Voit käydä tallennuttamassa sydänäänesi Christian Boltanskin Sydänarkisto-teosta varten Rikhardinkadun kirjastossa vielä 1.4.2012. Rikhardinkadunkirjasto on avoinna sunnuntaisin klo. 12 -16.
Alla olevassa linkissä lisää teoksesta ja taiteilijasta sekä Rikhardinkadun kirjaston yhteystiedot.
http://www.lib.hel.fi/Tapahtumat/Tapahtuma.aspx?ID=36848cb8-7b73-4f96-8…
Teos ”Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011” (Tekniikan akateemisten liitto TEK, 2012) tietää kertoa, että Jalava on opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa ja valmistunut 2001. Soitin sinne ja sieltä kerrottiin, että diplomityön nimi on ”Online analytical processing and strategic decision making”. Otsikko kertonee aiheesta.
Meg Cabotin Alien tyttösäännöt -sarjaa kustantaa W.S.O.Y. Kustantantajalta voi tiedustella, aikooko se suomentaa sarjan viidennen ja kuudennen osan. http://www.wsoy.fi
Ilmeisesti silmissäsi vilahti Kallion kirjaston Sateenkaarihyllyä esittelevä juttu, joka on otsikoitu Sateenkaarikirjasto. Kyseessä on siis Kallion kirjastossa sijaitseva hylly, johon on koottu sukupuolivähemmistöihin liittyvää kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia. Hyllyn aineisto on erikoiskokoelma, jonka kappaleita ei voi varata tai uusia. Sateenkaarihyllyn teokset löydät HelMet-aineistohaulla hakusanalla "sateenkaarihylly". Hakutuloksesta näet, missä muissa kirjastoissa kyseisiä teoksia on ja voit tehdä niistä varauksia.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Kallion kirjaston Sateenkaarihyllystä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kalli…
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa on melko hiljattain kysytty, ketkä suomalaisurheilijat ovat kirjoittaneet kirjan. Tuolloin aiheesta lähetettiin kysely myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Kirjan julkaisseita urheilijoita ei löytynyt montaa, ja jos listasta poimitaan olympiaurheilijat, se lyhenee muutamaan kirjailijaan. Osan teoksista on julkaissut pienkustantaja.
Suomalaisista olympiaurheilijoista keihäänheittäjä Heli Krügerin ja seiväshyppääjä Eeles Landströmin teokset on kustantanut Otava. Heli Krügerin romaanit ovat ”Olen koskettanut taivasta” (2005) ja ”Pidä minusta kiinni” (2007). Eeles Landströmin romaani ”Kohti päämäärää : romaani nuoresta urheilijasta” (1966) ilmestyi Otavalta, mutta...
Valitettavasti ei. Yölinjalla-ohjelma alkoi Radio Cityssä vuonna 1986 Teppo Turkin juontamana ja jatkui vuodesta 1987 Pekka Saurin vetämänä. Vuonna 1997 ohjelma siirtyi Yle Radio Suomen taajuudelle. Yleisradion Elävässä arkistossakin vanhoista jaksoista on kuitenkin kuunneltavissa vain katkelmia (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/31/yolinjalla-pekka-sauri).
Vuonna 2016 Pekka Sauri palasi ohjelman pariin yhdeksi illaksi. Jakso on kuultavissa Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3676322?autoplay=true.
Mahdollisuudesta saada vanhoja jaksoja joskus kuuluviin voi toki kysyä Yleltä. Elävän arkiston sähköpostiosoite on elavaarkisto@yle.fi
Voit tehdä kyseisestä pro gradu-työstä kaukolainapyynnön kotisivultamme (www.lib.hel.fi) kohdasta kaukopalvelu.
Linda-tietokannasta ei käy ilmi, onko työ mikrofilmillä vai paperimuodossa, mutta ainakin Helsinginkaupungin pääkirjastossa on mikrokorttien lukulaite. Jos gradua ei saa kotilainaan, voit ottaa siitä kopioita kirjastossa omaan käyttöösi.
Yleistä kirjallisuutta ekologiasta ja maailman nykytilasta löytyy esim. Worldwatch Instituten kirjasta 'Maailman tila 2000' (ISBN 951-662-798-6). Yleisiä matkailua käsitteleviä teoksia ovat mm. Magnus Londenin vuonna 2000 julkaisema teos 'Etelään! - Seuramatkailun syvin olemus' (ISBN 951-31-1763-4), Tom Selänniemen vuonna 1996 julkaistu 'Matka ikuiseen kesään--kulttuuriantropologinen näkökulma suomalaisten etelänmatkailuun' (ISBN 951-717-926-X), Topi Falkenbergin vuonna 2000 toimittama 'Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle - Suomalaisen seuramatkailun vuosikymmenet' (ISBN 951-98492-0-3), Taina Syrjämaan vuonna 1994 toimittama 'Matkakuumetta - matkailun ja turismin historiaa' (ISBN 951-29-0318-0), Eeva Jokisen vuonna 1990 julkaistu...
Eeva-Riitta Karlssonin runo "Kiitos ylistys työlle" löytyy kokoelmasta "Lienen omalla alallani:
lastentarhanopettajien runoantologia" (1986). Tämä antologia on ainakin Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Suomalaisen musiikin arvosteluja löytyy ARTO- ja ALEKSI-viitetietokannoista. Niiden indeksoitavien lehtien luettelot löytyvät yleisten kirjastojen kotisivun kautta: http://www.kirjastot.fi/ kohdasta tietokannat. Joensuun kaupunginkirjastossa ALEKSI-CD-ROM on käytössä myös asiakkaille. WWW-ALEKSISSA on myös sanomalehtiartikkeleita.
Joensuun kaupunginkirjaston Käkönen-viitetietokannasta löytyy aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joihin sisältyy joitakin arvostelujakin pohjoiskarjalaisesta musiikista. Mm. sanomalehti Karjalainen kuuluu indeksoitaviin lehtiin. Systemaattisesti ei musiikkiarvosteluja ole kuitenkaan kerätty, mutta nykyisin tietokantaan viedään myös musiikkiin liittyviä artikkeleita systemaattisemmin kuin aikaisemmin. Käkösen...
Sosiaalisesta tuesta teollisuusyrityksen työterveyden osana ei löytynyt tutkimusta, mutta
esim. Jussi Vahteran väitöskirjassa "Työn hallinta, sosiaalinen tuki ja terveys" (1993) on tutkittu Raision kaupungin palveluksessa ollutta henkilöstöä. Tutkimus löytyi aineistorekisteristä asiasanoilla "työterveys" ja "sosiaaliset suhteet". Työterveyslaitoksen julkaisemassa teoksessa "Työpsykologia: terveys ja työelämän laatu" (1987) on artikkeli "Psykologin toiminta työterveyshuollossa". Asiasanalla "työpsykologia" löytyy yleensäkin useita viitteitä, esim. Keijo Halosen bibliografia "Työpsykologian tietolähteet" (1994).
Artikkeliviitteitä voi etsiä CD-ROM-tietokannoista Aleksi ja CD-Kati, esim. asiasanoilla "työterveys" ja "yritykset" löytyy Liisa...
Runo löytyy englanniksi Aina-yhtyeen Leino-levyn tekstiliitteestä. Käännös on Hanna Kolarin. Levy kuuluu Tikkurilan musiikkivaraston kokoelmiin, josta sen voi tilata maksutta omaan lähikirjastoon.
Suomen kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat laissa määritellyt, de jure. Kenellä tahansa henkilöllä on siis oltava mahdollisuus käyttää näitä kieliä viranomaisten kanssa asioidessa.
Yhdysvalloissa englannin de facto -status tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikki viralliset asiat hoidetaan englanniksi ilman, että siitä on sen erityisemmin laissa määrätty. Osavaltiot voivat kuitenkin itse päättää millä kaikilla kielillä tällaiset viralliset palvelut, esimerkiksi autokoulut, tarjotaan.
Sanakirjan määritelmä virallisesta kielestä:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/official-language?
Kielilaki 423/2003 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Kotiliesi-lehden vuosikertoja vuodesta 1923 säilytetään
kirjavarastossa pääkirjastossa. Lehtiä ei voi lainata, mutta
niitä voi lukea pääkirjastossa sekä kopioida.
Muiden säilytettävien vanhempien lehtien luettelo löytyy
http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Maakuntakirjastot löytyvät Mainio-tietokannasta (http://mainio.kirjastot.fi/maakunta_laanihaku.asp) hakuvaihtoehtoina pudotusvalikossa. (Ks. kohta HAE KIRJASTOT JOTKA KUULUVAT MAAKUNTAKIRJASTOON.) Kunkin kirjaston yhteystiedot voi vuorollaan hakea esiin.
Coetzeen kirjaa Waiting for the barbarians on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa yhteensä 6 kpl, tällä hetkellä kaikki ovat lainassa. Kannattaa ehkä käydä kirjastossa jättämässä varaus. Varaamista ja lainaamista varten tarvitsette kirjastokortin. Sen saa esittämällä henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus, ja ilmoittamalla osoitteensa. Helsingin kaupunginkirjastoa voi käyttää, vaikka ei asukaan Helsingissä.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastosta ei löytynyt teosta, jossa
ko. aikakaudet olisivat samalla kartalla. Kannattaa ehkä vielä kääntyä
Ranskan kulttuurikeskuksen puoleen: Centre Culturel Francais, Keskuskatu 3,
puh. 622 0330 email: accueil.ccf@france.fi.
