Banaanimestari on suomalainen ja suomenkielinen laulu. Sen sävelsi ja sanoitti Petter Ohls. Laulukirjassa se julkaistiin v. 1974.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=banaanimestari+ohls&type=AllFie…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Petter_Ohls
Kielitoimiston verkossa oleva sanakirja antaa sanalle "jatkuvuus" yleisen merkityksen ("Taata toiminnan jatkuvuus"), kun taas "jatkavuus" todetaan fysiikan termiksi, rinnakkaistermejä hitaus, vitka, inertia. Kielitoimiston mukaan siis Newtonin ensimmäinen laki on suomeksi "jatkavuuden laki".
Heikki Poroila
Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila
Tuossa iässä kirjallisuuden klassikot voisivat olla hyvää luettavaa. Fjodor Dostojevskin "Rikos ja rangaistus" oli ainakin itselleni tuossa iässä kova tapaus. Kirja on jännittävä ja vetävästi kirjoitettu, ja kerronta toimii myös nykylukijalle. Identiteettiä pohditaan mm. Albert Camus:n teoksissa "Sivullinen" ja "Putoaminen". Franz Kafkan teokset ovat myös erinomaisia, esimerkiksi "Oikeusjuttu" tai "Muodonmuutos".
Dystopiakuvausten klassikoita on George Orwellin teos "Vuonna 1984", myös "Eläinten vallankumous" on vetävää luettavaa.
Seksuaalista suuntautumista käsittelevistä kirjoista on tehty kirjavinkkilista, johon kannattaa tutustua:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sateenkaarikirjallisuus-hylly
Kannattaa muutenkin käydä...
Timo Honkelan Rauhankoneessa kyseisellä sivulla ei isän ilmausta tarkemmin taustoiteta, arvellaan vain, että se ei liene ymmärrettävä useimmille nykynuorille. Olisikohan isä viitannut siihen, että Toijala on ollut rautateiden risteyspaikka, jossa junat varmasti usein ovat pysähtyneet.
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo, että Toijala kasvoi tavallista kirkonkylää suuremmaksi sen jälkeen, kun sinne perustettiin rautatieasema 1876. Toijala-nimen taustalla saattaa olla samanniminen talo, ja nimen vanha muoto ehkä on ollut Toiviala.
Veijo Meren kirjassa C.G. Mannerheim, Suomen marsalkka (WSOY 1998) todetaan Mannerheimin avierosta seuraavasti " Keväällä 1919 Mannerheim järjesti virallisen avieron. Hänellä oli kiire. Tornion raastuvan oikeudessa se kävi nopeimmin ja herätti vähiten huomiota." (s.172)
Voit etsiä kirjoja yritysviestinnästä Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanaksi organisaatioviestintä. Näin löydät esim. teoksen Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Yritysviestinnän abc, 1999.
Voit myös käydä kirjastossasi ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kaupunginkirjaston luokasta 69.35 ja Koulutuskirjaston luokasta 659. löydät yritysviestintää käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Muistiinpanotekniikka ja kokoustekniikka kulkevat käsikkäin. Asiat käsitellään kokouksissa yleensä melko kaavamaisesti, mikä mahdollistaa hyvien muistiinpanojen tekemisen. Esimerkiksi puheenvuorot on mahdollista tyypitellä jo etukäteen. Hyvä idea on tehdä kaavio kokousagendan pohjalta, ja siihen merkitä tapahtumat. Monet asiat voi jo valmiiksi ennen kokousta kirjata muistiin. Kokous- ja neuvottelutaitoa käsittelevistä kirjoista saa tähän hyviä neuvoja. (Valavaara: "Yhdistystoiminnan käsikirja", Lunnas: "Kokouskäytäntö", Kansanen: "Neuvottelu- ja kokoustaito")
Kaikkea kokouksissa tapahtuvaa on mahdotonta tallentaa jos käytössä ei ole videokameraa tai nauhuria. On siis etukäteen päätettävä, mitkä asiat ovat oleellisia. Muodollisissa...
Hyviä hevoskirjoja asiasta ovat:
Owen:Hevoset ja ponit, Spurgeon: Hevoset ja ponit,
sekä Ransford:Hevoset ja ponit.Katso osoitteesta
www.helmet.fi löytyykö niitä lähikirjastostasi.
Outi-aineistohaulla http://www.outikirjastot.fi/ voit etsiä Keijo Tahkokallion tuotantoa. Halutessasi voit valita hakuehdoista Oulunsalon kunnankirjaston, mutta kirjaston kautta voit jättää varauksen kaikkiin Outi-tietokannasta löytyviin aineistoihin.
Keijo Tahkokallion tuotantoa löytyy Outi-kirjastoista seuraavia
Tahkokallio, Keijo
Mitä tehdä levottomille lapsille 2003
Tahkokallio, Keijo
Kotipesän lämpöä etsimässä : kirja vanhemmuudesta, rakkaudesta ja rajoista 2001
Tahkokallio, Keijo
Ajattele myönteisesti : avaimia muutokseen 1998
Tahkokallio, Keijo
Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa : miten sanotaan ei myönteisellä tavalla 1998
Tahkokallio, Keijo
Peruna kerrallaan : älyä tunteittesi taika 1998
Tahkokallio, Keijo
MIKSI JÄNNITÄN...
Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on mm. seuraavia teoksia, joista löydät tietoa aiheesta:
Otavan iso musiikkitietosanakirja
Suomen musiikin historia
Suomi soi 1-3
Suuri musiikkitietosanakirja.
Netissä voit hakea tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf?open
Islanti: http://www.mic.is/eng
Norja: http://www.mic.no
Ruotsi: http://www.mic.stim.se .
Lisää musiikkiaiheisia linkkejä löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteessa http://www.makupalat.fi/musicc.htm .
Wicca-uskonnosta löytyy tietoa www-sivulta
http://www.wicca.fi. Lisää tietoa löytyy googlesta (http://www.google.fi) esim. hakusanoilla: wicca, wiccat tai wicca yhdistys.
Lisäksi Taivalkoskenkin kirjastosta löytyy kirja:
Mitä wicca on?
Toim. Hjelm, Titus
Like 2005
ISBN 952-471-502-3
Kirjailijan kustantajan, RandomHouse.com, sivuilla kerrotaan, että hän olisi kirjoittamassa sarjan kuudetta osaa.
http://www.randomhouse.com/author/results.pperl?authorid=1026
Tarkempia tietoja saadaksesi voit ottaa suoraan yhteyttä kustantajaan:
http://www.randomhouse.com/about/contact.html
PS: RandonHousen sivuilla kirjailijan nimi on muodossa Auel, Jean M.
En löytänyt tuota Control-lehden artikkelia, mutta Budokan numerossa 2 vuodelta 2003 on Mikko Lindholmin juttu Systema: Venäjän erikoisjoukkojen taistelutaitoa Helsingissä.
Lisäksi osoitteessa http://www.findarticles.com/ on maksuton artikkeliarkisto ja sieltä löytyy melko lyhyt englanninkielinen artikkeli systemasta ja sen historiasta.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Paavo on suomalainen lyhentymä Paavalista. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri mainitsee Paavon Paavalin rinnakkaisnimenä. Paavali (vrt. apostoli Paavali) lukuisine muunnoksineen on kristikunnan tavallisimpia henkilönimiä.
Paavali-nimi tulee kreikasta ja latinasta (Pavlos, Paulus), joissa se merkitsee pientä.(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat)
Nooa(hepr. lepo, lohdutus, keventää mieltä) Vanhassa testamentissa hurskas ja oikeamielinen mies, joka Jumalan kehotuksesta rakensi suuren arkin ja pelastui perheineen vedenpaisumuksen aiheuttamalta tuholta.(Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Englannin kuullun ymmärtämisharjoituksia lukion I-luokkalaiselle löytyy valitettavasti vain kasetteina. Useita muita englannin kielikursseja on kirjastossa saatavina cd-levyinä.
Laina-aikaa tulee aina lisää 4 viikkoa kuluvasta päivästä. Jos esimerkiksi uusitte lainanne 12.6. eräpäiväksi tulee 10.7. Lainat voi uusia verkon kautta tai soittamalla johonkin kirjastoon 3 kertaa, mikäli aineistosta ei ole varauksia. Soittaessanne kirjastoon tarvitsemme kirjastokortin numeron. Poikkeuksia laina-aikojen kanssa emme ikävä kyllä voi tehdä.
Teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin, ja sitä on jo saapunut Vantaan kirjaston luettelointiosastolle. Tarkkaa päivämäärää sille, milloin teos on varattavissa, on vaikea antaa. Luultavimmin kyse on kuitenkin päivistä.
Voit tehdä varauksen aineistoon siinä vaiheessa, kun HelMet-aineistohaussa on yksikin nide statuksella "KÄSITTELYSSÄ".
