Ilmausta “äää” käytetään luultavasti jonkinlaisena äännähdyksenä, joka voi merkitä asiayhteydestä riippuen vaikkapa yllättyneisyyttä tai harmistuneisuutta. Jossakin yhteydessä sillä saatettaisiin kuvata vaikkapa vauvan itkua. Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) kertoo, että ilmauksen lyhyempi muoto ”ää” on huudahdus, jonka merkitykseksi sanotaan ’(voi) ei!’. Kenties pidempi muoto voi antaa ilmaukselle enemmän painokkuutta.
Sota-ajan tuntolevyistä on tietoa Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa. Numerosarjan merkitystä ei artikkelissa avata, mutta tekstistä voisi päätellä, että tuntolevyn numerosarja on satunnainen eikä sisällä yksilöiviä tietoja. Ruotuväki-lehden artikkelissa 20.9.1988 puolestaan mainitaan, että uudet, sosiaaliturvatunnuksella varustetut tunnuslevyt otettiin käyttöön syksyllä 1986, ja aiemmin käytössä olleet ja hankaliksi osoittautuneet tuntolevyt perustuivat juoksevaan numerosarjaan. Juoksevaan numerointiin jatkosodan aikana viittaa myös Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltosen twiittaama tieto, jonka mukaan jatkosodan tuntolevy numero 1 kuului Mannerheimille.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuntolevyihin...
'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta.
'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'.
Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta.
Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan:
"Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa...
Hei!
Opettajille maksetaan lomarahaa. Jos kyseessä on kuitenkin sivutoiminen tuntiopettaja, lomarahaa ei makseta. Se, käytetäänkö termiä lomaltapaluuraha vai lomaraha, vaihtelee työehtosopimuksittain. Opettajat noudattavat kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:iä. Opettajan lomarahan määräytymisestä löytyy lisätietoa täältä: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/lomat/kunnallinen-opetushenkiloston-virka--ja-tyoehtosopimus-ovtes/#milloin-lomarahani-maksetaan
Lauri Törhösen ohjaama "Hylätyt talot, autiot pihat" sai elokuvaensi-iltansa helmikuussa 2000. Elokuvan pohjalta tehtiin myös 3-osainen televisiosarja, jossa sisälsi runsaasti uutta dokumenttiaineistoa sekä Aarnen ja Martan rakastelukohtauksen, johon kysyjäkin viitannee. Sarja näytettiin ensimmäisen kerran MTV3-kanavalla syyskuussa 2002.
Näin ollen tämä elokuvan sekä televisiosarjan pieni sisällöllinen ero selittää asian.
Itse elokuva on katsottavissa esimerkiksi KAVIn Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä tai saatavissa, vähintään kaukolainana, DVD-muodossa kirjastoista eri puolilta Suomea.
3-osaista televisiosarjaa emme valitettavasti ainakaan vielä pystyneet paikallistamaan katsottavaksi.
Lisätietoja elokuvasta muun muassa...
Kaupungin päättäjien mahdollisesti muuttuneisiin asenteisiin on vaikea päästä käsiksi, aiheesta ei ole tehty tutkimuksia. Sinänsä venäläisten matkailusta, ostokäyttäytymisestä ja taloudellisista vaikutuksista löytyy lehtikirjoituksia ja tutkimuksia. Paras osoitus kaupungin päättäjien halusta helpottaa venäläisten tuloa Etelä-Karjalaan oli yritys saada Venäjän konsulaatti Lappeenrantaan 1995-96. Tästä kirjoitettiin myös lehdissä paljon.
Aiheesta on mahdollista hakea tietoa Korkeakoulukirjastojen yhteisrekisteristä Lindasta tai lehtiartikkeleita Aleksista tai Artosta esim. hakusanoilla venäläiset ja matkailu, ostokäyttäytyminen,kauppa, ostajat, yrittäjät, taloudelliset vaikutukset, taloudellinen tai alueellinen yhteistyö, rajakauppa....
.Parhaiten aiheesta löytyy tietoa alan kirjallisuudesta.
Helsingin kaupunginkirjastossa solmuja ym. merimiestaitoja käsittelevä kirjallisuus on luokassa 678, yleistä kymmenluokitusta käyttävissä kirjastoissa luokassa 69.63. Esimerkiksi The Ashley Book of Knots on perusteellinen kirja merimiestaitoihin liittyvistä solmuista. Suomeksi suppeampi, mutta sekä vaijeri- että köysitöihin opastustava antava, on Sam Svenssonin Veneilijän köydet ja solmut.
Aineistoa voi hakea myös asiasanoilla kirjastojen tietokannoista http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp . Tässä tapauksessa KÖYDET tai SOLMUT olisivat käypiä hakusanoja.
Valittavasti Pietarsaaren kirjaston saatavuustietoja (onko teos varattu, lainassa, mikä on eräpäivä jne) ei vielä voi nähdä internetin kautta. Myöskään omia lainojaan ei sitä kautta voi uusia.
Monilla kirjastoilla tällainen mahdollisuus on jo käytössä ja luultavasti se on tulossa Pietarsaareenkin, olihan tämä 13 kirjaston yhteistietokanta, Fredrika (johon Pietarsaarikin kuuluu) ensimmäinen Suomen kirjastojen webbi-aineistotietokanta.
Osoitteesta : http://www.fredrika.net/sok.htm voit kyllä nähdä, mitä teoksia kirjastossa on olemassa ja omasta kirjastostasi saat varmasti tarkempia tietoja uusien ominaisuuksien aikataulusta.
Yleisistä kirjastoista löytyy kovin vähän materiaalia ryhmäanalyyttisestä ryhmäterapiasta, mutta ryhmäanalyyttistä ryhmäterapiaa koskevia kirjoja (S. H. Foulkesin kirjoja)löytyy yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Linda-tietokannasta esim. yleisissä kirjastoissa. Internetistä löytyy tieto Journal of Group Analytic Psychotherapy -nimisen lehden olemassaolosta, mutta lehteä ei ole tilattu kirjastoihin, eikä sen artikkeleita löydy artikkelitietokannoistakaan. Group Analysis -lehti sen sijaan löytynee yliopistokirjastoista.
Yleisistä kirjastoista löytyy ryhmäpsykoterapiasta kertovia peruskirjoja mm. Ryhmäpsykoterapian perusteet ja Heimo Salmisen Ryhmäanalyysin perusteet. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa...
Pääkirjastossa sijaitsevasta Helsinki-kokoelmasta löytyy kysymäänne aineistoa runsaasti, mutta ei kuitenkaan kattavasti. Esim. seuraavat kuuluvat kokoelmaan:
-Helsingin kaupungin kunnallishallinto (vuodesta 1875 lähtien)
-Helsingin kaupunginvaltuuston painetut asiakirjat (vuodesta 1907 lähtien. Myöhemmin Helsingin kaupunginhallituksen mietinnöt ja Helsingin kaupunginvaltuuston päätökset erillisinä julkaisuina)
-Kaupunginhallituksen esityslistat (säilytetään 5 vuotta)
-Lautakuntien esityslistat (kuluva ja edellinen vuosi, paitsi Kulttuuri- ja kirjastolautakunta viisi vuotta)
-Hallintokuntien toimintakertomuksia satunnaisesti
-Kaupungin eri virastojen ja laitosten omia julkaisuja, vuosikertomuksia yms. (ei kattavasti)
Edellä mainittujen...
Kysyit Porvoon kirjaston sakkokäytännöistä.
Myöhästymismuistutusten lähettämisestä syntyy kirjastolle välittömiä maksuja (tulostus, lomake + postimaksu). Sen lisäksi henkilökunta käsittelee myöhästymisistä johtuvia juttuja päivittäin, eli syntyy myös jonkun verran henkilöstömenoja. Myöhästymismaksuista ei synny voittoa kirjastolle.
Maksut vaihtelevat jonkun verran eri kirjastoissa. Porvoon kaupunginkirjaston maksut ovat varsin kohtuulliset. Eri kirjastojen maksuja löydät kirjastojen kotisivuilta (kirjastojen kotisivuja löydät osoitteesta http://www.kirjastot.fi , keskipalstasta kohta "Kunnan- ja kaupunginkirjastot, klikkaa haluamasi kunnan alkukirjainta ja sen jälkeen haluamasi kunnan nimen kohdalta kirjaston kotisivu-linkkiä, jolloin...
Seksikirjoja voivat lainata kaikenikäiset, mutta niitä on erilaisia eri-ikäisille. Lasten ja nuorten seksikirjoja voit hakea esimerkiksi asiasanalla ´seksuaalikasvatus´ Turun kaupunginkirjaston verkkokirjaston osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_lform&sesid=1067339941
Suomen kansallisbibliografian mukaan Suomen metallityöväen liiton historiikkeja on kolme: Koivisto, Johan, Suomen metallityöväen liitto 1899-1930 vuodelta 1963, vuonna 1974 ilmestynyt Suomen metallityöväen liitto 1930-1949, jonka tekijä on Karl Gustaf Kunnas, sekä Johan Koiviston vuonna 1987 ilmestynyt teos Suomen metallityöväen liitto 1950-1960. - Niiden saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan ihan äskettäin ei Anna-Leena Härkösestä ole lehdissä kirjoitettu. Helsingin Sanomissa (29.2.2004) oli artikkeli, jossa häntä ja muutamaa muuta kirjailijaa haastateltiin (kirjailija L. Onervasta). Edelliset artikkelit hänestä olivat Anna-lehdessä (2003, n:o 44, s. 12-16) ja Kaks' plus -lehdessä (2001, n:o 9, s. 8-11).
Hyvä tietolähde on Helsingin kaupunginkirjaston sanojen aika -tietokanta, jossa Anna-Leena Härkösestä ja monesta muusta suomalaisesta nykykirjailijasta on paljon tietoa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Tähän mennessä on suomennettuna julkaistu 50 osaa tätä sarjaa. Englanniksi kirjoja on kyllä ilmestynyt enemmän, joten ehkäpä niitä tulevaisuudessa käännetään suomeksi lisää. Kustantaja kirjoilla on ollut Otava. Tällä palautelomakkeella kustantajalta voi kysyä lisätietoja:
http://www.otava.fi/palaute/?n=1
Kirjastojen ympäristöohjelma on osa kunnan tai seutukunnan ympäristöohjelmaa. sinänsä kirjastolaitos tukee toiminnallaan kestävää kehitystä, aineistohan on asiakaskäytössä useita vuosia.
Ympäristönsuojelulaki koskee myös kaikkia kirjastoja. Valtion ymtäristöhallinnolla on hyvät nettisivut,
http://www.ymparisto.fi/ käytännön toiminnassaan kirjasto noudattaa kierrätystä.
Oulun seudun ympäristövirasto antaa neuvontaa ja tiedotusta kuluttajille ja kunnan virastoille. Oulun kaupungin kestävän kehitysen ympäristöohjelma löytyy sivuilta http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/keke/index.htm
Alla pari varsin kattavaa sivustoa, jotka käsittelevät Mildred Wirt Besonia, (Carolyn Keene). Valitettavasti sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.nancydrewsleuth.com/mildredwirtbenson.html
http://childrensbooks.about.com/cs/authorsillustrato/a/nancydrew.htm
Törmäsin samaan ongelmaan eli lähes kaikki lapsia ja mediaa käsittelevät kirjat ottavat kasvatuksellisen tai psykologisen näkökulman ja keskittyvät vain median vaikutuksiin lapsen kehittymiseen.
Patricia Holland on käsitellyt tutkimuksissaan lasten mediakuvaa eli sitä millä tavoin lapset kuvataan mediassa. Hänen teoksiaan ei ole suomennettu, mutta Suomen tieteellisistä kirjastoista löytyy ainakin kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa kirjaa:
-Holland, Patricia: "Picturing childhood: the myth of the child in the popular imagery" (Tauris, 2004)
-Holland, Patricia: "What is a child?: popular images of childhood" (Virago, 1992)
Ensin mainittu kirja löytyy Helsingin, Vaasan ja Turun yliopistojen kirjastoista. Jälkimmäinen löytyy Joensuun ja...
Kyseessä on Welhon laajakaista internetin käyttöön. Kotiin saa lainaksi laajakaistamodeemin, joka liitetään omaan tietokoneeseen. Laina-aika on 2 viikkoa. Sopimus tehdään kirjastossa kirjallisesti.
Laajakaistoja ja digisovittimia lainaavat Helsingissä Kohtaamispaikka, Kirjasto Kymppi, Itäkeskuksen kirjasto ja Pasilan kirjasto
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
