Keijukirjallisuutta löytyy runsaasti asiasanoilla keijut ja/tai satuolennot ja/tai taruolennot mm.
-Varsinais-Suomen kirjastojen Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
-Lastenkirjaintituutin Onnet-tietokannasta
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
-Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Lehtiä voi varata netin kautta HelMet-verkkokirjastossa edellyttäen tietenkin, että asiakkaalla on kirjastokorttiin tunnusluku. Lehtien varaaminen tapahtuu hiukan eri tavalla kuin kirjojen varaaminen. HelMet-verkkokirjaston ohjeista löytyvät ohjeet myös lehtien varaamiseen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero". Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden...
Hankintajärjestelmämme mukaan kyseinen kirja on jo saapunut Vantaan kaupunginkirjaston hankintaosastolle, joten eiköhän se kohta tule HelMet-palveluunkin. Muihin kaupunkeihin se ei ole vielä tullut.
Suomenkielisen kirjan ilmestymisestä kestää yleensä noin kaksi viikkoa, ennen kuin se on lainattavissa kirjastosta. Kirjat täytyy muovittaa ja luetteloida ennen kuin ne saadaan asiakkaille.
Kyseessä täytyy olla Päiväntasaajan Guinean Eric Moussambani. Hänen aikansa vuonna 2000 pidettyjen Sydneyn olympiakisojen 100 metrin vapaauinnin alkuerissä oli 1.52,72. Tällä ajalla hän oli alkuerien ylivoimaisesti hitain. Toiseksi hitain aika alkuerissä oli 1.02,45. Moussambanin aika oli itse asiassa noin seitsemän sekuntia hitaampi kuin 200 metrin vapaauinnin voittajan aika.
Moussambani pääsi kisoihin ns. villillä kortilla, joiden avulla Kansainvälinen olympiakomitea pyrki saamaan enemmän kehitysmaiden urheilijoita olympiakisoihin.
Sydneyn kisojen miesten 100 metrin vapaauinnin tulokset löytyvät osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Swimming_at_the_2000_Summer_Olympics_%E2%8…
Eric Moussambanista on lyhyt artikkeli suomenkielisessä...
Kasvitieteilijä FT Sinikka Piipon kirja Suomalaiset marjat: kaikki metsän ja puutarhan lajit (2010) keskittyy marjojen terveysvaikutuksiin. Mustaherukasta on oma lyhyt lukunsa, lisäksi kirjassa kerrotaan yhteisesti marjojen terveysvaikutuksista.
Dosentti Riitta Törrösen ja Simo Moision kirjassa Luonnonmarjat (2008) kerrotaan Suomen luonnonmarjojen terveysvaikutuksista. Mustaherukasta ei ole erillistä lukua, mutta sitä sivutaan tekstissä useassa kohdassa ja se on mukana luvussa jossa kerrotaan yleisesti marjojen terveysvaikutuksista.
Internetistä löytyi myös Törrösen laatima diasarja marjojen terveysvaikutuksista. Siinä mustaherukka on mukana. http://www.tkk.utu.fi/extkk/ruokasuomi/materiaalit/materiaalit_hankesem…
Olisiko kolikko sama kuin linkin kuvassa oleva suomalainen juhlaraha -100 markkaa?:
http://www.kolikot.com/raha/752
Rahaa on myyty ainakin hintaan 16,90 euroa:
http://www.matinmarkka.com/100-Markkaa-1992-Itsenaeinen-Suomi-75-vuotta…
Vanhat ruotsalaiset kuukausien nimet olivat torsmånad (tammikuu), göjemånad (helmikuu), vårmånad tai ugglemånad (maaliskuu), gräsmånad (huhtikuu), blomstermånad (toukokuu), sommarmånad tai midsommarmånad (kesäkuu), hömånad (heinäkuu), skördemånad tai rötmånad (elokuu), höstmånad (syyskuu), slaktmånad (lokakuu), vintermånad (marraskuu) ja julmånad tai kristmånad (joulukuu).
Lähde: http://www.månad.nu/
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo ”Anni kirjoittaa äidille”. Runo on julkaistu vuoden 1916 Joulupukki-lehdessä. Siitä ei valitettavasti löydy viitetietoja, olisiko runo julkaistu jo aikaisemminkin jossain kokoelmassa.
Joulupukki-lehden kyseinen vuosikerta näyttäisi löytyvän ainoastaan Suomen Kansalliskirjastosta. Runo on lehdessä aivan täsmälleen samassa muodossa kuin netistä löytyvässä blogissa, johon on linkki alla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://onnitteluruno.blogspot.fi/2011/05/anni-kirjoittaa-aidille.html
Vanhoja henkilövalokuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Dölle: Katse kameraan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1672044
- Tilles: Tuikkivien tähtien varjosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081587
- Kozloff: The theatre of the face http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837665
HelMet-hakuun voi laittaa hakusanoiksi muotokuvat tai henkilövalokuvaus ja historia.
Rakennuksia ja taloja esitteleviä kirjoja ovat mm. seuraavat:
- Jugend Suomessa / Pirjo Hämäläinen ; Katja Hagelstam http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1964306
- Signe Brander Suomen kartanoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1849055
- Puu-Suomen uhanalainen runous / Juhani Seppovaara http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C...
Valitettavasti ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjastossa. Palvelun lehdet ovat luettavissa Päijät-Hämeen kirjastojen tietokoneilla sekä Lahden kirjaston tiloissa omalla laitteella, joka on yhteydessä internetiin kirjaston avoimen verkon kautta.
Lahden kaupunginkirjaston palveluna tarjoamia PressDisplayn ja Zinion sähköisiä lehtiä voi lukea myös kotona, mutta Aamuposti-lehteä niissä ei ole.
”Niin Ameriikas” tai ”Niin Amerikassa” tai ”Niin Ameriikassa” on J. Alfred Tannerin (1884-1927) kupletti, jonka hän esitti ensimmäisen kerran vuonna 1926. Se ilmestyi painettuna vuonna 1928. Hän ei itse levyttänyt tätä laulua. Tanner oli aiemmin tehnyt kaksi matkaa Yhdysvaltoihin. Nämä tiedot ovat peräisin Mikko-Olavi Seppälän kirjasta Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner (WSOY, 2009, s. 348-351, 397).
Viola-tietokannassa (https://finna.fi) eli Suomen kansallisdiskografiassa sekä laulun säveltäjäksi että sanoittajaksi on merkitty J. Alfred Tanner. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan sanoitus on Tannerin, mutta laulun sävelmä on ilmeisesti kansansävelmä tai jokin muu sävelmä, jota Tanner on muokannut....
Jaarle-nimelle ei löydy taustaa käytettävissä olevista lähteistä. Sen sijaan nimi Jarl on suomalaisessa almanakassakin ja nimen suomalaisempi muoto Jaarli mainitaan esimerkiksi Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksessa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005). Jaarli-nimi tulee
muinaisskandinaavisesta päällikköä tai aatelismiestä tarkoittavasta sanasta 'jarl'. Nykynorjassa nimi on käytössä muodossa Jarle.
Veästörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Jaarle on Suomessa ollut vuoden 1899 jälkeen 37 henkilöllä. Tällä hetkellä nimen kantajia on alle viisi.
https://nn.wikipedia.org/wiki/Jarle
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (...
Suomen museoliitto suosittelee kirjaa Rohmut ja riesat toimittanut Outi Nummi. Se on kuulemma ensimmäinen suomenkielinen tunnistusopas.
HelMetistä löysin hakusanalla tuhohyönteiset myös pari muuta ehdokasta.
Lasse Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet, 2012 ja niiden torjunta sekä
Tuula Putus: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta, 2013.
Netin tiedot ovat tosiaan moninaiset ja usein ainakin kuvien kohdalla aika puutteelliset.
Löysin kuisten yhden sivusto, jota uskallan suositella, vaikka se on kaupallisen toimijan sivusto. Sivulla on kuitenkin hyvät tunnistuskuvat ja joopa lähdeviitteet mainittu.
http://www.hyonteismaailma.fi/
Runo on Niilo Rauhalan ja löytyy ainakin kokoelmista Meidän isä : runoja isälle, toim. Tuula Simola (Otava, 1998) ja Meren läheisyys : runoja / Niilo Rauhala (Otava, 1975).
Suomen yleisten kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät verkosta osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/. Tietokannasta voi hakea tietoja kirjaston nimellä. Hämeenlinnan kirjaston osoite on kirjasto.hml@mail.htk.fi.
Walt Whitman (1819-92) oli kuuluisa amerikkalainen runoilija. Hänestä löytyy tietoa mm.teoksista: Kansojen kirjallisuus : realismi, osa 8, ss.503-522
ja Palola, Eino: Brontesta Lagerlöfiin, ss.81-97. Myös tietosanakirjoista kannattaa katsoa.
Tampereen yliopiston kirjaston aineistorekisteristä löytyy asiahaulla "Whitman Walt" 10 teosta, mm. Seidel Canby, Henry: Walt Whitman : an american.
Tässä joitakin kollegojen ehdotuksia kirjoista, joissa on vaativa henkilö. Varsinaista diagnostisoitua persoonallisuushäiriötä heillä ei kuitenkaan liene.
- Rosa Liksomin Everstinnassa aviomies on kontrolloiva ja väkivaltainen.
- Pirkko Saision Pienin yhteinen jaettava ja Vastavalo: isä on vaativa.
- Laura Lindstedtin Sakset-romaanissa adoptioäiti on odotuksissaan lasta ja itseään kohtaan perfektionistinen, eikä saa normaalia tunnekontaktia syntymään.
- Erja Mollberg : Vakuuslapset (tässä kirjassa hän kuvaa vaativaa isäänsä ja miten tämä vaikutti perhe-elämään)
- Lena Andersson : Omavaltaista menettelyä (päähenkilö rakastuu naimisissa olevaan mieheen, jolla on vaativa luonne
ja joka käyttää naista hyväkseen)
- Edward St.Aubyn :...
Kaupungin päättäjien mahdollisesti muuttuneisiin asenteisiin on vaikea päästä käsiksi, aiheesta ei ole tehty tutkimuksia. Sinänsä venäläisten matkailusta, ostokäyttäytymisestä ja taloudellisista vaikutuksista löytyy lehtikirjoituksia ja tutkimuksia. Paras osoitus kaupungin päättäjien halusta helpottaa venäläisten tuloa Etelä-Karjalaan oli yritys saada Venäjän konsulaatti Lappeenrantaan 1995-96. Tästä kirjoitettiin myös lehdissä paljon.
Aiheesta on mahdollista hakea tietoa Korkeakoulukirjastojen yhteisrekisteristä Lindasta tai lehtiartikkeleita Aleksista tai Artosta esim. hakusanoilla venäläiset ja matkailu, ostokäyttäytyminen,kauppa, ostajat, yrittäjät, taloudelliset vaikutukset, taloudellinen tai alueellinen yhteistyö, rajakauppa....
.Parhaiten aiheesta löytyy tietoa alan kirjallisuudesta.
Helsingin kaupunginkirjastossa solmuja ym. merimiestaitoja käsittelevä kirjallisuus on luokassa 678, yleistä kymmenluokitusta käyttävissä kirjastoissa luokassa 69.63. Esimerkiksi The Ashley Book of Knots on perusteellinen kirja merimiestaitoihin liittyvistä solmuista. Suomeksi suppeampi, mutta sekä vaijeri- että köysitöihin opastustava antava, on Sam Svenssonin Veneilijän köydet ja solmut.
Aineistoa voi hakea myös asiasanoilla kirjastojen tietokannoista http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp . Tässä tapauksessa KÖYDET tai SOLMUT olisivat käypiä hakusanoja.
