Olisikohan etsimänne kirja Yrjö Alasen Puukkojunkkareiden aika : kappale Etelä-Pohjanmaan historiaa viime vuosisadan keskivaiheilta? Se on julkaistu 1931. Kirjassa kerrotaan Kauhavan herrasta, Adolf Hägglundista ja siitä kuinka hän käräjöi Härmän häijyjen kanssa, Puustellin häistä ja kuuluisista puukkojunkkareista, kuten Pukkilan Jaskasta ja Sippolan Jannesta.
Kirjan voitte pyytää kaukolainaan lähikirjastostanne.
Aihepiiristä valvonta, vartiointi ja tarkkailu yhteiskunnallisena ilmiönä, löytyy seuraavia aiheeseesi viittaavia teoksia. Toivottavasti niistä löytyy joitakin vastauksia tiedontarpeeseesi.
Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2003:3,
Tutkimus helsinkiläisten suhtautumisesta kameravalvontaan.
Lindqvist, Minna Karoliina, Helsingin yliopisto 2005
Kameravalvonnan rooli nyky-yhteiskunnassa: onko kameravalvonta vain tekninen toimenpide vai sosiaalista toimintaa.
Heinonen Risto, Valvonta tietoyhteiskunnassa.
Solove, Daniel J, The digital person; technology and privacy in the information age,
Etzioni Amitai, The limits of privacy,
Helminen Klaus Turvallisuushenkilöstön asenne ja toimivaltuudet.
Korhonen Rauno, Poliisin valvontakeinot...
Poliisin työstä ja toiminnasta saat tietoa esim. poliisin internet-sivuilta: http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/www/poliisi
Poliisikoulutuksesta saat parhaat tiedot poliisiammattikorkeakoulusta: http://www.poliisiammattikorkeakoulu.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home…
Ainakin vuonna 2007 julkaistuja poliisiammattikorkeakoulun oppikirjoja löytyy Suomen yleisistä kirjastoista.
Annika Thor on kirjailijan oikea nimi. Hän ei käytä taiteilijanimiä. Alkuperäiseltä sukunimeltään hän on Katz.
Kirjailijan mahdolliset toiset etunimet eivät ole tiedossa.
Annika Thorista on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin useita kertoja. Löydät vastaukset arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx käyttämällä hakusanaa Thor Annika.
Löysin verkosta tällaisen kokeilun:
Unohdin marenkipohjista mantelijauheen ja tarkotuksella vähensin rasvan määrää. Ohjeessa oli 300 g voita ja se oli mielestäni hirmu paljon. Laitoin 200 g ja siitäkin tuli niin iso satsi kräämiä, etten kaikkia siitäkään laittanut. Mielestäni kakusta tuli sopivan kevyt, mutta makua oli kuitenkin riittävästi.http://klemmari2.vuodatus.net/blog/1956592
Valitettavasti emme onnistuneet paikantamaan sitaatin lähdettä. Kyselimme asiaa myös valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, josta ei kuitenkaan löytynyt ketään Marxin tuotannon asiantuntijaa. Yksi kollega pohti, että onkohan sitaatti Marxin ollenkaan, sitaatti esiintyy sadoilla sitaattisivuistoilla, mutta ilmeisesti missään ei mainita lähdettä. Toisaalta niissä paikoissa, joissa Marx-sitaateille on annettu lähteet, tätä lausetta ei esiinny. Lausahduksen alkuperä on askarruttanut monia muitakin, pohdintaa löydät esimerkiksi näiltä sivustoilta:
http://www.answerbag.com/q_view/1531331
http://wiki.answers.com/Q/What_is_the_origin_of_the_quote_'Give_a_man_a…'
http://www.barrypopik.com/index.php/new_york_city/entry/...
Carl Sandburgin runoja on julkaistu suomeksi yksi kokoelma nimellä "Runoja" (WSOY, 1956, suom. Viljo Laitinen), mutta valitettavasti etsimäsi runo ei sisälly teokseen. Myöskään antologioista tai kirjallisuuslehdistä suomennosta ei löydy.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://finna.fi
Tšehovin Stanley-huomiot ovat varsinaisesti venäläistä kenraalia ja tutkimusmatkailijaa N. M. Przewalskia koskevasta kirjoituksesta, joka ilmestyi Novoje vremjassa 26.10.1888. Martti Anhavan suomennos tästä löytyy Tšehovin kirjeiden suomennosvalikoimasta Kirjeitä vuosilta 1877-1890 (Otava, 1982):
"Yksi Przewalski tai yksi Stanley vastaa kymmentä oppilaitosta ja satoja hyviä kirjoja. Heidän aatteellisuutensa, heidän jalosyntyinen kunnianhimonsa jonka pontimena on kotimaan ja tieteen kunnia, heidän sinnikäs pyrkimyksensä kerran valittua päämäärää kohti, pyrkimyksensä jota eivät lannista mitkään puutteet, vaarat eivätkä henkilökohtaisen onnen viekoitukset, heidän laajatietoisuutensa ja uutteruutensa, heidän kykynsä sietää hellettä, nälkää,...
Hei!
Sää 16.9.1963 (lähde: Sanomalehti Keskisuomalainen, Ilmatieteenlaitoksen ennuste)
"Odotettavissa Etelä- ja Keski-Suomessa heikkenevää länsituulta, vaihtelevaa pilvisyyttä, päivällä monin paikoin sadekuuroja, yöllä hallanvaara". Lämpötila Etelä- ja Keski-Suomessa 12-15 astetta, Pohjois-Suomessa 6-10 astetta.
Seuraavan päivän lehdessä ei ollut mainintaan mistään poikkeuksellisesta sääoloissa.
Toivottavasti saatte tuosta ainesta juhlapuheeseen. Hieno ajatus.
Marttaliitosta (http://www.martat.fi/) kerrottiin, että pesukoneessa voi käyttää ainoastaan pesukoneeseen tarjoitettuja pesuaineita. Jos matto on valkoinen tai hyvin vaalea, kannattaa valita valkaisuainetta sisältävä pesuaine, kirjaville matoille taas kirjopesuaine. Eli pesuaine valitaan samoilla periaatteilla kuin muussakin pyykin konepesussa.
Kannattaa varmistaa, että matto yleensä kestää koneessa pesun, ja myös, että kone on matolle riittävän suuri.
Etsimästäsi kohdasta Seamus Heaneyn teoksesta ”The Cure At Troy” ei valitettavasti ole suomennosta. Suomeksi on ilmestynyt kolme kokoelmaa Heaneyn runoja sekä joitakin yksittäisiä suomennoksia kirjallisuuslehdissä, mutta mihinkään niistä ei sisälly katkelmia ko. teoksesta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi
Ojanpiennarten kuningas / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1995)
Ukkosvaloa / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1997)
Soran ääniä : Seamus Heaneyn runoja / valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 2007)
Nuortenosastolla työskentelevä kollegani arveli, että tuota Soturikissat-sarjaa lainaavat ovat yleensä yläkouluikäisiä. Sarjaa koskevat suositukset vaihtelevat. Jotkut sanovat sen sopivan 12-vuotiaasta ylöspäin, toiset taas 9- tai 10-vuotiaasta alkaen. Kirjassa lienee sen verran väkivaltaa, ettei sitä voi aivan nuorimmille suositella.
Jos 10-vuotias on lukenut jo aika jännittäviä kirjoja eikä ole ihan herkimmästä päästä, eiköhän hän voisi myös tuon kirjan lukea. Ikä ei aina ihan suoraan kerro, kuinka hyvin lapsi pystyy käsittelemään kirjojen jännittäviä tai pelottavia teemoja.
Asiaa ei ole testattu suomalaisessa oikeusistuimessa, joten kaikki me joudumme spekuloimaan sillä, mikä tekijänoikeudellinen kohde karaoke-DVD oikeastaan on.
Itse olen asiaa pitkään pohdittuani päätynyt näkemykseen, että jos karaoke-tyyppinen kuvatallenne ei sisällä selkeästi elokuvallista kuvaosuutta (en edes tiedä, onko sellaisia olemassa), sitä voidaan pitää ensisijaisesti musiikkiäänitteenä. Tällöin karaoke-tallenteen käyttö kirjaston järjestämässä karaoke-tapahtumassa nojautuu musiikin julkisen esittämisen sopimuksiin, joita kunnat ovat tehneet Gramexin ja Teoston kanssa.
Pidän epätodennäköisenä, että yksikään karaoke-tallenteita valmistava tai jakava yhtiö lähtisi oikeudesta hakemaan tulkintaa siitä, onko karaoke-tallenne lain...
Tuntematon sotilas - ainakin 76 painosta
Sotaromaani - 11 painosta
Täällä Pohjantähden alla – ainakin 56 painosta
Musta rakkaus – ainakin 17 painosta
Käännöskielten lukumäärän löydät Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta helposti, tässä sinne linkki: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979)
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ehdotuksesta valtioneuvosto teki asiasta päätöksen ja päivää ruvettiin viettämään vuonna 1987. Päivän ajankohdaksi valittiin Lapin sodan (1945)päättymisen vuosipäivä. Veteraanipäivälle on haluttu antaa rauhantahtoinen leima ja ajankohdaksi on valittu sodan päättymisen muistopäivä ja nimenomaan saksalaisia vastaan käydyn sodan päättymispäivä. Lähde: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989)
Arvaa mikä ammatti -arvausleikkiä esitettiin Pikku Kakkosessa vuonna 1994. Arvattavan ammatin kuvitus paljastui jonkin sen ajan tekniikan avulla. Sarjan osat ovat katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/10/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-ammatti
Toinen arvuuttelusarja oli Arvaa mikä eläin. Myös sen voi katsoa Elävässä arkistossa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/24/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-elain
Barbapapan kuvaa näistä ei löytynyt. Muita saman ajan lastenvisailuja olivat Sanaleikki (1984) ja Erkki (!988), joita pääsee katsomaan myös ylläolevan linkin kautta.
