Tanskan maaperällä. Mitään muita viitteitä aiheeseen liittyen ei tullut vastaan, eivätkä Neuvostoliiton tukikohdat Tanskassa kylmän sodan aikana liene olleet mahdollisiakaan mm. sotilaspoliittisista syistä.
Bornholmin saaren englanninkielisessä Wikipedia-artikkelissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Bornholm) viitataan mm....
Työvoimatoimiston sivuilla on tietoa eri ammateista http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu mm. informaatikosta . Kyseisellä sivulla kerrotaan, että kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetusta työvoimasta. Osin tietotekniikan kehityksestä johtuen työpaikkoja yksityisellä puolella ei ole paljonkaan viime aikoina ollut. Katsoin työvoimatoimiston sivuilta ja kohdassa informaatikot oli kaksi työpaikkaa avoinna tällä hetkellä. Työpaikkoja voi selailla myös Kirjastot.fi sivustolta http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ .
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on myös hyödyllistä tietoa alastamme http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Tutustu tarkemmin -osiossa...
Topeliuksen runo on suomennettu kahdella nimellä: Mennyt ja Paennut. Mennyt-nimisenä runo löytyy nuottikokoelmasta Hartaita lauluja 1 (Toimittaja Pauli Ahvenainen). Paennut-nimellä runo on Uuno Kailaan suomennoksena Topeliuksen suomennosten kokoelmassa Runoja (1950).
Goethen runo Ensimmäinen suru on nuottikokoelmassa Kootut yksinlaulut = Samlade solosånger / Carl Collan.
Kirja ja nuottikokoelmat löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Täsmällisiä numerotietoja lentoliikenteelle varatuista pysäköintipaikoista tuskin on olemassa, mutta jos otetaan huomioon se, että 11. syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvalloissa onnistuttiin tyhjentämään ilmatila lentokoneista hyvin lyhyellä varoitusajalla, voitaneen varovaisesti päätellä, että tilaa kentillä on ollut riittämiin. Vastaavasti huhtikuussa 2010 Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksessa ilmakehään levinnyt tuhkapilvi aiheutti lähes koko Euroopan lentoliikenteen tilapäisen pysäyttämisen eikä lentokoneiden pysäköintipaikkojen riittämättömyys tullut esille tämänkään tapauksen uutisoinnissa. Olisin siis taipuvainen pitämään kysymyksessä esitettyä väitettä pelkkänä urbaanilegendana.
Idea yleisten kirjastojen musiikkitoiminnasta alkoi levitä nopeasti läntisessä maailmassa toisen maailmansodan jälkeen.
Ajan merkit olivat nähtävissä Suomessakin, ja musiikkikirjastoja alettiin perustaa 50-luvun lopulta lähtien.
Ensimmäinen nuotteja käsittänyt kokoelma otettiin käyttöön Helsingissä Käpylän kirjastossa 1953.
Suomen ensimmäinen yleisten kirjastojen musiikkiosasto perustettiin Tampereen kaupunginkirjaston yhteyteen, Tammelan sivukirjastoon vuonna 1958.
Töölön kirjaston muuttaessa nykyisiin toimitiloihinsa 1970 siellä aloitti toimintansa Helsingin ensimmäinen musiikkiosasto.
Alla olevista linkeistä voi lukea enemmän musiikikirjastotoiminnan historiasta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/lehti.pdf
http://www.tampere.fi/...
Asiakkaan kyselemien dekkareiden kirjoittaja on joensuulainen kirjailija ja sarjakuvantekijä Tuomas Lius. Like on julkaissut häneltä kolme toimintatrilleriä: Haka (2009), jossa tappava salaisuus on järven pohjassa, Laittomat (2010) sekä Lappiin sijoittuva Härkäjuoksu (2011).
Valitettavasti novellihakemistoista tai kirjastotietokannoista ei löydy tietoa siitä, että Fjodor Dostojevskin novelli "Polzunkov" (1848) olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://www.online-literature.com/dostoevsky/4396/
Matti Pajuniemi: Novelliopas. 2 : Ulkomaista lyhytproosaa (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Seppä, Anja: Novellihakemisto (Kirjastopalvelu, 1990)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://vaski.finna.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.fedordostoevsky.ru/works/lifetime/polzunkov/
Asiaa ei ole testattu suomalaisessa oikeusistuimessa, joten kaikki me joudumme spekuloimaan sillä, mikä tekijänoikeudellinen kohde karaoke-DVD oikeastaan on.
Itse olen asiaa pitkään pohdittuani päätynyt näkemykseen, että jos karaoke-tyyppinen kuvatallenne ei sisällä selkeästi elokuvallista kuvaosuutta (en edes tiedä, onko sellaisia olemassa), sitä voidaan pitää ensisijaisesti musiikkiäänitteenä. Tällöin karaoke-tallenteen käyttö kirjaston järjestämässä karaoke-tapahtumassa nojautuu musiikin julkisen esittämisen sopimuksiin, joita kunnat ovat tehneet Gramexin ja Teoston kanssa.
Pidän epätodennäköisenä, että yksikään karaoke-tallenteita valmistava tai jakava yhtiö lähtisi oikeudesta hakemaan tulkintaa siitä, onko karaoke-tallenne lain...
Tuota Martti Gröndalin levytystä ei löydy Suomen kansallisdiskgrafiasta eikä sitä löytynyt kirjastojen kokoelmista. Sen sijaan kansalliskirjaston äänitekokoelmista löytyy äänite Vauhdikas 50-luku, jossa on muita Gröndahlin laulamia 1950-luvun iskelmiä. Äänite on tehty yhdessä Esko Rahkosen kanssa ja alkuperäinen levytys on vuodelta 1975. Kansalliskirjaston kokoelmissa on kasetti. Valitettavasti Kansalliskirjasto ei lainaa aineistoaan.
Ainakin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa näyttää starttaavan taas 2017 uusi tradenomin verkko-opintokokonaisuus.
https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Liiketalouden-ala/tradenomi-monimuoto/
