Kuivattu kala näyttäisi olevan lähinnä itäsuomalaista perinneruokaa.
Löysin linkin suomalaista ruokaa käsittelevälle internet-sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin asiasta:
http://cc.joensuu.fi/~spitkan/kotitalous/suomalainen/Page21.html
Ruoka-aiheisia kysymyksiä voi myös lähettää esim. MTV3:n Ruokala-ohjelman kokeille:
http://www.ruokala.tv/Public/Kysykokeilta
Valitettavasti de Villepinin vierailumenu ei selvinnyt internetin avulla (etsin mm. Helsingin Sanomien uutisarkistosta).
Varmaa tietoa Viipurin Raivolassa olleesta poika- tai lastenkodista ei löytynyt, mutta Raivola-seurasta luvattiin selvittää asiaa. Seuraan voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Seuran yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.raivola.net/yhteystiedot.htm
Ikävä kyllä Peter F. Hamiltonilta ei ole suomennettu mitään teoksia. En myöskään löytänyt tietoa että häneltä olisi suomennettu edes yksittäisiä novelleja.
Saamamme tiedon mukaan Inkeriläisten sivistyssäätiö on osa Suomen Inkeri-liitto ry:n toimintaa. Sen yhteystiedot löytyvät mm sivuilta http://www.inkeri.com/yhteystiedot.html
Sivuilta löytyy myös aika hyvä luettelo Inkeri-aiheisesta kirjallisuudesta, osassa on myös kustannus- ja julkaisutiedot.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta saa lainata askelmittarin. Laina-aika on 2 viikkoa. Tällä hetkellä esim. pääkirjastossa on yksi askelmittari paikalla, saat sen asiakaspalvelutiskistä. Voit myös jättää mittarista varauksen samalla tavoin kuin kirjoista.
Toistaiseksi HelMet palvelussa ei voi tehdä itsepalveluvarauksia kuin yhdestä saman lehden numerosta kerrallaan. Pyydä henkilökuntaa varaamaan muut lehden numerot. Pahoittelemme asiaa.
HelMet varausohjeet: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Varausmaksua ei tarvitse maksaa paitsi siinä tapauksessa, jos varamaansa aineiston hakee kirjastosta. Varattua aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna asiakkaalle kahdeksan päivän ajan, jonka jälkeen varaus peruuntuu automaattisesti.
Ainakin jos varatusta aineistosta on paljon kysyntää ja varauksia, voisi toki olla ystävällistä muiden varaajien kannalta, jos varauksen, jota ei tarvitsekaan, muistaisi myös peruuttaa.
Etsinnöistä huolimatta en onnistunut jäljittämään tämännimistä kirjaa tai kirjoitusta suomalaiselta omaishoitajalta - edes kovin lähelle tätä nimeä osuvia otsikoita ei vastaan tullut. Lähimmäs osuu oikeastaan nimessään toisen laulun sanoja siteeraava Erkki Raatikaisen Se ruusu on puhdasta purppuraa, jossa kirjoittaja kertoo Alzheimerin tautiin sairastuneesta vaimostaan.
Syömishäiriöt ovat olleet esillä viime vuosina etenkin nuorten kirjoissa, kuten esim. seuraavissa Hannele Huovi: Madonna (Tammi,2000), Kira Poutanen:Ihana meri (Otava, 2001) ja Laura Hakalan toimittama Siskonmakkarat: miltä syömishäiriö tuntuu ( Tammi, 2009). Syöpä on aiheena mm. romaaneissa Jarkko Tontti: Luokkakokous ( Otava, 2007) ja Gunnar Mattson: Prinsessa (WSOY, 1990) sekä muistelmissa Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä (Tammi, 2008), Marja Aarnipuro: Rintasyöpävuosi (Teos, 2011), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä (WSOY, 2002) ja Niina Repo: Arpi (WSOY, 2008). Alzheimerin taudista kertovat Saara Kesävuoren romaani Hyvä isä (Tammi, 2008) ja Hannu Mäkelän Muisto (Otava, 2001) ja Parkinsonin taudista Jussi Kivimäen muistelmat...
Tieto löytyy esim. teoksesta Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988. Professori Ilmari Krohnin (1867-1960) mainitaan olevan ensimmäinen kristillisesti kastettu Ilmari.
Juuri tuota vuoden 1977 painosta ei löytynyt, mutta muita kylläkin ja alkuperäiskieli on ollut arabia. Muita tietoja ei kirjasta tai luettelointitiedoista löytynyt.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan etsimääsi Ira Levinin teosta "The Stepford Wives" ei ole suomennettu. HelMetistä löytyy teoksesta muokatun ns. Easy Readers -version kaksi eri painosta. Easy Readersit ovat helpotettuja lukemistoja opetustarkoitukseen.
Kansainvälisen kirjastotietokannan mukaan The Stepford Wives -romaanin vuonna 1972 ilmestyneessä ensimmäisessä painoksessa on 145 sivua.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
Elokuvaa ei ole dvd:nä. VHS-videokasettina se löytyy joistakin kirjastoista. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön, oheisena on linkki Joensuun seutukirjaston sivulla olevaan pyyntölomakkeeseen, joka tulostuu kaukopalvelun s-postiin: http://www.joensuu.fi/kaukopalvelupyynto
Useissa internet-lähteissä on tosiaan viitattu skotlantilaisten ja kanadalaisten tutkijoiden tekemään tutkimukseen, jonka mukaan optimaalisin istuma-asento olisi 135 asteen kulmassa. Suora tai eteenpäin nojaava istuma-asento taas rasittavat selkää liikaa.
Työterveyslaitoksen julkaiseman Ergonomia-teoksen mukaan lantiokulman, eli vartalon ja reisien välisen kulman, olisi hyvä olla suoraa kulmaa suurempi, noin 130 astetta, jolloin lanneranka asettuu luonnolliseen notkoasentoon. Sen voi toteuttaa joko hyvin muotoillulla, taaksepäin kallistuvalla lepoistuimella tai esimerkiksi satulatuolilla, jolloin vartalo on suorassa, mutta reidet kallistuvat alaviistoon. Erityisen tärkeää istuimessa on lannerangan tuki. Hyvässä työtuolissa on myös...
Kyseinen ajatus on osa pitempää virkettä Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Terre des hommes (suom. Siipien sankarit) vuodelta 1939. Lause löytyy teoksen 9. luvusta Ihmiset, sen kolmannesta alaluvusta.
Alkuperäinen virke kuuluu kokonaisuudessaan ranskaksi seuraavasti:
Liés à nos frères par un but commun et qui se situe en dehors de nous, alors seulement nous respirons et l’expérience nous montre qu’aimer ce n’est point nous regarder l’un l’autre mais regarder ensemble dans la même direction.
Anni Mannerkorven ja Eino Ismalan suomennoksessa etsimänne katkelma kuuluu näin:
(---) veljesrakkaus ei ole sitä, että katsomme toisiamme, vaan että katsomme samaan suuntaan.
Lähteet:
http://www-fourier.ujf-grenoble.fr/~marin/une_autre_crypto/Livres/...
Lopullinen äänestys tapahtui 17.7.1918. Ensimmäisessä äänestyksessä laki julistettiin kiireelliseksi äänin 103-3, varsinaisessa äänestyksessä lakiehdotus hyväksyttiin äänin 104-2. Vastaan äänestäneet olivat Ruotsalaisen kansanpuolueen juristiedustajia.
Valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti lain 15.10.1918. Viivytykseen lienee vaikuttanut se, että poliittista keskustelua hallitsivat monet muutkin tärkeät asiat (hallitusmuoto ja kuninkaanvaali, elintarvike- ja punavankikysymys).
Lokakuun 1. ja 2. päivänä 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa puolueiden voimasuhteet olivat muodostuneet seuraaviksi:
Sosialidemokraattinen puolue 92
Suomalainen puolue 32
Nuorsuomalainen puolue 24
Maalaisliitto 26
Kansanpuolue 5
Ruotsalainen kansanpuolue 21
Kevään...
Sellaisia kirjoja tai muuta aineistoa, joka ei kuulu PIKI-kirjastojen kokoelmiin, voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa, joka hoitaa kirjan tilaamisen muualta.
Tilaavalla kirjastolla on yleensä kaukopalvelumaksu, jonka lisäksi asiakkaalta peritään mahdolliset lähettävän kirjaston maksut. Kaukolainan hinta saattaa siis vaihdella eri tapauksissa. Maakuntakirjastot ja esim. Varastokirjasto eivät peri mitään maksua, jolloin maksettavaksi tulee vain oman kirjaston kaukopalvelumaksu. Toisaalta esim. yliopistojen kirjastot perivät usein tuntuvan maksun. Aineisto pyritään toki tilaamaan asiakkaan kannalta edullisimmasta paikasta silloin, kun vaihtoehtoja on tarjolla.
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Mirva - https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittavat-nimet-mirva-monir
Tellervo - https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-tellervo-hannele-helena-timo
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa ei voi varata netin kautta. Aineistotietokanta, josta saatavuus selviää, on selattavissa osoitteessa http://www.libplussa.fi/ .
Puhelimitse voi varata sellaista aineistoa joka tietokannan mukaan on hyllyssä. Jos se on lainassa, pitää varaus tehdä kirjastossa (itsepalveluna 3 mk, muuten 5 mk). Lisätietoja, myös puhelinnumerot kirjastoihin, on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/ .
