Aavo on Virossa käytetty nimi, lyhennys Abrahamista. Suomessa on kastettu vuosien 1940-1979 välillä 12 miestä Aavoksi. Aavo voisi olla myös naisten nimenä yleistyneen Aava-nimen maskuliininen muoto.
Alva on englannin kielessä miehen nimi, mutta Pohjoismaissa se on Alfin sisarnimi.Alf merkitsee keijukaista. Alva-nimisiä miehiä on 14 ja naisia 180. Alva tulee heprean kielen sanasta korkea.
Yleiskielestä karistin-sanaa ei löydy, mutta suomen kielen murteissa sillä on useitakin merkityksiä. Suomen murteiden sanakirjan (6. osa, 1999) mukaan karistin voi murteen mukaan olla "pyörivään myllynkiveen vastaava keppimäinen laite, joka siirtää tärisevän liikkeen jyvätuuttiin t. -kaukaloon ja aiheuttaa siten jyvien valumisen kiven silmään" tai se voi tarkoittaa liukuesteitä tai reen jarrulaitteita tai muuta esinettä johon karistetaan esim. kengistä roskat oven ulkopuolella. Se voi tarkoittaa myös teuraseläimen ristiselkää, sukkulan käämin akselipuikkoa tai käsikivien vääntötankoa. Sana esiintyy myös monissa yhdyssanoissa, mm. karistinkaukalo, karistinkivi, karistinluu, karistinpuu ja karistinrauta.
Varsin monimerkityksinen sana siis....
Nuolimyrkkysammakot ovat sammakkoeläinten heimo, johon kuuluu noin 200 lajia. Vain osa lajeista erittää iholleen myrkkyä. Terraarioissa sammakoita harrastaville se on suosittu laji. Vankeudessa olevilta sammakoilta myrkky saattaa lähestulkoon hävitä. Hyvin varovasti niihin kannattaa kuitenkin terraarioharrastajankin suhtautua. Osa lajeista erittää hengenvaarallista hermomyrkkyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuolimyrkkysammakot
http://www.korkeasaari.fi/Elaimetjaymparisto/elaimet/etelaamerikka/sini…
http://www.sammakkolampi.net/nuolimyrkkysammakot/index.html
Myös kuutiomeduusoita on monia lajeja. Niistä hyvin myrkyllinen on Australiankuutiomeduusa. Sen myrkky voi tappaa ihmisen muutamassa minuutissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Laulun nimi on "Nää maat", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Antti Kleemola. Laulu alkaa: "Virtaa virtaa joki hiljalleen". B-osassa lauletaan: "Nää maat ja mannut, oon niistä voimaa saanut".
Laulun nuotti löytyy esim. Esa-Markku Juutilaisen ja Tapio Kukkulan nuotista Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi ja samojen tekijöiden nuotista Intro.
Laulu on myös levytetty. Se löytyy Jouka-yhtyeen cd-levyltä Kulkurit. Antti Kleemola laulaa ja soittaa itsekin tässä yhtyeessä. Jouka-yhtyeen levytys löytyy myös cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : kuuntelu-CD. Pelkkä säestys lauluun löytyy cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : komppi-CD.
Varauksensa voi Helmet-kirjastossa perua milloin vain, ja varaus peruuntuu automaattisesti, jos asiakas ei käy noutamassa odottamassa olevaa varaustaan kahdeksan päivän kuluessa. Peruuntuneesta varauksesta ei aiheudu asiakkaalle kustannuksia.
HelMet-kirjastoissa on persian kielen kursseja, joissa opetuskielenä on englanti. Laita hakuun sanat "persian kieli kielikurssit" niin löydät ne.
Helsingin yliopiston kielikeskuksessa on itseopiskelumahdollisuutena opiskella persiaa, mateeriaalia on kaksi kielikurssia.
Netissä näyttäisi olevan mm. sivusto http://www.studypersian.com/
Encyclopedia Britannican mukaan kuulakärkikynän muste on raskasta, öljypohjaista mustetta, joka ei ole niin juoksevaa kuin täytekynien vesipohjainen muste (http://search.eb.com/ebi/article?eu=297213&query=ballpoint%20pen&ct= ). Siinä on lisäksi kemikaaleja, joiden avulla muste levittyy tasaisesti ja pysyy tasavärisenä liuoksena. (http://search.eb.com/ebi/article?eu=296552 ).
Perusteellinen selvitys musteista on osoitteessa (pdf-tiedosto) http://www.rileywelch.com/E1422.pdf. Kuulakärkikynän muste on määritelmän mukaan paksua, korkeaviskositeettista öljy-, glykoli- tai kumipohjaista mustetta.
Kuulakärkikynän historiaa suomeksi: http://oldwww.t-lehti.fi/arkisto/9702/tekniikka/jutut.html
Tulostinmusteista vaan ei kuulakärkikynän...
Käsittääkseni palvelua, josta saisi listan täyskaimoista, ei ole tarjolla, kenties juuri tietoturvasyistä. Jotakin suuntaa voi saada katsomalla etsimällä täyskaimoja Fonectan hakupalvelusta osoitteesta https://www.fonecta.fi. Tietenkään se ei ole täysn kattava, koska listassa ovat vain julkisesti näkyvät puhelinnumerot.
Suomen rekisterikilpimuseon verkkosivuilla oli aikaisemmin hyvin informatiivinen artikkeli kotimaisten rekisterikilpien poikkeuksellisista kirjainyhdistelmistä (se on yhä luettavissa joistakin sivun arkistoiduista versioista). Sen mukaan kilpisarjoja, joita ei ole valmistettu, on verrattain vähän: BMV, FBI, HIV, KGB, RIP (rest in peace), SYF (syfilis, sukupuolitauti), TYH (tyhmä!). Jossain vaiheessa jätettiin julkaisematta SA-alkuisia kilpiä, koska niiden ajateltiin viittaavan Suomen armeijaan. Valituksia on joskus esitetty sarjoista NAI, GAY, AIZ (vrt. HIV), LIK (ruumis ruotsiksi), HYI, HYH. Kaiken kaikkiaan "sensuroitujen" rekisterikilpiemme määrä on melko pieni verrattuna esimerkiksi naapurimaahamme...
Hei!
Ensimmäsitä runoa en löydä mistään, laitoin kysymyksen myös kirjastonhoitajien tieto-listalle; ei ole tullut vastausta.
Muistan vain lastenlorun (auto ajoi kilparataa, mittari näytti... http://papunet.net/kuva/lorut/vauhtilorut/auto_ajoi_kilparataa )
Jälkimmäinen runo on Uuno Kailaan Pallokentällä, se löytyy ainakin kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla. T 1978
Kun Twix-suklaapatukka tuli markkinoille Isossa-Britanniassa vuonna 1967, sen alkuperäinen nimi oli Raider. Twix-nimi tuli ensimmäisen kerran käyttöön, kun tuote lanseerattiin Amerikan markkinoille 1979. Euroopassa patukka tunnettiin edelleen Raiderina, mutta vuosien 1991 ja 2000 välillä sen nimi muutettiin Twixiksi kaikkialla maailmassa. Suomessa muutos tehtiin viimeisten joukossa vuonna 2000.
https://www.snackhistory.com/twix
https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000001000683.html
Tietoa Sini-nimen alkuperästä ja merkityksestä löydät tutkielmaasi varten esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Häkkinen, Kaisa: "Nykysuomen etymologinen sanakirja" (Helsinki: Kaisa Häkkinen ja WSOY, 2004)
Saarikalle, Anne - Suomalainen, Johanna: "Suomalaiset eunimet Aadasta Yrjöön" (Jyväskylä: Gummerus, 2007)
"Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja" (Helsinki: Otava, 1984)
"Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3" (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000)
Näissä lähteissä kerrotaan muun muassa, että Sini on suomalainen nimi ja että se pohjautuu värin nimeen "sininen".
Teoksessa "Kielletyt kirjat", jonka on toimittanut Kai Ekholm, todetaan että teosta uhattiin sensuurilla Yhdysvalloissa v. 1986. Kielletyt kirjat löytyy myös Internetistä, http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/ .
Lewis Carroll, oikealta nimeltään Dodgson, Charles L., oli hyvin innostunut valokuvaamisesta. Hänen suosikkiaiheensa oli nuoret, sievät tyttölapset. Anne Clarkin kirjoittamassa englanninkielisessä elämä-kerrassa "Lewis Carroll. A Biography", joka löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, on moni-puolisesti kuvattu valokuvaharrastusta. Luvussa "Favourite Dress of 'Nothing'" (s. 203-220) ilmenee että lapsia kuvattiin myös alastomina. Vaikka mitään hyväksikäyttöä ei koskaan ole todettu johti tämä seikka eriasteisiin...
Kyse on varmastikin kappaleesta nimeltä "Muistojen Miehikkälä", joka löytyy levyltä "Kotiseutuni: muistojen Miehikkälä". Laulajina ovat Reijo Taipaleen lisäksi Kalevi Korpi ja Erkki Eräs (Erkki Pärtyn alias), ja kappaleen säveltäjä ja sanoittaja on Erkki Pärtty. Tieto löytyi Fono-äänitetietokannasta (http://www.fono.fi/) aihehaulla "Miehikkälä".
Äänite on julkaistu vuonna 1987 sekä uudelleen vuonna 2003 (lähteenä Suomen kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
1) Runo sisältyy Kahlil Gibranin teokseen Profeetta: "Ja nainen, joka piteli lasta rintaansa vasten,sanoi: Puhu meille Lapsista. Ja hän sanoi: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne, mutta eivät teistä itsestänne... jne"
2) En valitettavasti löytänyt sellaista otetta, mutta käytettävissäni ei ollut tällä hetkellä kaikkia Ella-kirjoja. Voin kyllä tarvittaessa palata myöhemmin asiaan,jos saan lisää vastausaikaa. Jos lähetät kysymyksen uudelleen sähköpostiini, voin yrittää tilata kirjat omaan kirjastooni ja tutkia niitä tarkemmin.
3) Suosittelen esim. Kaarina Helakisan toimittamaa kirjaa Papupata, jossa on hauskoja dialogeja ja pieniä sketsejä.
En tiedä, mihin kirjastoissa tapahtuvaan "standardikoon laskemiseen" kysymyksessä täsmällisesti ottaen viitataan, mutta yleisellä tasolla kirjastot ovat varautuneet siihen, että useimmat kirjat ovat kokoryhmissä A5-B5. Niitä isompien kanssa joudutaan hyllysäilytyksessä erityisratkaisuihin.
Kirjoilla ei ole yksiselitteistä standardikokoa, vaikka voidaan toki sanoa, että useimmat kirjat ovat kokoa A5 tai B5 jne (ks. tarkemmin https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216). Kustantajilla, kirjailijoilla ja kirjapainoilla ei kuitenkaan ole mitään velvollisuutta pitäytyä näissä standardipaperikokoluokissa, vaan julkaisuja voidaan tehdä ja tehdään myös vapaammin leikattuina.
Käytännössä koko A5 (148 × 210 mm) ja B5 (176 × 250 mm) ovat suomalaisissa...
Voisiko olla kyseessä taiteilija nimeltä Aulis Uotila?
Suomen kuvataiteilijoiden verkkomatrikkelin linkki in tässä:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?haku=1547
Hannu Tulkki käsittelee asiaa artikkelissaan "Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta väestökirjanpidossa", joka on ilmestynyt lehdessä Sukutieto-lehdessä 1999:1
http://elektra.helsinki.fi/se/s/0788-1673/16/1/syntymap.pdf Artikkelissa käydään lyhyesti läpi syntymäpaikan merkitsemisen vaiheet vuoden 1959 piispainkokouksen tekemään ohjemuutokseen asti. Sen mukaan lapsi tuli merkitä äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkitä äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Tapana oli toki ollutkin merkitä lapsi nimenomaan äidin mukaan.
Myöhemmin asiasta säädettiin asetuksella syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä 824/1970 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700824 .Sen 3 §:n mukaan:
"Syntymätodistuksen antajan on viimeistään...
Ihmisrotu on käsite, jota käytetään luokittelemaan ihmisiä ryhmiin esimerkiksi yhteisen geneettisen perimän, maantieteellisen alkuperän tai jaettujen ulkoisten tunnusmerkkien perusteella. Luokitteluperusteet eri rotuihin samoin kuin käsitteen "rotu" eri määritelmät ovat moninaisia. Kaikki tutkijat eivät pidä ihmisrodun käsitettä tarpeellisena ja monien mielestä se ei ole biologisesti perusteltua.
Alla linkki Wikipedian ihmisrotu-artikkeliin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu
