Etsitty kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin Meneviä esineitä (Artko, 1977).
Richard Scarryn tuotannosta lähimmäs menee Iloinen ilmakirja (Tammi, 1973). Tässä tosin yhdellä aukeamalla on yleensä useita kuvia, mutta muut tuntomerkit täsmäävät.
Runon tekijää ei ole löytynyt. Olen kysynyt kirjastonhoitajien yhteiseltä sähköpostilistalta, tunnistaako kukaan runoa, mutta vastauksia ei ole tullut. Jos tekijä selviää, otamme yhteyttä. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaa runon.
Tämän laulun suomennos on julkaistu seuraavissa kokoelmissa, joista ainakin toivelaulukirjassa on perinteisesti helpohko pianonuotinnos:
1. Suuri pop-toivelaulukirja 1 (1)
2. Suomipopin helmiä 10 (tässä on vain melodianuotinnos)
3. Hitit : Rautainen 1970-luku (tässä on vain melodianuotinnos)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Katariina Lillqvistin animaatioelokuva Kamarihaikara vuodelta 1993 perustuu Franz Kafkan novelliin "Der Storch im Zimmer", joka on suomeksi saanut otsikon "Kun tulin illalla kotiin". Novelli julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1969 Aarno Peromiehen suomentamana kokoelmassa "Keisarin viesti" (toim. Kai Laitinen, Otava, 1969).
Itse asiassa "Der Storch im Zimmer" on katkelma pidemmästä tekstistä, joka sisältyy Kafkan muistikirjaan vuosilta 1916 - 18 ("Oktavheft C"). Kyseinen katkelma on ilmeisesti vuodelta 1917. Alkuperäiset tekstit voi lukea alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/147369
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_27981
http://www.franzkafka.de/franzkafka/fundstueck_archiv/...
Tarkoitatte varmaan kirjaa Hakulinen, Lassi: Laatokan sini. Kirjan kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa mutta teen siitä teille varauksen. Noudatteko teoksen Inkeroisista vai pääkirjastosta mielummin?
Täsmälleen tuolla tavoin alkavaa runoa ei löytynyt, mutta voisiko tama Nazim Hikmetin runo olla etsimäsi?:
Jonakin päivänä sanoo äitimme luonto:
”Sait itkeä, sait nauraa,
nyt se loppuu, lapseni.”
Alkaa taas loputon elämä
joka ei näe, ei puhu, ei ajattele.
Suomennos on Brita Polttilan, ja runo löytyy ainakin näistä kirjoista:
Maailman runosydän (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio), Päivänlasku (toimittanut) Hannu-Pekka Lappalainen, Elämää vuoden kaikki päivät (toimittanut Sievers).
Kyseessä taitaa olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin kirjoittama ja Maija Rannan kuvittama Ensiaapinen. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1991 ja toinen painos otettiin seuraavana vuonna.
Kuvaus kirjasta ja lista sen sisältämistä aakkosloruista löytyy Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. Netistä löytyy kuvahaulla helposti kuvia Ensiaapisesta. Kirja näyttää löytyvän myös oman alueesi kirjastoverkosta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
http://vaarakirjastot.fi/
Hei Hämeenlinnan kirjastosta,
Kävin läpi kokoelmamme ompelukirjoja noilta vuosikymmeniltä. En tiedä, löysinkö etsimääsi, mutta ehdotan sinulle seuraavia teoksia:
Käthe Fischer: Ompelukirja (1989). Tässä kirjassa on aikuisten sivusaumattomien housujen ohje ja kaava. Koot ovat S, M ja L. Ohje on sivulla 34. Kirjassa on myös muita ohjeita, mm. hameen, toppien ja puseroiden kaavat sekä osio "Ompelua ilman kaavoja."
Kerstin Lokrantz: Vaatteita vaivatta, osa 1 (1972). Kirjassa on monenlaisten vaatteiden yksinkertaisia ohjeita, mm. s. 145 on "tavalliset housut", jotka voi ommella ilman sivusaumaa. Housut on lastenkokoa 115 cm ja kaava on piirretty millimetripaperille. Sivulla 68 on judohousujen kaava samaa lastenkokoa ja ne ovat myös ilman...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin pari Ed Woodia ja hänen tuotantoaan käsittelevää kirjaa: Liken 1995 julkaisema Rudolph Greyn Ed Wood on Ed Wood. Kirja on suomennettu.
Plexuksen 1986 kustantamassa kirjassa Incredibly strange films löytyy tietoja myös Woodista. Kirjojen saatavuustiedot saat pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta, minne pääset kirjaston etusivulta (WWW:lib.hel.fi) klikkaamalla kohtaa Kirjat ja muu aineisto ja toimimalla ohjeen mukaan.
Internetistä voisit katsoa osoitteita http://allmovie.com/cg/x.dll ja http://uk.imdb.com/Name?Wood+Jr.,+Edward+D.
Ennen todellakin ilmestyi kirja, johon oli koottu kansalaisten verotustietoja. Enää ei sellaista kirjaa julkaista. Tilastotietoa verotuksesta saa Tilastokeskuksen (http://stat.fi) sekä Veroviraston (http://www.vero.fi) sivuilta. Tarkempia tietoja on kysyttävä paikallisesta verotoimistosta.
1980-luvun verokalentereita on pääkaupunkiseudun kirjastoissa käsikirjastokäytössä. Voit etsiä Plussa-tietokannasta nimekkeellä Verokalenteri.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi löydät useita äänitteitä Monty Python -ryhmältä, mm. cd-levyt Monty Python's Life of Brian, Monty Python's Contractual Obligation Album, The Monty Python instant record collection ja Monty Python and the Holy Grail. Haussa voit rajata aineistoksi pelkät äänitteet. Palvelusta selviävät myös saatavuustiedot.
Koska vastausta kysymykseen ei löytynyt tavallisimmista tietokannoista (FENNICA, MANDA) eikä käytettävissä olleista painetuista bibliografioista, olen tiedustellut lastennäytelmää nimelta Kaiku Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista, http://www.sni@sci.fi ja kirjastoalan keskustelulistalta. Ilmoitan myöhemmin vastauksesta. Ellei asia selviä näiden tahojen kautta, neuvon kääntymään seuraavien järjestöjen puoleen: Suomen näytelmäkirjailijaliitotto, http://www.sunklo.fi , Suomen Harrastajateatteriliitto, http://www.kolumbus.fi/harteatt/ , Työväen Näyttämöiden Liitto, puh 09-406432, Ink-company, puh 09-440163, fax 09-440120.
Fanni-nimi on tullut Fannysta, joka on Francisca-nimen englanninkielinen lyhenne. Francisca on muunnos miehennimestä Francis, joka on peräisin ranskalaista tarkoittavasta nimestä Franciscus. Fanni voi olla myös karjalankielisen Teofano-nimen lyhenne tai sitä on voitu käyttää myös Stefania-nimen lyhenteenä. Stefania on naisen nimen muunnos miehennimestä Stefan. Nimi on lyhenne kreikan nimestä Stéphanos, joka merkitsee kruunattua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fanny_(nimi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefan
Patjas – Kortesuo: Uusi etunimikirja (Karisto, 2015)
Ilmausta “äää” käytetään luultavasti jonkinlaisena äännähdyksenä, joka voi merkitä asiayhteydestä riippuen vaikkapa yllättyneisyyttä tai harmistuneisuutta. Jossakin yhteydessä sillä saatettaisiin kuvata vaikkapa vauvan itkua. Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) kertoo, että ilmauksen lyhyempi muoto ”ää” on huudahdus, jonka merkitykseksi sanotaan ’(voi) ei!’. Kenties pidempi muoto voi antaa ilmaukselle enemmän painokkuutta.
Hei!
Opettajille maksetaan lomarahaa. Jos kyseessä on kuitenkin sivutoiminen tuntiopettaja, lomarahaa ei makseta. Se, käytetäänkö termiä lomaltapaluuraha vai lomaraha, vaihtelee työehtosopimuksittain. Opettajat noudattavat kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:iä. Opettajan lomarahan määräytymisestä löytyy lisätietoa täältä: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/lomat/kunnallinen-opetushenkiloston-virka--ja-tyoehtosopimus-ovtes/#milloin-lomarahani-maksetaan
Lauri Törhösen ohjaama "Hylätyt talot, autiot pihat" sai elokuvaensi-iltansa helmikuussa 2000. Elokuvan pohjalta tehtiin myös 3-osainen televisiosarja, jossa sisälsi runsaasti uutta dokumenttiaineistoa sekä Aarnen ja Martan rakastelukohtauksen, johon kysyjäkin viitannee. Sarja näytettiin ensimmäisen kerran MTV3-kanavalla syyskuussa 2002.
Näin ollen tämä elokuvan sekä televisiosarjan pieni sisällöllinen ero selittää asian.
Itse elokuva on katsottavissa esimerkiksi KAVIn Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä tai saatavissa, vähintään kaukolainana, DVD-muodossa kirjastoista eri puolilta Suomea.
3-osaista televisiosarjaa emme valitettavasti ainakaan vielä pystyneet paikallistamaan katsottavaksi.
Lisätietoja elokuvasta muun muassa...
Voit kysyä kauppakirjan kopiota isännöitsijältä, jolle se on pitänyt toimittaa kaupanteon yhteydessä. Katso esimerkiksi https://laki24.fi/asuntokaupan-ilmoittaminen-isannoitsijalle/
Vaestorekisterikeskus (Population Registry Centre) can possibly help you in locating your friend. The address is: Kellosilta 4, 00520 Helsinki. Web-address: http://www.vaestorekisterikeskus.fi
Paras paikka selvittää, miten kuvia lötyy, on lienee Suomen Kansallismuseo http://www.nba.fi/natmus/infofin.htm, PL 913, 00101 Helsinki , Puh. (09) 40 501, Faksi (09) 4050 9400 ja kansallismuseo@nba.fi sekä Museovirasto, Nervanderinkatu 13, PL 913, FIN-00101 Helsinki Puh. (09) 40 501, Faksi (09) 4050 9300, htt://www.nba.fi
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä seuraaviin paikkoihin:
Kaupunginarkisto, http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html, Eläintarhantie 3 F, 00530 Helsinki, jossa on erillinen tutkijapalvelu. Avoinna ma-pe klo 9.00-16.00, asiakirjoja tuodaan tutkijasaliin klo 15.00 saakka. Toimitusaika on noin 15 minuuttia, puh 1691
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, http://www.hel.fi/kaumuseo/palvelut.html Sofiankatu...
