Jack Van Impen teoksia on suomennettu kaksi. Teosten nimet ovat: Minne joudun kuoltuani ja Katso Kristusta ristillä. Molemmat teokset löytyvät Oulun yliopiston kirjastosta lukusalikappaleina, eli niitä voi käydä paikan päällä lukemassa muttei saa kotilainaan.
Minne joudun kuoltuani -kirjan voi myös kaukolainata Oulun kaupunginkirjaston kautta muualta suomesta. Kaukolaina maksaa 1e/teos. Voit tehdä kaukolainapyynnön Oulun kaupunginkirjaston kotisivujen kautta: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto
Kun laittaa Googleen hakusanoiksi esimerkiksi "ilmaiset kielikurssit", löytyy joitakin sivustoja. Osa sivustoista toimii, osaa ei näköjään enää ylläpidetä, sivujen tasosta on vaikea sanoa. Suosittelisinkin sinua kääntymään kirjaston puoleen. Kirjastosta löytyy paljon eri kielten kielikursseja aina aloittelijoista jo edistyneemmille opiskelijoille tai vanhan kertaajille. Ja näitä kielikursseja voit lainata kirjastosta ilmaiseksi. Etsimiseen saat apua kirjaston henkilökunnalta!
Pääkaupunkiseudun valikoimiin voi tutustua Helmet-tietokannassa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Oman kokemukseni mukaan maito on aika ikävä aine, joka liimaa sivut tehokkaasti kiinni toisiinsa.
HÖYRYTTÄMINEN (iso kattila on kätevin) on ikivanha konsti, joka voi vesiliukoisiin aineisiin tehotakin. Kirjan sivujen höyryttäminen vaatii kuitenkin varovaisuutta ja jälkitoimia (kuivaus ja suuren painon alla suoristaminen), joten siihen tuskin kannattaa ihan vähästä ryhtyä. Jos kuitenkin kirja on korvaamaton, höyryttäminen tai lämpimässä vedessä LIOTTAMINEN (jos sivut ovat vain esimerkiksi yhdestä kulmasta kiinni toisistaan) on ehkä kokeilemisen arvoinen keino. Tärkeintä on yrittää välttää koko kirjan kostuminen, se ei tee hyvää rakenteelle.
Tätä ohjetta voisivat kollegat täydentää omilla hyvillä konsteillaan.
Heikki Poroila
HelMet-...
Näyttäisi siltä, että isomman kokoisilla Tab3-laitteilla tiedostonsiirron pitäisi onnistua. 7 tuuman mallissa se taas ei ole mahdollista. Tällä ohjelmalla asian voi kuitenkin halutessaan varmistaa https://play.google.com/store/apps/details?id=eu.chainfire.usbhostdiagn…. Liitä tikku kiinni tablettiin ja paina ohjelmassa kohtaa ”Start diagnostics”.
Jos laite tukee OTG:ta, tiedoston siirtäminen on mahdollista. Siirtoon tarvitsee tiedostonhallintaohjelman. Samsungin oma tiedostot-ohjelma kelpaa, mutta tässä tapauksessa ES-resurssinhallinta (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.estrongs.android.pop) voi olla selkeämpi. Paikanna siirrettävä tiedosto, paina pitkään tiedostosta ja esiin tulee valikko. Paina ”Kopioi”. Paikanna tämän...
Olisikohan kyseessä suomalaisen Laura Lindstedtin Oneiron : fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista (Teos, 2015)? Kirjassa seitsemän kuollutta naista kertoo toisilleen tarinoita.
Aamulehdessä julkaistiin Kaisa Järvelän arvostelu Oneironista 13.8.2015:
http://www.media-arkisto.com/ma/Dat.php?db=KAL1213T&rid=134432&ris=1&qi…
Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma.
HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on...
Kirjassa Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (2008) ei kerrota tarkemmin laulun tekijää eikä sanoittajaa.
Ainosataan nuotinnus mainitaan Ninni Carrin ja Laif Caar Olsenin tekemäksi.
Luultavasti sekä sävel että sanat ovat "Trad."
Lauluun voisi viitata myös Kirjan nimellä ja sivunumerolla.
Näitä polkuja -sarjassa on ilmestynyt reittikartta nimeltään Kummitusten Helsinki, tekijänä Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä. Reittikarttaa jaetaan kaupunginmuseossa, Jugendsalissa ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa. (Helsingin Sanomat 9.10.2000)
Meikämanne on kaiketi muunnos 'meikäläisestä'. Vastaavia varhaisempia väännöksiä ovat esimerkiksi meikämauno, meikka, meikki, meikku, meikkis ja meikkapoika; samanaikaisia meikkämanne, meikä, meikämanni, meikäpoika ja meitsi (Heikki Paunonen & Jeongdo Kim, Nyt mä bonjaan : stuomi-stadi-sanakirja).
Suomen läänit ovat eläneet historian saatossa hyvinkin paljon. Wikipedia-artikkelissa Suomen lääneistä on kartat, joista läänijako näkyy aina 1630-luvulta asti. Pohjois-Karjalana nykyisin tunnettu alue on kuulunut esim. Käkisalmen lääniin, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin, Savon ja Karjalan lääniin ja Kuopion lääniin. Omaksi lääniksensä Pohjois-Karjalan lääni erotettiin vuonna 1960.
Karttoja tutkimalla huomaa, että Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat historian saatossa kuuluneet sangen usein samaan lääniin. Toisaalta, esim. kun Pohjois-Karjalan seutu kuului 1600-luvulla Käkisalmen lääniin, niin Pohjois-Savon seutu kuuluikin Karjalan lääniin.
Läänit ovat ennen kaikkea olleet hallinnollisia alueita. Oletan, että läänijako on...
Teoksen painostietoja pääsee Vaski-verkokirjastossa silmäilemään haun jälkeen klikkaamalla ensin teoksen nimeä ja sitten kohtaa näytä kaikki tiedot. Kuvailutietojen lopussa kohdassa ISBN ilmoitetaan, onko teos sidottu (eli kovakantinen) vai nidottu (eli pokkari). Usein myös kuvailutietojen alkupuolella mainittava teoksen ulkoasu antaa viitteitä painoksesta: jos kirjan kooksi on ilmoitettu 18 cm, on se melko usein pokkarikokoa.
Varhaisempien, kovakantisten painosten varaamisessa on sekin etu, että niitä joutuu yleensä jonottamaan vähemmän. Asiakkaat varaavat usein ensimmäisen näkemänsä painoksen, joka on usein pokkaripainos. Pokkaripainokset tulevat hakutuloksissa tyypillisesti ensimmäisinä, sillä ne ovat yleensä uudempia painoksia kuin...
Kyseisestä kirjailijasta löytyy parhaiten tietoa Internetin kautta http://www.google.com haulla löytyy sivuja kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen. Kirjastoissa voit käydä etsimässä kirjailijasta lehtiartikkeleita Ebsco-lehtiartikkelikokoelmasta, kysy kirjaston neuvonnasta lisää.
Voit etsiä kirjoja yritysviestinnästä Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanaksi organisaatioviestintä. Näin löydät esim. teoksen Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Yritysviestinnän abc, 1999.
Voit myös käydä kirjastossasi ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kaupunginkirjaston luokasta 69.35 ja Koulutuskirjaston luokasta 659. löydät yritysviestintää käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Voit palauttaa kirjat ja mieluiten siihen kirjastoon mistä ne on lainattu. Kirjoista menee myöhästymismaksujen enimmäismäärä eli 6 euroa/kirja.
Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi vuoden 1979 jälkeen tietosi on poistunut asiakasrekisteristämme. Uuden kortin saat ottamalla kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaan.
Kirjastopalveluista löytyy tietoa kotisivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Itäkeskuksen kirjastossa oli Helsingin kaupunginkirjaston tilastojen mukaan vuonna 2001 112099 kirjaa, muuta aineistoa kuten levyjä ja videoita oli 27918 kappaletta. Kuten arvaat, määrät vaihtelevat. Kirjoja sekä hankitaan että poistetaan koko ajan.
Eeva Kilven teoksessa Animalia on sivuilla 69-71 runo nimeltään Laulu rakkaudesta puihin ja eläimiin.
Ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
Nyt minä laulan rakkaudesta
puihin ja kukkiin ja eläimiin.
Pysähdy, katso, ne vaarassa ovat,
suojele niitä, oi suojele niin.
Anders Jacobssonista löydät mukavasti suomenkielistä tietoa kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Kirjaa voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Jos taas haluat etsiä tietoa Internetin kautta, loistava aloituspaikka on Oulun kaupunginkirjaston Teuvo ( www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ ), jossa on myös kirjailijatietoa.
Saat luettelon Elina Karjalaiselta julkaistuista teoksista Fennica-tietokannasta, joka on internetin kautta vapaasti käytettävissä. Sen osoite on http://finna.fi Kirjoita tyhjään hakuruutuun Karjalainen Elina ja valitse hakutyypiksi tekijä. Tulokseksi saat 103 teoksen nimeä, joiden suurta lukumäärää selittää se, että jokainen uusi painos ja käännös on omana viitteenään.
WSOY:n internetsivuilla on Elina Karjalaisen esittely ja myös luettelo tuotannosta http://www.wsoy.fi . Sen löydät kohdasta Kirjailijagalleria, aakkosellisesta luettelosta (http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=56&lastname=Karjal… ). Varsin kattavan luettelon saa myös pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetistä (osoite http://www.helmet.fi/)...
Arkhimedeestä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Boyer, Carl B.: Tieteiden kuningatar. Osa 1: matematiikan historia (Art House, 1994) s. 183-210
Bell, Eric Temple: Matematiikan miehiä (Werner Söderström osakeyhtiö, 1963) s. 30-36
Näissä Arkhimedeestä hieman suppeammin:
Newth, Eirik: Totuuden jäljillä : luonnontieteiden historia (Tammi, 2002)
Korhonen, Hannu: Matematiikan historian henkilöhahmoja (MFKA-kustannus, 1995)
Voit uusia kirjasti HelMet-palvelussa: www.helmet.fi. Uusimista varten tarvitset kirjastokortin ja tunnusluvun, jonka saat lähimmästä kirjastosta. Ota mukaan henkilöllisyystodistus tai vastaava. Uusiminen onnistuu kaikilta Internet-koneilta, jos kirjasta tai muusta lainaamastasi aineistosta ei ole varauksia. Voit uusia aineiston viisi kertaa tällä tavalla, sitten täytyy jo palauttaa kirja.
