Hei,
Lehdestä on lukusalikappaleita useissa yliopistojen kirjastoissa sekä Turun AMK:n kirjastossa. Lainattavaa lehteä löytyi vain Helsingin yliopiston kirjastosta. Voit tilata kopiot artikkelista oman AMK:n kirjastosi tai meidän kautta. Meidän kaukolainamaksu 0n 3€ + lähettäjäkirjaston maksut. Vuodesta 2011 alkaen on myös verkkokäyttö
Nelli-portaalin Elektra-julkaisupalvelun kautta.
Verkko-osoite:Verkkolehti Elektra
Kysymykseen on vastattu aikaisemminkin palvelussa: Sophie Jordanin Liekki-trilogian ensimmäisen osan kustantajalta Nemolta kerrottiin, että trilogian jatkosta ei ole tietoa. Todennäköisesti sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf8a5730-012…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=558703a1-303…
Voit kysyä myös kustantajalta suoraan.
Kustannusosakeyhtiö Nemo: http://www.nemokustannus.fi/
Espoon Puustellinmäessä sijainnut Villa Milavidasta ei valitettavasti tiedetä rakennuttajaa tai rakennusvuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa huvilan omisti Hoffmeyer-niminen tupakkatehtailija ja viimeistään 1918 alkaen koristemaalari Åke Haggren.
Nämä tiedot ja kaksi kuvaa huvilasta löytyvät Erkki Härön kirjasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo, 1991), sivu 127.
Lisätietoja voisi ehkä vielä löytyä Leppävaara-seuran kautta (www.lepuski.fi) tai Espoon kaupunginmuseosta (www.espoonkaupunginmuseo.fi).
Teoksissa: Niiranen Timo / Miten ennen asuttiin, Pälsi Sakari / Eräelämän perinteitä, Kolehmainen Alfred / Suomalaiset uunit, Kolehmainen Alfred / Uunit, Kolmonen Jaakko / Ruokaa luonnonhelmassa ja ulkouunin lämmössä sekä Kolmonen Jaakko / Leivinuunit ja uuniherkut on tietoa maa- ja ulkouuneista.
Hei,
Suomalaisen paikannimikirjan (2007, 323) mukaan on todennäköistä, että kunnan nimen takana on sekä joennimi että entiset kylännimet. Vuonna 1546 on mainintana kylä Patioki, vuonna 1554 kylä nimeltä Patteioki ja vuonna 1649 joennimenä Pata Jocki. Kirjan mukaan on mahdollista, että joennimeen sisältyy sana patti. Tämä sana on alueen murteissa tarkoittanut sanaa 'lammikko'. Tähän viittaa myös Alpo Räisänen artikkelissaan 'Silmäkkeiden nimet ja nimitykset suomen kielessä'. Patti-nimien levikkialue on Räisäsen mukaan ollut Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ja niiden lähialueet. Hänen mukaansa joen ja entisen kunnan nimi Pattijoki kuuluvat todennäköisesti näihin Patti-alkuisiin silmäkkeitä/lammikoita tarkoittaviin nimiin. Raahen alueella on myös...
Vesipisaran koko ei ole aina vakio, vaan niitä on monen kokoisia. Tässä videossa näkyy hyvin, miten hanasta putoaa erikokoisia vesipisaroita:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pisara#/media/Tiedosto:Water_drop_animation_enhanced_small.gif
Jääkiekon ja jalkapallon sääntökirjoissa ei nähtävästi ole mainintaa omasta maalista.
Ehkä tässä on ajateltu, että vastustajan lähin pelaaja on ollut edesauttamassa ja häiritsemässä tilannetta niin että oma maali on syntynyt. Hän saa myös pistepörssin pisteet.
Jääkiekon sääntökirja: https://www.finhockey.fi/index.php/tuomarille/saannot/saantokirja
Jalkapallon sääntökirja: https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-saannot-maaraykset-ja-o…
Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaulla löytyy rekisterinumerolla 150.321 tieto Oy Stefan Kollman Ab:sta, jonka toiminta on lakannut 1.8.1983. Liike toimi Fredrikinkatu 31:ssä nimellä Kollman Kappa. Liikeyrityksestä saattaa löytyä lisää tietoa Helsingin kaupunginmuseosta tai -arkistosta. Kollman(n) oli syntyisin itävaltalaisesta juutalaisperheestä, joka pääsi Suomeen pakolaisena 1930-luvulla. Kyseisen takin valmistusmaata emme pysty varmistamaan.
Lähteet: Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaku, verkkosivusto Vaatekauppa.fi
Sanonta muistuttaa vähän Nuuskamuikkusen suuhun laitettua sanontaa Ensin on lähdettävä, jotta voi palata. Lähdekirjaa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-menee-sanatarkasti-nuuskamuikkusen-…
Moomin.fi -sivulla löytyy sitaatteja kirjoista, siellä samantyylinen lainaus kirjasta Muumilaakson marraskuu: "On niitä jotka jäävät, ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi."
https://www.moomin.com/fi/quotes/page/3/
Vähän samantyylinen lausahdus (Joskus on lähdettävä ja oltava valmis) on myös Paavo Haavikon runossa kokoelmasta Tie etäisyyksiin (1951).
https://www.kirjastot....
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Laulun Elämälle kiitos (Gracias a la vida) on säveltänyt Violeta Parra (1917-1967). Laulun espanjankieliset sanat ovat myös Parran käsialaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kyseessä on kuuluisa suomalainen maantieteilijä J.G.Granö. Hänen tunnetuin teoksensa on "Puhdas maantiede: tutkimusesimerkeillä Suomesta ja Virosta valaistu metodologinen selvitys", joka ilmestyi saksaksi vuonna 1929 ja suomeksi 1930. Suomenkielinen kirja on ainakin Helsingin yliopiston Maantieteen laitoksen kirjastossa http://www.helsinki.fi/ml/maant/kirjasto.html ja Opiskelijakirjastossa http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi
Teoksesta ilmestyi pari vuotta sitten uusi, englanninkielinen painos joka on myös Maantieteen laitoksen sekä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Lisätietoja saa mm. Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 1998/4. Sama teksti on Internetissa osoitteessa http://www.tsv.fi/ttapaht/984/grano.htm
Tiedot...
Tiedot yliopistojen kirjastoihin tulevista julkaisusarjoista löytyvät kirjastojen kokoelmaluetteloista, joita pääsee käyttämään kirjastojen kotisivujen kautta. Julkaisusarjoja voi hakea esim. sarjan nimen mukaan tai erikoisalan mukaan. Turun yliopiston kirjaston kokoelmaluettelo löytyy osoitteesta www.utu.fi/kirjasto/volter ja Åbo Akademin kirjaston osoitteesta
www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls Tieteenalakohtaiset tiedot julkaisusarjoista samoin kuin niiden lyhenteistä saat parhaiten kyseisen alan tiedekunta-,
seminaari- tai erikoiskirjastosta.
Tulosten analysoinnissa voi käyttää apuna kyselytutkimusoppaita, esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ , asiasanaksi kyselytutkimus tai kirjaston asiakaspäätteellä valitsemalla aihehaun, kirjoittamalla sitten kyselytutkimus ja valitsemalla tämän jälkeen aihetta rajaavista asiasanayhdistelmistä kysymykseen tulevat. Esim. Lottin kirjassa Tehokas markkina-analyysi kerrotaan hyvin kyselytutkimuksen mittausprosessista, mm. taulukoinnista ja tulosten raportoinnista. Myös Excel-oppaista saattaa olla apua.
Mopo-aiheisia kirjoja kyllä löytyy esim. kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi hakusanalla mopot. Jos haet tietoja mopojen osista (?), kannattaa varmaan vilkaista ainakin mopojen korjausoppaita.
Esim. Mauno, Esko: Mopot 1982-2000 - Helkama, Honda, Suzuki, Tunturi korjausopas (Hki, 2000). Plussa-tietokannasta voit tarkistaa kirjojen sijaintitiedot.
Kurssikirjoja ei kaukolainata. Sama sääntö koskee teosta, jota on asiakkaan oman paikkakunnan kirjastossa. Jos siis tiedustelemianne teoksia löytyy Turun yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kirjastoista niitä ei voi kaukolainata muualta, vaikka teokset tällä hetkellä olisivatkin lainassa.
Jos teoksia ei löydy Turusta niitä voi kaukolainata muualta Suomesta, Pohjoismaista tai kauempaakin. Jokaisesta pyynnöstä maksetaan tilaavan kirjaston kaukolainamaksu sekä teosta välittävän kirjaston perimä kaukolainan välitysmaksu, joka vaihtelee kirjastoittain.
Samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinti on ollut Suomessa mahdollista 1.3.2002 alkaen.
Väestörekisterikeskuksen tilastoista ilmenee, että vuoden 2002 loppuun mennessä oli 456 paria rekisteröinyt parisuhteensa, näistä naispareja 207 ja miespareja 249.
Lähde: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy melko runsaasti kivirakentamiseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjat ovat enimmäkseen englanninkielisiä, mutta sisältävät varmasti innostavaa kuvitusta.
Tässä esimerkkejä:
Qvist Leif. Pihan ja puutarhan kiveykset. WSOY 2004
Bridgewater Alan. Paths, steps & patios for the garden: including 16 easy-to-build-projects. New Holland 2003
Reed David. The art & craft of stonework: drystacking, mortaring, paving, carving, gardenscaping. Lark Books 2002
Haun voi tehdä osoitteessa
http://www.helmet.fi/
Valitse aihehaku ja käytä hakusanaa kivityöt
Helsingin kaupunginkirjastossa varusmaksu peritään, kun asiakas noutaa varauksen. Toivomme kuitenkin, että asiakkaat peruvat varauksen, HelMet-palvelussa http://www.helmet.fi tai soittamalla kirjastoon, näin seuraava asiakas saa teoksen nopeammin.
