Eeva Kilven teoksessa Animalia on sivuilla 69-71 runo nimeltään Laulu rakkaudesta puihin ja eläimiin.
Ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
Nyt minä laulan rakkaudesta
puihin ja kukkiin ja eläimiin.
Pysähdy, katso, ne vaarassa ovat,
suojele niitä, oi suojele niin.
Uuden lain ollessa kyseessä lain valmisteluaineisto on lähtökohtana sen tulkinnalle. Samoin suhteet muihin lakeihin käsitellään lain valmisteluvaiheessa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi (HE 20/2002) ja siihen liittyvät hallintovaliokunnan mietintö 28/2002 ja perustuslakivaliokunnan lausunto 20/2002 sekä lakivaliokunnan lausunto 22/2002 ovat luettavissa myös eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi/ -> Asiat ja asiakirjat -> Asioiden käsittelyvaiheet -> Haku kaikista valtiopäiväasioista. Kirjoittamalla hakulomakkeen kenttään Asian tunnus HE 20/2002 ja suorittamalla haun saa tiedot asian käsittelyvaiheista. Avautuvalla sivulla on myös...
Koska mahdollisuuksia musiikin valinnassa makumieltymyksistä riippuen olisi runsaasti, keskityin miettimään kehtolauluja.
Soitinkokoonpanoa ajatellen ensimmäisenä mieleeni tulivat Toivo Kuulan viululle ja pianolle sävelletyt teokset, esim. kaunis ja herkkä Kehtolaulu, op3a, Nro 1. Tämä nuotti (kokoelmatunnuksemme M042113400) ei valitettavasti vastaushetkellä ole vapaana pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se on lainattavissa Sibelius-Akatemian kirjastosta:
http://www2.siba.fi/Kirjastot/kokoelma.html
Sibeliuksen Pensées lyriques - sarjan Berceuse op40, Nro5. Soolonuotti pianolle löytyy useista HelMet-kirjastoistamme, esim. sävelmäkokoelmasta Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (kokoelmatunnus M042086285). Samasta...
Jukka Parkkisen kirja tosiaankin löytyy. Tutustu pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohakuun, löydät sen osoitteesta www.helmet.fi. Haulla näet myös, missä kirjastossa kirja on paikalla. Jos Sinulla on kirjastokortissasi tunnusluku, voit varata kirjan sinua lähellä olevaan kirjastoon. Varaus on maksuton, koska kirja on lasten ja nuorten aineistoa. Jos Sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen lähimmästä kirjastosta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi tunnuslukua hankkiessasi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä Sinulle varauksen maksutta, kunhan otat kirjastokortin mukaasi kirjastokäynnille. Lisätietoja voit kysyä lähikirjastostasi.
Kirjoittajat voivat itse sopia järjestyksen. Vakiintunut ja tasapuolinen käytäntö on aakkosellinen järjestys. Näin kerrottiin Yliopistopainosta.
Kirjassa Tutki ja kirjoita / Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara todetaan, että nimiösivun teksti vaihtelee aloittain ja työn luonteen mukaan. Näiden tietojen muodosta ja sijoittelusta monilla laitoksilla on omat ohjeensa. Kirjoittajien järjestyksestä ei kirjassa ole mainintaa.
Kuivattu kala näyttäisi olevan lähinnä itäsuomalaista perinneruokaa.
Löysin linkin suomalaista ruokaa käsittelevälle internet-sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin asiasta:
http://cc.joensuu.fi/~spitkan/kotitalous/suomalainen/Page21.html
Ruoka-aiheisia kysymyksiä voi myös lähettää esim. MTV3:n Ruokala-ohjelman kokeille:
http://www.ruokala.tv/Public/Kysykokeilta
Valitettavasti de Villepinin vierailumenu ei selvinnyt internetin avulla (etsin mm. Helsingin Sanomien uutisarkistosta).
Varmaa tietoa Viipurin Raivolassa olleesta poika- tai lastenkodista ei löytynyt, mutta Raivola-seurasta luvattiin selvittää asiaa. Seuraan voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Seuran yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.raivola.net/yhteystiedot.htm
Ikävä kyllä Peter F. Hamiltonilta ei ole suomennettu mitään teoksia. En myöskään löytänyt tietoa että häneltä olisi suomennettu edes yksittäisiä novelleja.
Saamamme tiedon mukaan Inkeriläisten sivistyssäätiö on osa Suomen Inkeri-liitto ry:n toimintaa. Sen yhteystiedot löytyvät mm sivuilta http://www.inkeri.com/yhteystiedot.html
Sivuilta löytyy myös aika hyvä luettelo Inkeri-aiheisesta kirjallisuudesta, osassa on myös kustannus- ja julkaisutiedot.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta saa lainata askelmittarin. Laina-aika on 2 viikkoa. Tällä hetkellä esim. pääkirjastossa on yksi askelmittari paikalla, saat sen asiakaspalvelutiskistä. Voit myös jättää mittarista varauksen samalla tavoin kuin kirjoista.
Toistaiseksi HelMet palvelussa ei voi tehdä itsepalveluvarauksia kuin yhdestä saman lehden numerosta kerrallaan. Pyydä henkilökuntaa varaamaan muut lehden numerot. Pahoittelemme asiaa.
HelMet varausohjeet: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Varausmaksua ei tarvitse maksaa paitsi siinä tapauksessa, jos varamaansa aineiston hakee kirjastosta. Varattua aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna asiakkaalle kahdeksan päivän ajan, jonka jälkeen varaus peruuntuu automaattisesti.
Ainakin jos varatusta aineistosta on paljon kysyntää ja varauksia, voisi toki olla ystävällistä muiden varaajien kannalta, jos varauksen, jota ei tarvitsekaan, muistaisi myös peruuttaa.
Vieras on suomennettu. Tarkista saatavuus tästä linkistä
http://www.helmet.fi/record=b1896246~S9*fin
Vieras-kirjalle on mahdollisesti jatkoa tulossa, mutta mitään aikaa ei ole vielä ilmoitettu.
Meyerin suunnitelmissa oli kirjoittaa Midnight sun -nimellä kirja, joka olisi kertonut Uusikuu-kirjan tapahtumat Edwardin näkökulmasta, mutta projekti keskeytyi, kun romaanin luonnos vuoti vastoin kirjailijan tahtoa Internetiin. Tämänkin kirjan kohtalo on epäselvä.
Mitään varmaa tietoa Meyerin seuraavasta kaunokirjallisesta teoksesta ei ole, mutta huhtikuussa 2011 julkaistaan Twilight-sarjasta kertova virallinen tietokirja The Twilight Saga: The Official Illustrated Guide, joka valottaa sarjan taustoja.
Etsinnöistä huolimatta en onnistunut jäljittämään tämännimistä kirjaa tai kirjoitusta suomalaiselta omaishoitajalta - edes kovin lähelle tätä nimeä osuvia otsikoita ei vastaan tullut. Lähimmäs osuu oikeastaan nimessään toisen laulun sanoja siteeraava Erkki Raatikaisen Se ruusu on puhdasta purppuraa, jossa kirjoittaja kertoo Alzheimerin tautiin sairastuneesta vaimostaan.
Valitettavasti kollegiaalisestikin tehty tiedonhaku ei ole tuottanut tuloksia. Klaus Haapaniemen kohdalta löytyy viittauksia juuri slaavilaiseen kansanperinteeseen ja satuihin, kuvittaja Ivan Bilibiniin, uuteen kansallisromantiikkaan. Se muistuttaa myös venäläistä Lubok-tyyliä. Verkossa oleva taidegrafiikan sanakirjasta sitä ei valitettavasti löydy, sillä se keskittyy esittelemään "vain" grafiikan tekniikkaa ja muutamia suuria nimiä: www.atelierhannula.fi/taidesanakirjat.html.
Nykytaiteen tietopalvelua suorittaa Kiasman tutkijakirjasto, joten sen puoleen kannattanee kääntyä: VtmKirjasto@fng.fi. Aalto-yliopiston (Taideteollisen korkeakoulun) kirjaston tavoittaa esim. sähköpostilla kirjasto-arabia@aalto.fi.
On tietenkin hyvin mahdollista,...
Syömishäiriöt ovat olleet esillä viime vuosina etenkin nuorten kirjoissa, kuten esim. seuraavissa Hannele Huovi: Madonna (Tammi,2000), Kira Poutanen:Ihana meri (Otava, 2001) ja Laura Hakalan toimittama Siskonmakkarat: miltä syömishäiriö tuntuu ( Tammi, 2009). Syöpä on aiheena mm. romaaneissa Jarkko Tontti: Luokkakokous ( Otava, 2007) ja Gunnar Mattson: Prinsessa (WSOY, 1990) sekä muistelmissa Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä (Tammi, 2008), Marja Aarnipuro: Rintasyöpävuosi (Teos, 2011), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä (WSOY, 2002) ja Niina Repo: Arpi (WSOY, 2008). Alzheimerin taudista kertovat Saara Kesävuoren romaani Hyvä isä (Tammi, 2008) ja Hannu Mäkelän Muisto (Otava, 2001) ja Parkinsonin taudista Jussi Kivimäen muistelmat...
Tieto löytyy esim. teoksesta Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988. Professori Ilmari Krohnin (1867-1960) mainitaan olevan ensimmäinen kristillisesti kastettu Ilmari.
Juuri tuota vuoden 1977 painosta ei löytynyt, mutta muita kylläkin ja alkuperäiskieli on ollut arabia. Muita tietoja ei kirjasta tai luettelointitiedoista löytynyt.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan etsimääsi Ira Levinin teosta "The Stepford Wives" ei ole suomennettu. HelMetistä löytyy teoksesta muokatun ns. Easy Readers -version kaksi eri painosta. Easy Readersit ovat helpotettuja lukemistoja opetustarkoitukseen.
Kansainvälisen kirjastotietokannan mukaan The Stepford Wives -romaanin vuonna 1972 ilmestyneessä ensimmäisessä painoksessa on 145 sivua.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
