Kölikolikoista löytyi hyvin vähän tietoa. Kölikolikot liittyvät kölinlaskuseremoniaan, jolla on juuret kaukana historiassa. Kölinlasku oli se vaihe laivanrakennuksessa, jolloin laivan rakentaminen aloitettiin. Laivan rakennuksen alkua juhlistettiin seremonialla, jossa laivan kölin alle laitettiin kolikoita, joiden oli tarkoitus tuoda laivalle onnea. Tämä tapa on edelleen voimassa, Turun telakalla mm. Viking Gracea rakennettaessa laivan kölin alle asetettiin kolikoita.
Kölinlaskemisesta kerrotaan Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6linlasku ja Viking Gracen kölikolikot mainitaan laivaa käsittelevässä Wikipedia-artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Viking_Grace
Mein Schiff 4 -aluksen kölinlaskusta kerrotaan Turun...
Tällä hetkellä Vaskin omissa tiedoissa ei pysty muuttamaan osoitettaan. Asia on kyllä työn alla ja myöhemmin onnistuu. Tällä hetkellä voit ilmoittaa osoitteenmuutoksen paikan päällä omassa kirjastossasi, soittamalla kirjastoosi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vastaanotto.kaupunginkirjasto@turku.fi.
Turun pääkirjasto, vastaanotto puh. 02 2620 624
Hei Merja,
vaikkei Turussa tällä hetkellä olekaan pelkästään eläimiin keskittyvää näyttelyä, niin löysimme näyttelyitä, joissa aihetta sivutaan:
http://www.logomo.fi/fi/tapahtumat/nayttelyt/hejhylje-nayttelysarja/
http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=17827&culture=fi-FI&cont…
Turun Taidelainaamossa, Vanhalla Suurtorilla, on kokoelmissa myös useita eläinaiheisia taideteoksia.
http://www.turuntaidelainaamo.fi/
Pienissä gallerioissa näyttelyt vaihtuvat museoita nopeampaan tahtiin, joten niissäkin kannattaa vierailla. Turun kaupungin ylläpitämään tapahtumakalenteriin päivitetään ajankohtaiset taidenäyttelyt.
http://www.turku.fi/tapahtumat/?nodeid=9884
Julkisessa kaupunkitilassa eläinaiheisten veistosten ihailun voi yhdistää...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosa, 2. krs.) on mahdollista lukea vanhoja Turun Sanomia mikrofilmiltä ja ottaa lehdestä kopioita (A4/0,20€) tai tallentaa artikkeli omalle muistitikulle. Voit varata mf-lukulaitteen ja pyytää kyseisen ajankohdan mikrofilmin varastosta käymällä kirjastossa tai soittamalla tieto-osastolle (puh. 02-2620629 tai 02-2620630). Mikrofilmi saapuu varastosta seuraavana arkipäivänä.
Näitä käsitteitä käsitellään tosiaan monissa kirjoissa, mutta varsinaisten määritelmien löytäminen on vaikeampaa. Ainakin näitä kirjoja kannattaa selata:
- Postmoderni politiikan filosofia / Tuija Pulkkinen
- Politiikka tieteenä : johdatus valtio-opilliseen ajatteluun / Erkki Berndtson
- Professionalism / Eliot Freidson
- Valta ja johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa / Karl-Erik Sveiby
- Long cycles in world politics / George Modelski
Etsimistä kannattaa jatkaa kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta:
http://finna.fi
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ehdotuksesta valtioneuvosto teki asiasta päätöksen ja päivää ruvettiin viettämään vuonna 1987. Päivän ajankohdaksi valittiin Lapin sodan (1945)päättymisen vuosipäivä. Veteraanipäivälle on haluttu antaa rauhantahtoinen leima ja ajankohdaksi on valittu sodan päättymisen muistopäivä ja nimenomaan saksalaisia vastaan käydyn sodan päättymispäivä. Lähde: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989)
Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt.
Mielestäni toisteinen-sanalle ei ole synonyymiä. Esimerkiksi kertautuva voisi joissakin tilanteissa korvata toisteinen-sanan, mutta varsinaisena synonyyminä sitä ei voida pitää.
Kirjastot.fi-sivuilta löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
Korkeakouluopetusta näistä järjestävät Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta. Seuraava aika hakea koulutuksiin on kevään 2021 toinen yhteishaku, jossa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2021 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/korkeakoulujen-yhteis…
Seuraavista internetosoitteista löytyy tietoa Suomen sodanjälkeisestä
taloudesta:
- http://www.teollisuusvakuutus.fi/perus/1945.html
- http://www.stat.fi/tk/tp_tied/mtv0598c.html
- http://www.vn.fi/um/finfo/english/teollisuus.html#stop
Tampereen yliopiston historian opiskelijat ovat keränneet 40-luvun lehtien
uutisartikkeleita. Artikkelit on viety internetiin ja siihen on rakennettu
hakuohjelma. Myös sotakorvaukset - hakusanalla löytyy lista lehtiartikkeleita.
Katsaus löytyy osoitteesta http://www.utu.fi/agricola/hist/.
Somalinaisten runoutta sisältävän kirjan (Yhdeksän syyssadetta) takana on teatteri Raivoisat Ruusut ja sen Kassandra 2000 -projekti. Kirjan kustantaa Yliopistopaino. Yliopistopainosta kerrottiin, että kirja on jo painatusvaiheessa ja ilmestyy heinäkuun aikana.
Hei!
Maan lapset-sarjan viides osa ilmestyy WSOY:n kirjasanomien 2/2002 mukaan suomeksi heinäkuussa 2002 nimellä Luolien suojatit. Suomentajina ovat Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä.
Sarjaan ei ole tulossa suomenkielistä jatko-osaa ainakaan nyt keväällä 2003 kustantajan ennakkotietojen mukaan. Viimeisin teos Tuliliskojen laulu aloitti kuitenkin Harper Hall -nimisen trilogian, joka sisältyy Pernin lohikäärmeritarit -sarjaan eli aika todennäköistä on, että saamme jatko-osia myöhemmin. Syksyn 2003 ennakkotietoja ilmestyvästä kirjallisuudesta kannattaa kysellä meiltä kesän aikana uudelleen.
Olen hakenut kirjoja paperinvalmistuksesta sanoilla paperinvalmistus ja käsityö sekä englanniksi paper making. Paperitaide-sana antaa hakutulokseksi suuren määrän teoksia, niitä en ole tähän listannut, mutta niitä voi tarkastella kirjastossa päätteeltä.
Hunter, Dard, Papermaking : the history and technique of an ancient craft. New York : Dover Publications, 1978
Alkuper. julk.: New York : Knopf, cop. 1947
O'Reilly, Susie, Paper making. Hove : Wayland, 1994.
Green, J. Barcham, Paper making by hands in 1953. Sine loco 1953.
Thackeray, Beata, Paper : making, decorating and designing. London : Conran Octobus, 2001
Plowman, John, The craft of handmade paper : a practical guide to papermaking techniques. London : Apple, cop. 1997
Watson, David,...
Mikäli tarkoitat nimenomaan niitä juuria, voidaan käyttää sanaa juuristo. Mikäli tarkoitat sitä osaa, josta nuo juuret lähtevät, on käytettävä sanaa juurakko. Syysmaitiaisesta sanotaan, että sillä on liereä, vinosti koheneva, poikkipäinen juurakko. Juurakko on vaaka- tai pystysuora maanalainen varsi, joka erinäisten ominaisuuksiensa vuoksi eroaa juuresta.
Turun kaupunginkirjastosta ei löytynyt varsinaisia flamenco- tai härkätaisteluaiheisia kuvateoksia. Mustavalkoisia kuvia flamencotanssijoista löytyy esim. seuraavista teoksista: Flamenco (1999)ja Pohren, D.E.: The Art of Flamenco (1990). Mustavalkoisia härkätaistelukuvia löytyy esim. teoksista Mitchell, Timothy: Blood Sport (1991)ja Collins, Larry: Sol och skugga (1986). Pari kuvaa sekä härkätaistelijoista (mustavalk., s. 64-65) että flamencotanssijoista (värill., 97-98) on teoksessa Richler, Mordecai: Images of Spain (1978).
Lisää kuvia voit etsiä myös tietosanakirjoista tai Internetistä esim. Googlen kuvahaulla http://www.google.fi/imghp?hl=fi&tab=wi&q= käyttämällä esim. hakusanoja flamenco ja bullfighting.
Oulun kaupunginkirjastolla ei ole tällä hetkellä omaa voimassa olevaa visiota. Noudatamme Oulun kaupungin visiota, joka löytyy osoitteesta
http://www.oulu.ouka.fi/strategia/visio.htm
Oulun kaupungin strategiaan voi tutustua osoitteissa
http://www.oulu.ouka.fi/strategia/pdf/strategia_v03.pdf
http://www.oulu.ouka.fi/talous/talousarvio2005/talousarvio2005.pdf
josta kulttuurilautakunta löytyy sivulta 117 (kirjasto sisältyy ko. teksteihin).
Oulun kaupungissa valmistellaan paraikaa uutta strategiaa.
Oulun kaupungin ja kulttuuritoimen uudet strategiat valmistuvat kesän 2005 aikana ja Oulun kaupunginkirjaston strategia vuoden 2006 alussa.
Helmet-tietokannasta löytyy kohtalaisesti ruotsinkielistä aineistoa lukoita varten. Kannattaa mennä Sana-hakuun ja kirjoittaa hakukenttää esim. fysik, kemi, biologi jne, ja sen jälkeen valita kieleksi ruotsi ja aineistoksi kirjat ja klikkaamalla Hae-painiketta saat aineiston esiin. Mikäli haettua aineistoa ei löydy Helmetistä, voi selata myös muiden kirjastojen tietokantoja osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/
Mikäli aineistao ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Rikhardinkadun kirjastossa on myös suuritekstisiä kirjoja. Listan niistä saatte näin: valitkaa HelMet-aineistohausta (osoite http://www.helmet.fi) kohta Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään isotekstiset kirjat. Valitkaa kieleksi suomi ja kirjastoksi Rikhardinkatu. Näin saatte 146 kirjan listan, joiden saatavuuden voitte tarkistaa napsauttamalla teosluttelosta teoksen nimeä.
