On hyvin mahdollista, että fraasiutunut -ine-komitatiivin sisältävä ilmaus "niine hyvineen" on kielemme alkuperäistä ainesta. Komitatiivi on sijana harvinainen, systemaattisesti sitä tavataan oikeastaan vain itämerensuomalaisissa kielissä. "Niine hyvineen" tulee esimerkkinä tuon tuostakin vastaan suomen ja suomensukuisten kielten komitatiivia tarkastelevissa tutkimuksissa. Käännöstutkimuksissa on käsitelty komitatiivisuutta ilmaisevia adpositioita esimerkiksi englannin ja venäjän kielissä, mutta näistäkään ei löydy selvää esikuvaa "niine hyvineen" -fraasille.
Erkki Karin Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja antaa sanonnalle merkityksen "tyhjin toimin", mutta niin kuin kysymyksessä mainitut esimerkit osoittavat, se...
Miki-kirjat löytyvät Helmet-verkkokirjastosta hakusanalla minikirja. Minikirjoja eli pienoiskirjoja ovat kustantaneet Otava ja Like. Nimekkeitä on noin 70.
Bulgakov kirjoitti 1920-luvulla sarjan omaelämäkerrallisia kertomuksia neuvostoliittolaisiin aikakauslehtiin. Näistä nuoren lääkärin muistelmista on sittemmin julkaistu valikoimia, mutta kaikkia näistä tarinoista ei ole suomennettu.
Kohtalokkaat munat -kirjaan sisältyvän kertomuksen lisäksi Bulgakovin lääkärimuistelmia löytyy novellikokoelmasta Morfiini ja muita kertomuksia (Savukeidas, 2011).
Sirpa Kähkönen, Kukonpoika klinikalla 1916. - Lääkärilehti 5/2016
Emme onnistuneet löytämään tätä laulua. Yle Arkiston Fono-tietokannan kautta löytyy listausta hänen laulamistaan kappaleista. Löytyisikö niistä etsimäsi? Alla linkki luetteloon:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?esittaja=muje+juha&Page=1
Kehitysvammaisuutta käsitellään usein kirjallisuudessa kehitysvammaisen vanhempien näkökulmasta ja usein aiheena on kehitysvammainen lapsi. Paras lähde sinulle lienee Kehitysvammaliitto, jonka internetosoite on http://www.kehitysvammaliitto.fi. Heillä on myös kirjasto (puh. 09-3480 9256). Lehtiartikkelitietokanta Aleksin kautta löytyi muutamia sopivalta näyttäviä artikkeleita .Esim. katkaistuilla hakusanoilla kehitysvammai* seksuaali*. löytyi mm.. tutkijan haastattelu kehitysvammaisten seksuaalikasvatuksesta. Monet artikkeleista viittasivat Ketju-lehteen, joka on Kehitysvammaliiton lehti. Ketju-lehti on tilattu Espoossa Leppävaaraan ja Tapiolaan. Aleksi-haun voit pyytää tekemään lähikirjastossasi.
Kopiosto vastaa oppilaitosten ja koulujen tekijänoikeuskysymyksistä, oheessa linkki jossa on ohjeita tv-ohjelmien nauhoittamisesta ja esittämisestä oppilaitoksissa. Kopioston kotisivu http://www.kopiosto.fi/
Tähtisumuista ja muista avaruuden ilmiöistä on olemassa URSAn erinomainen KOSMOS-tietokanta, osoitteessa http://www.ursa.fi/extra/kosmos , jossa lyhyiden luonnehdintojen lisäksi kerrotaan parhaat lähdeteokset. Kirjojen sijainnit voit tarkistaa HELMET-tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
Halla-yönä, jonka on kirjoittanut Samuli S. on ilmestynyt vuonna 1905 Porvoossa. Useimmiten kirjailija kirjoitti nimellä K.G.S.Suomalainen mutta käytti myös seuraavia nimiä tai nimimerkkejä: K.G.S., K.S., Samuli S., S.S. ja
K.K.S. Suomalainen. Kirjailijan virallinen nimi on Karl Gustaf Samuli Suomalainen. Tiedon löytyvät hakuteoksen Ssuomen kirjailijat 1809-1916 sivulta 733.
Lyhyttä tietoa etsimästänne aiheesta löytyy ainakin teoksista
Veritaudit, toim. Tapani Ruutu ym.
Lääkärin käsikirja
Therapia Fennica
Ajantasaiset saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Suomen syöpäjärjestöjen kotisivulla on kansantajuista tietoa leukemiasta, mukana myös krooninen lymfaattinen leukemia
http://www.cancer.fi/YN_Body_cid2_3g.asp?Id=299&type_nr=0&cid=2
Koska mahdollisuuksia musiikin valinnassa makumieltymyksistä riippuen olisi runsaasti, keskityin miettimään kehtolauluja.
Soitinkokoonpanoa ajatellen ensimmäisenä mieleeni tulivat Toivo Kuulan viululle ja pianolle sävelletyt teokset, esim. kaunis ja herkkä Kehtolaulu, op3a, Nro 1. Tämä nuotti (kokoelmatunnuksemme M042113400) ei valitettavasti vastaushetkellä ole vapaana pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se on lainattavissa Sibelius-Akatemian kirjastosta:
http://www2.siba.fi/Kirjastot/kokoelma.html
Sibeliuksen Pensées lyriques - sarjan Berceuse op40, Nro5. Soolonuotti pianolle löytyy useista HelMet-kirjastoistamme, esim. sävelmäkokoelmasta Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (kokoelmatunnus M042086285). Samasta...
Liturgiset värit ovat: valkoinen, punainen, violetti, vihreä ja musta.
Kirjallisuutta aiheesta:
Lempiäinen, Pentti : Kuvien kieli: vertauskuvat uskossa ja elämässä. Helsinki : WSOY, 2002.
Aspfors, Bertta : Kirkolliset tekstiilit Keski-Pohjanmaan seurakunnassa. Kokkola : Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2001.
Lempiäinen, Pentti : Pyhät ajat. Helsinki : Kirjapaja, 2000.
Ortodoksisen kirkon liturgiset värit löytyvät kirjasta:
Ortodoksinen kirkko Suomessa : toim Isä Ambrosius. Heinävesi 1982
Helsingin kaupunginkirjastoon tilataan sellaista materiaalia, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Lainat tilataan kirjastosta kirjastoon. Suomesta ja Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa 4 euroa. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko kirjastossa tai tämän linkin kautta:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Täältä löydät lisää tietoa kaukopalvelusta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Tarkoitat varmaankin kyseisestä Ruth Burgessin kirjasta löytyvää siunausta nimeltä ’Kun menet työhön’. Se kuuluu näin: ”Kun menet työhön/ kutittakoon Jumala muistiasi/ ja saakoon sinut nauramaan/ ja tuokoon ystävän halaamaan sinua.” (Burgess: Pieni siunausten kirja, Kirjapaja, 2002; s. 65)
Samasta teoksesta löytyy myös muita siunauksia työpäivän alkuun, kuten ’Siunaus työhön myymälässä’ ja ’Toimiston ovella’. Kirjan saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Internetistä löytyy tietoa potentiaalin käytöstä mm. seuraavista osoitteista.
Perustietoa:
http://sokl.joensuu.fi/aineistot/aidinkieli/kielioppi/modus.html#Potent…
Potentiaalin käytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/hannele2.h…
Potentiaalin historiasta ja nykykäytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/sugl/proj/ff2000.html
Potentiaalin käytön tavoista ja ongelmista: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html
Aihetta on käsitellyt myös Hannele Forsberg väitöskirjassaan Suomen murteiden potentiaali: muoto ja merkitys (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998).
Turun ja Helsingin välinen valtatie (Vt. 1) oli yksi Suomen ensimmäisistä valtatiehankkeista, ja se toteutettiin 1930-1951 välisenä aikana. Turun ja Piikkiön Tammisillan välinen tieosa päällystettiin ensin betonipäällysteellä 1933-1936. Tieosalla tehtiin töitä jälleen 1955, jolloin tieosan betonipäällyste purettiin ja vaihdettiin asfalttipäällysteeksi. Vt 1 oli tuolloin ensimmäinen Turun ulosmenotie, joka sai asfalttipäällysteen. Koko Turku-Helsinki väli päällystettiin asfaltilla vuoteen 1960 mennessä. 2-ajorataiseksi tie on Turun puoleisessa päässä muuttunut ilmeisesti vasta 1970-luvun alussa. Helsingin päässä tien muuttaminen 2-ajorataiseksi moottoritieksi alkoi 1956, jolloin aloitettiin ensimmäinen osuus Munkkiniemestä Espoon Gumböleen...
Yo-espanjaa löytyy todellakin niukasti.
Linnkkinä lista abi-espanjan kielen kirjaoista ja laaja espananjan kielen oppiaineiston hakutulos:
http://www.helmet.fi/requestmulti~S17*fin/view/search~S17*fin?/Xespanja…
http://www.helmet.fi/search~S17*fin?/Xespanjan+kieli&searchscope=17&m=&…
