Espoossa käytössä oleva HelMet-kirjastokortin voi omistaa, vaikka asuisikin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Jos siis haluat, voit pitää kortin. Mikäli korttia ei käytä useaan vuoteen, tiedot katoavat lopulta kirjaston asiakasrekisteristä.
Kirjastokortin voi halutessaan myös lopettaa, jos sitä ei enää käytä. Se onnistuu käymällä missä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä ja esittämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos kortilla ei ole maksuja eikä lainoja, se voidaan poistaa saman tien.
Toimeentulotuki perustuu lakiin "Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412". Laissa on määritelty perustulon laskentakaava. Nelihenkisen perheen toimeentulotuki riippuu esimerkiksi lapsien iästä ja muista tapauskohtaisista tekijöistä.
Laki toimeentulotuesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
Sosiaali- ja terveysministeriö: http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
Kysymyksesi on melko laaja ja siksi hankala vastattavaksi lyhyesti sähköpostitse. Netistä löytyy hyvin tietoa niin nuorifoorumista kuin kansainvälisestä kehitysyhteistyöstäkin. Euroopan nuorisoportaalin osoite on http://www.youthforum.org/. Ulkoministeriön kehitysyhtteistyön sivuston osoite on http://global.finland ja se julkaisee myös lehteä nimeltä Kehitys. Kehitysyhteistyöstä löytyy myös tietoa osoitteesta http://www.kepa.fi/. Kepa julkaisee lehteä nimeltä Maailman Kuvalehti(ent. Kumppani)ja lehden teemanumero 3/2008 käsitteli kehitysyhteistyötä. Lohjalla ei ko. lehteä ole, mutta kaukopalveluna kaikkia lehtiä voi kysyä.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löydät tiedon suomennoksista. Kannattaa etsiä kirjailijan kautta: vanhemmista teoksista ei välttämättä ole viety tietokantaan alkuteoksen nimeä.
Fennica kertoo julkaistusta tuotannosta. Tietoa teoksen saatavuudesta kirjastojen tai kirjakaupan kautta ei sieltä löydy.
Kirjastojen saatavuustiedot löytyvät Frank-monihaun kautta. Voit hakea esimerkiksi maakuntakirjastojen tai yliopistokirjastojen tietoja:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Kovin nopea tämä hakutapa ei kyllä välttämättä ole.
Elias Lönnrotin Flora Fennica ilmestyi 1860. Kirjastossamme on uusi laitos vuodelta 2002, joka perustuu Lönnrotin Flora Fennicaan 1866 ja Palmstruchin Svensk botanik -kirjaan. Siinä on erikseen heimot Menyanthaceae, raatekasvit ja Gentianaceae, katkerokasvit (osa 2, sivut 314 ja 321).
Samoin kirjassa Pohjolan kasvit osa 2 (1964)sivulla 215 mainitaan Menyanthaceae-heimon kohdalla, että tämä heimo on pieni ja lähellä katkerokasveja. "Tärkeimmistä poikkeavista ominaisuuksista mainittakoon spiraalimaisesti asettuneet varsilehdet ja nuppuasteisten teriöiden kiertymättömyys".
Ainakin suomenkielisissä varhaisissa kasvikirjoissa nämä kaksi heimoa ovat erillään.
HelMet-kirjastojen ensimmäinen muistutus myöhässä olevasta aineistosta lähetetään 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Se tulee sähköpostiosoitteeseen, jos sellainen on ilmoitettu kirjastolle. Muussa tapauksessa ilmoitus tulee postitse. Toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, ja se tulee aina postitse.
Tarkoitatko lomaketta, jolla ilmoittaudutaan Helmet-kirjaston käyttäjäksi ja jolla vastuuhenkilö (yleensä äiti tai isä) ilmoittaa myös omat tietonsa, jos kortinhakija on alle 15-vuotias? Sellainen löytyy Helmetin sivulta:
http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomakkeeseen ei voi tallentaa tietoja, vaan sen voi ainoastaan tulostaa halutessaan.
Oikeaa kappaletta emme tainneet löytää, mutta Yö-yhtyeen kappaleessa Menköön menojaan sanotaan vähän sinne päin: "Menköön menojaan, kuukaudet vuodetkin". Koiraa tai Morrisonia siinä ei taida esiintyä. Kappale on levyltä Antaa soittaa vuodelta 1991.
Kappaleen voi kuunnella mm. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=1vgYT8GzFGo
- TheSunin osalta katso linkin viitteet 3 ja 5. Nämä teikset voi tilata Selloon tai Tapiolaan, vaikka eivät kuulu juuri näiden kirjastojen kokoelmaan : http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/asun+esitt/asun+esitt/1%2C1%2C…
- Sibyl Vane ei löydy HelMet-kirjastoista. Voit tilata kaukopalvelun avulla kirjastoosi ainakin seuraavat: Woman of stone (1999), Love (2012), holy water and tv (2012)
- Elephants from Neptune ei löydy HelMet-kirjastoista. Kaukopalvelulla voi tilata ainakin seuraavat äänitteet: Elephants From Neptune (2012), Delay (ei tietoa julkaisuvuodesta)
- Odd Hugo ei löydy HelMet-kirjastoista - voi kokeilla kaukolainaamalla
- Marten Kuningas, vain seuraava löytyy HlMet-kirjastoista, Sellostakin (mutta on sieltä lainassa). Tilaa...
Ensimmäisinä ehdokkaina mieleen tulevat Sininen laguuni (The blue lagoon, 1980) ja sen jatko-osa Paluu siniselle laguunille (Return to the blue lagoon, 1991). Molemmat on esitetty televisiossa useaan otteeseen; vuosituhannen vaihteen tienoilla kumpainenkin on nähty joulukuussa 2002 (7. ja 14.12.) ja touko-kesäkuussa 2003 (29.5. ja 1.6.)
Pakinoitsija Ollilta (oikealta nimeltään Väinö Nuorteva) on julkaistu yli 20 pakinakokoelmaa. Luettelo hänen tuotannostaan löytyy Kirjasampo.fi-sivustolta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597986853
Kaikki kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Näistä kokoelmista ei löytynyt pakinaa, jonka nimessä olisi mainittu maisteri Korpela tai jääkausi. Jos haluat, voit tulla selaamaan kokoelmia tarkemmin itse:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ollin pakinoita julkaistiin myös monissa lehdissä. Nuorteva oli mm. Uuden Suomen pakinoija vuodesta 1922 vuoteen 1964. Uusi Suomi -lehti löytyy Pasilan kirjastosta mikrofilmeinä vuosilta 1.1.1919-29.11.1991. Sen...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosa, 2. krs.) on mahdollista lukea vanhoja Turun Sanomia mikrofilmiltä ja ottaa lehdestä kopioita (A4/0,20€) tai tallentaa artikkeli omalle muistitikulle. Voit varata mf-lukulaitteen ja pyytää kyseisen ajankohdan mikrofilmin varastosta käymällä kirjastossa tai soittamalla tieto-osastolle (puh. 02-2620629 tai 02-2620630). Mikrofilmi saapuu varastosta seuraavana arkipäivänä.
HelMet-kirjastoista löytyy yksi ainoa soitinversio tästä suositusta Georg Malmsténin laulusta. Se on sovitus kahdelle harmonikalle ja soitinyhtyeelle Veikko Ahvenaisen CD-levyllä Nikkelimarkka. Se löytyy tällä hetkellä - tai siis seuraavan kerran perjantaina 15.5.2015 - Sellon kirjastosta hyllystä. Tee varaus netissä ja käy hakemassa se, jos vielä on aikaa. Tässä on suora linkki tuohon tietueeseen varaamista varten: http://luettelo.helmet.fi/record=b1938888~S9*fin. Jos et ole vielä HelMet-asiakas, soita heti perjantaina Sellon kirjaston musiikkiosastolle (09 816 57615) ja pyydä heitä ottamaan levy sinua varten sivuun ja mene sitten paikan päälle, hanki siellä kortti ja lainaa. Toivottavasti tämä vielä mahtui "nopean aikataulun"...
Etsimäsi kirja on Ralf Butschkowin Hotakin jassua! : jotakin hassua? (2002). Alla olevista linkeistä voit lukea kuvauksen kirjasta ja näet myös sen kansikuvan.
Helmet-kirjastojen viimeinen kappale Hotakin jassua! : jotakin hassua? -kirjasta on valitettavasti jouduttu poistamaan. Muualla Suomessa kirjaa on saatavana, joten voit halutessasi tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta kaukolainaan.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515672430&qtype=b
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1616728__Shotakin%20jassua__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9515672430#.WmdjCmAUnSc
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Yksinomaan Vieras mies tuli taloon -teoksesta löysin ainoastaan Turun yliopistossa vuonna 1997 tehdyn gradun ja sekin koskee teoksen saksankielisiä käännöksiä (Visuri, Marja: Kulttuurieroja Mika Waltarin pienoisromaanin Vieras mies tuli taloon saksankielisissä käännöksissä). Naistutkimuksen kannalta teosta on käsitellyt Tarja Minkkinen artikkelissaan Nimetön nainen ja tosi mies Mika Waltarin teoksessa Vieras mies tuli taloon. Artikkeli löytyy kokoelmasta Päähenkilönä nainen : esseitä naiskirjallisuuden tutkimuksesta (toim. Sinikka Tuohimaa ja Tarja Minkkinen).
Teos on esitelty myös Markku Envallin kirjassa Suuri illusionisti ja Waltarin omissa muistelmissa (Kirjailijan muistelmia / toim. Ritva Haavikko) on myös kirjasta ja sen saamasta...
Nettisivuja voit hakea eri hakupalveluista(ks.http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku) hakusanoilla rastafarian hairstyles / hairdos tai dreadlocks. Näin löytyvät esim. Dreadlocks HQ, http://www.dreadheadhq.com/ , Hair Police, http://www.hairpolice.com/ ja My dreadlocks page, http://www.tachyonlabs.com/dreads.html
Kirjoja voit hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta,
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ esim. asiasanalla kampaukset.
Hakukoneet löytävät hakutermillä internet +uhkakuva lähinnä tietoturvallisuutta koskevia uhkakuvia käsitteleviä sivuja, esim. Petteri Järvisen artikkeli osoitteessa http://www.pjoy.fi/lehdet/9712pj.htm ja Turun ylioppilaslehden artikkeli vuodelta 1997 osoitteessa http://org.utu.fi/tyy/tyl/97/06/12.htm
Google-haulla, hakutermi internet +uhkakuvat, saa välimuistissa luettavakseen (tällä kertaa linkkilistan kolmannen sivun ensimmäinen linkki) sivun jolla käsitellään Internetin uhkakuvia ehkä juuri kysyjän tarkoittamassa merkityksessä. Vanhentunut osoite, johon siis ei enää pääse, on www.dunder.webcentral.com.au/osastot/tietotekniikka/verkko.htm+internet…, mutta Googlessahan on se erinomainen ominaisuus, että saa lukeakseen sen sivun, jonka...
Englanniksi sitaatin tavallisin muoto on "If this is coffee, please bring me some tea. But if this is tea, please bring me some coffee".
Quote Investigator -sivuston mukaan Madison Courier -sanomalehti uutisoi vuonna 1840 erään yläluokkaisen (distinguished) pohjoiscarolinalaisen henkilön lausahtaneen näin, kun hänelle tarjottiin kelvotonta juomaa, josta ei tunnistanut oliko se kahvia vai teetä. Tarina julkaistiin samana vuonna kahdessa muussakin lehdessä.
Vuosikymmenien mittaan sanonta levisi kaskun tavoin ja sen alkuperä yhdistettin eri henkilöihin. Abraham Lincolniin se yhdistettin vasta 1900-luvun alussa, mutta Lincoln-elämäkerroista ei löydy tukea sille, että Lincoln olisi lausunut noin. Siihen aikaan nokkelat sanonnat helposti...
Suomessa diplomi-insinööri tarkoittaa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Samantasoista koulutusta järjestetään eri puolilla maailmaa, mutta tutkintojen nimet vaihtelevat. Muutamia esimerkkejä Euroopasta:
Ruotsissa diplomi-insinööriä vastaa civilingenjör, "siviili-insinööri". Saksassa ja Itävallassa tunnetaan akateeminen titteli Diplomingenieur, mutta nimikäytäntöä ollaan yhtenäistämässä ja titteli on jäämässä pois käytöstä.
Ranskassa tekniikan alan erilliskorkeakouluissa (Grandes écoles) on Diplôme d’ingénieur -tutkinto, mutta sen suorittanut on titteliltään insinööri, ei diplomi-insinööri. Englanninkielisessä maailmassa diplomi-insinööriä vastaava tutkinto on Master of Engineering. Sen sijaan Diploma of...
Tsunamin suomalaisuhreja ja heidän auttamistaan käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Pertti Kuoppala; Aren pieni pikkurilli (Seibio 2007)
Leena Keskiaho, Katastrofista uuteen alkuun (Viestintätoimisto Mageena, 2006)
Marika Kataja, Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella (Tammi 2005)
Näistä ensin mainittu keskittyy nimen omaan lapsiuhreihin.
Lisäksi tsunamista ja lapsista on kirjoittanut Marja-Leena Tiainen teoksessaan Khao Lakin sydämet (Tammi 2013), joka on fiktiivinen nuortenromaani.
