Tiitto on tullut Haapajärven paikannimiin sukunimestä Tiitto ja Tiiton talosta, joista löytyy mainintoja jo 1500-luvulta. Tiitto-nimen on selitetty olevan joko kansankielinen muoto latinan Titukseen (kreikassa Titos) palautuvasta nimestä Tiitus tai samaa kielellistä juurta kuin Tiitinen, jonka taustalla on alasaksalainen Diet-pesye.
Kuusaa- ja Kuusa-nimet tulevat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon murteissa tunnetuista kuusta merkitsevistä sanoista kuusas ja kuusa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomalainen paikannimikirja
Kirjaimellisesti fraasi "aut Caesar aut nullus" tarkoittaa "joko keisari tai ei kukaan".
1400-luvun lopulla vaikuttaneen vallanhimoisen Cesare Borgian tunnuslause oli Aut Caesar aut nihil, "joko keisarina tai ei minään". Tämä Gaius Julius Caesaria ihaillut kardinaali ja paavi Aleksanteri VI:n poika halusi olla Italian keisari, olla "Caesar sekä nimeltään että teoiltaan". Nuoren Caesarin itsensä väitetään käyttäneen tätä lausetta erään tärkeän äänestyksen alla; hänen suuhunsa on sovitettu sanonnasta sekä nihil- että nullus-muotoa. Niin tai näin, kumpaakin käytetään merkityksessä "kaikki tai ei mitään", "vain ensimmäinen sija kelpaa".
Sarjakuvassa Asterix gallialainen sadanpäämies Caius Bonus käyttää lausetta "Aut Caesar aut...
Vuoden 1955 lakiin kansanedustajanvaaleista (336/1955) tuli erilliset luvut vaalitoimituksesta sairaaloissa ja ulkomailla. Ennakolta äänestäminen otettiin käyttöön nimenomaan ulkomailla tapahtuvaa vaalitoimitusta varten. Näin äänestämisen ajankohta meillä siirtyi ensimmäistä kertaa varsinaisia vaalipäiviä edeltäviksi päiviksi. Äänestäminen oli mahdollista niissä Suomen edustustoissa, jotka asetuksella määrättiin, sekä suomalaisissa laivoissa.
Lähetystöissä ja muissa edustustoissa vaalitoimitus tuli aloittaa 13. päivänä ja lopettaa kolmantena päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää. Laivoissa vaalitoimitus tapahtui kahtena päivänä edellä mainitun ajan puitteissa laivan kapteenin määräämänä ajankohtana. Voidakseen käyttää...
Nimitys "Vanha Suomi" viittaa Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 liitettyihin Suomen kaakkoisiin osiin. Kun ne liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, ne olivat ikään kuin "vanhaa" Suomea suhteessa "uuteen", Venäjään 1809 liitettyyn Suomeen.
Lähde:
Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki, Historian suursanakirja
Kaikkia lakkoja Kekkonen ei saanut loppumaan. Päinvastoin hän oli kenties jopa syynä joihinkin lakkoihin. Kekkosen presidenttikausi alkoi suurlakolla 1956. Linkki Elävä Muisti sivustolle
Veturimiesten lakon Kekkonen sai lopetettua 1976. Kekkosen kommenteista kertoo Turun Sanomien Aimo annos -palsta 2004:"
Kysymys oli yksi pätkä tasavallan presidentti Urho Kekkosen radio- ja tv-puheesta, jonka hän piti 10.11.1976 rautatievirkailijoiden lakon johdosta. Pieni avainryhmä, 670 junansuorittajaa, vaati eläkeikänsä alentamista 63 vuodesta 58 vuoteen. Kekkonen paheksui lakkoa ja ilmoitti päättäväisesti: "Tasavallan presidenttinä en tule allekirjoittamaan mitään sellaista lakia tai asetusta, jossa lakossa olevan virkamiesryhmän eläkeikää...
Suomen kieltä alettiin kirjoittaa laajemmin 1500-luvulla. Niin sanotun vanhan kirjasuomen kauden katsotaan alkaneen 1540-luvulla julkaistuista ensimmäisistä suomenkielisistä painotuotteista. Suomen murteita ja niitä edeltäviä kielimuotoja oli toki puhuttu jo paljon tätä ennenkin.
1600-luvulla kirjoitettua suomen kieltä voi kuunnella verkossa Kotimaisten kielten keskuksen videoilla, joilla Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajat lukevat aikakauden tekstejä ääneen: https://www.kotus.fi/kielitieto/vanha_kirjasuomi/kuuntele_vanhaa_kirjasuomea
On hyvä muistaa, että vastaavalla tavalla kuin sopimuksiin ja normeihin perustuva nykyinen kirjakielemme ei varsinaisesti ole kenenkään äidinkieli, eivät 1600-luvulla kirjoitetut tekstitkään kuvaa...
Useista yleisistä kirjastoista löytyy esim. seuraava teos:
Airaksinen : Ruokapiiriopas (1999)
Tässä lisäksi muutama internet-linkki, joissa aihetta käsitellään:
http://www.mmm.fi/ruokasuomi/lehti/001lahiruoka.htm (työryhmä, joka pohtii asiaa Suomen kannalta. Täältä mahdollisesti yhteyshenkilöitä, joilta saa tietoa lisää)http://www.sll.fi/tiedotus/1996/lahiruoka.html http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/1998-01/31/hom/3hmaija.htm http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20000317/eko2.shtml http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990727er04&pvm=1999… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001213KO17&pvm=20… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990810er03&pvm=1999…
Tilastokeskuksen sivuilta, "Maailma numeroina" -kohdan hakemistosta (http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/index.html) löytyy myös matkailuaiheinen tilasto, jonka tiedot tosin ovat vuodelta 1998. Tämän tilaston mukaan 10 suosituinta matkailumaata ovat: 1. Ranska (70.000.000 yöpyjää), 2. USA (46.395.000), 3. Espanja (47.749.000), 4. Italia (34.829.000), 5. Britannia (25.745.000), 6. Kiina (25.073.000), 7. Meksiko (19.810.000), 8. Kanada (18.837.000), 9. Puola (18.780.000), 10. Itävalta (17.352.000). Voit halutessasi ottaa yhteyttä Maailma numeroina -palvelun valvojaan (yhteystiedot em. osoitteessa)ja kysyä löytyisikö uudempaa tietoa.
Hei!
Valitettavasti Talmudia ei näytä olevan suomenkielisenä saatavissa, ei kirjakaupassa eikä myöskään kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa siitä on kuitenkin saksan- ja englanninkieliset versiot. Voit sen tilata oman kuntasi kirjaston kautta ns. kaukolainana, jos haluat. Kysy kirjastostasi sen kaukolainakäytännöstä.
Paperimuodossa Ceramics monthly löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta Helsingistä. Kokotekstejä lehdestä on saatavana Ebsco-tietokannan kautta, mutta vain 1.1.2000 lähtien. Ebscosta voi kyllä lukea esim. kyseisen syyskuun numeron artikkelitiedot (ei kuitenkaan itse artikkelia) mahdollista kaukolaina/kopiopyyntöä varten. Tämän pyynnön voi tehdä oman kirjaston kautta Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon. Vaasan tiedekirjastossa voinee tarkistaa artikkelin tiedot Ebscosta. Kirjaston yhteystiedot: http://www.tritonia.fi/yhteystiedot_su.php .
Henkilökohtaisen palvelun eli IntroActiven käyttöoikeuden saa vain todistamalla henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella ja esittämällä kirjastokorttinsa paikan päällä kirjastossa. Lisätietoja henkilökohtaisesta palvelusta saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirjasto/ kohdasta "verkkokirjasto" ja "henkilökohtainen palvelu".
Helsingin Kaupunginkirjastossa on toistaiseksi hyvin pieni kokoelma äänikirjoja cd-levyillä. Näistä saatte listauksen osoitteessa http://www.helmet.fi kohdassa Sanahaku kirjoittamalla hakusanaksi "äänikirjat" ja valisemalla kohdassa Aineisto "Cd-levyt". Huomattavasti useampia kirjoja on luettu c-kaseteille, joita voi kuunnella tavallisella kasettimagnetofonilla.
Listauksen näistä saatte muuten samalla tavalla kuin yllä mutta valitsemalla kohdassa Aineisto "C-kasetit".
Myös Näkövammaisten kirjasto Celia palvelee näkövammaisia ympäri Suomen. P. 09 - 2295 2210.
Louis Sacharista löytyy tietoa internetistä esimerkiksi Googlen http://www.google.fi/ kautta. Kirjoita hakukenttään lainausmerkkien sisään ”louis sachar” ja saat tulokseksi useita sivuja. Esimerkiksi hänen kotisivunsa ovat osoitteessa http://www.louissachar.com/
Myös Yahoossa on linkkejä lastenkirjailijoita käsitteleville sivuille osoitteessa http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Children_s/ Louis Sachar löytyy listalta myös.
Oulun kaupunginkirjastossa on olemassa Suomi-thai : matkaajan sanakirja, vuodelta 1996. Tulossa on Seppo Seppäsen tekemä Suuri suomi-thai-suomi.
Lisää Thain kielen oppimateriaalia voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 kahdella asiasanalla suomen kieli, thain kieli (pudotusvalikosta voi muuttaa esim. teoksen nimi hakuehdon asiasana hakuehdoksi, toinen asiasana asiasanariville). Esim. Seppo Seppäseltä on kirja Thai : arkipuheen alkeet.
Makupalat linkkikirjastossa on perusteellinen valikoima netistä löytyviä sanakirjoja http://www.makupalat.fi/kieli2.htm .
Lapsiperheiden lukumäärät perhetyyppien ja lasten lukumäärän mukaan saa Tilastokeskuksen internetsivustolta tilastokeskus.fi kohdasta tilastot -> tilastotietokannat -> väestö ( ->siirry palveluun)-> perheet. Tiedoissa on lapsiperheiden suhde kaikkiin perheisiin kunnittain vuodesta 2000 lähtien. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2005.
Tilastokeskus on vuosittain julkaissut tilastoteosta nimeltään "Perheet", josta tuorein versio on "Perheet 2004". Tiedot ovat sisällöltään laajemmat kuin Tilastokeskuksen verkkosivuilla on nyt.
Lapsiperheiden tuloista ja ostovoimasta on kunnittaisia tietoja SuomiCD:llä. SuomiCD on maksullinen tuote. Tietojen saatavuutta siitä voi tiedustella Tilastokirjaston tietopalvelusta p. 09 - 1734 2220.
Kyseistä videotallennetta löytyy Lahdesta ja Turusta. Kaukolainapyynnön pääkaupunkiseudun kirjastoon voi tehdä sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Eurooppalaista yhteiskuntaa harvoin käsitellään tutkimuksissa yhtenä kokonaisuutena. Aalto-kirjastojen tietokannasta löydät joitakin aiheeseesi sopivia teoksia hakemalla esim. asiasanoilla yhteiskunnallinen muutos ja Eurooppa. Sieltä löytyy kirjoja, kuten Anthony Giddens: Europe in the Golden Age sekä Maija Metsä (toim.): Tuleva tuhat. Yhteiskunnan muutosta yleisesti käsittelevistä kirjoista, kuten "Arvot, moraali ja yhteiskunta : sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen" voisi myös olla hyötyä aiheesi kannalta. Muita asiasanoja joita kannattaa kokeilla ovat kehitys ja yhteiskuntakehitys.
Aalto-kirjastojen haku: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Jyväskylän kirjaston koneilla on käytössä Aleksi-tietokanta, josta voit...
Kyseistä lehden vuosikertaa (British Journal of Sports Medicine, Vol.31, 1997) on säilytetty Jyväskylän yliopiston kirjastossa paperimuotoisena. BJPM- lehden pdf-arkisto (ja siis mahdollisuus lukea lehden artikkeli verkosta) alkaa 1998. Voit tilata artikkelista jäljenteet oman kirjastosi kaukopalvelun välityksellä.
