Muistatko mahdollisesti mistä kirjastosta lainasit kirjan? Se voisi auttaa löytämään oikean teoksen.
Asiakkaan lainaamista kirjoista ei ole saatavissa takautuvasti tietoa.
Vastaisuuden varalle voisi olla hyötyä, jos otat käyttöön HelMetin Omissa tiedoissa lainaushistoria-toiminnon
http://www.helmet.fi/search*fin/k
HelMetistä hakusanoilla, Viipuri kuvateokset, löytyi seuraavat kirjat. Mahtaisiko näistä jokin tuntua tutulta.
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xviipuri+kuvateokset&searchscope=9&m=&…
Jos kyseessä on vanha teos, se saattaisi löytyä Pasilan kirjastovarastossa. Varastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 14-19: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Mutta kokoelma on käytettävissä myös Pasilan kirjaston...
Asia ei ole ongelmaton, ja vastaus riippuu paljolti siitä, kuinka kokoelmatermi määritellään. Yliopistokirjastojen ja Varastokirjaston yhteistyönä toiminut Kokoelmakarttahanke on aihetta pohtinut. Se on päätynyt määrittelemään kokoelman näin:
Kokoelma on kokonaisuus, joka voi tarkoittaa
- kirjaston kaikkea tietoaineistoa
- kirjaston omistamaa kokoelmaa
- kirjaston lisensioimaa tietoaineistoa
- tiettyä osaa kirjaston omistamasta ja/tai lisensioimasta tietoaineistosta > osakokoelmat
Samassa yhteydessä ongelmaksi katsotaan kuitenkin se, että "kokoelman käsitettä ei ole standardoitu; esim. verkkoaineiston nopea kasvu painetun rinnalla on entisestään hämärtänyt kokoelman käsitettä".
Lisää tietoa aiheesta ja Kokoelmakarttahankkeesta:
http://...
Netistä ei taida löytyä listaa kotimaisten kirjojen oikeudenhaltijoista. Näissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lisätietoa käyttöoikeuksista.
Sanasto:
http://www.sanasto.fi/
http://www.sanasto.fi/yhteystiedot.asp
Valitettavasti näistä kirjailijoista ei ole mainintaa Näytelmäkirjailijamatrikkelissa eikä suomalaisissa kirjailijaluetteloissa, ei myöskään Kansallisbiografiassa tai Kansallisbiografian lähteissä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran matrikkelista löytyy Anna Jungista seuraavat tiedot: syntynyt 2.8.1876 Oulussa ja kuollut 19.7.1929 Helsingissä. Hän on kirjoittanut Kaksinpuhelua oulunkielellä 1921 ja Annlis och andra barn 1918.
Lauri Pohjolasta löytyy SKS:n Suomen kirjailijat pienoiselämäkerroista vain tiedot, että hän on julkaissut Jäijellähtö ja muita kuvvauksija vanhasta Oulusta, 1948. Lisäksi hän on julkaissut Kaltio lehdessä mm. Pyrstötähti 1957 ja Kulassiparooni 1948 sekä Elättivaras teoksessa Aakkosista alettiin Oulun kansakoulujen 75...
Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Vanhat autot tuottavat päästöjä selvästi uusia enemmän. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat myös usein vanhoja parempia. Toisaalta Suomessa autoa käytetään tilastojen mukaan lähes kaksikymmentä vuotta ennen romuttamista, joten auto siirtyisi kuitenkin seuraavalle käyttäjälle. Itse säästää myös rahaa, jollei vaihda autoa usein.
Sekä auton vaihtamista usein että sen pitämistä pitkään voidaan siis perustella hyvin perustein. Lisätietoa ja perusteluita mm. näiltä sivuilta:
http://www.autoalantieto.fi/vanhauusi.asp
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tuhansia äänikirjoja. Saat niistä luettelon Helmet-haun (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X) kautta kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esimerkiksi materiaalin tai kielen mukaan. Esimerkiksi kirjoittamalla hakuruutuun äänikirjat ja rajaamalla haun aineiston cd-levyihin ja kielen suomeksi saat tulokseksi yli 800 suomenkielistä cd-levyille luettua äänikirjaa.
Äänikirjoja on monenlaisia: esimerkiksi satuja ja tarinoita, aikuisten romaaneja ja runoja, muistelmia ja tietoa eri aiheista.
Fortumin pintalämpömittareita ei saa lainata Turun kaupunginkirjastosta, mutta oheisesta linkistä selviää, mistä kirjastoista niitä voi lainata. Myös varsinaissuomalaisia kirjastoja löytyy valikosta http://www.fortum.fi/fi/dropdown_document.asp?path=14020;14028;31772;31…
Nimellä "Erilaisia ihmisiä" löytyi Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta yksi kirja:
Olli, Vera
Erilaisia ihmisiä : romaani
Turku : Kirja-Sampo, 1946
Kirjaa on joissakin maakuntakirjastoista, ja sen voi saada kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kysy online –palvelu on kesälomalla, avautuu jälleen syksyllä.
Varsinaisissa luettelointitiedoissa ei ole mainintaa miniboxista, mutta jotkut kirjastot, kuten juuri Kirjasto 10, ovat laittaneet merkinnän boxista ns. nideluokan perään. Kokeilin HelMet-hakua kirjoittamalla hakukenttään sanan miniboxi ja hyvin näyttää toimivan. Kirjoita siis hakukenttään haluamasi esittäjä tai teos sekä miniboxi, niin eiköhän se näin löydy. Käytä ’uutta’ HelMet-hakua, sitä jonka hakukenttä on valmiina HelMetin etusivulla, perinteinen HelMet-haku ei tuota tulosta.
Elias Lönnrotin Flora Fennica ilmestyi 1860. Kirjastossamme on uusi laitos vuodelta 2002, joka perustuu Lönnrotin Flora Fennicaan 1866 ja Palmstruchin Svensk botanik -kirjaan. Siinä on erikseen heimot Menyanthaceae, raatekasvit ja Gentianaceae, katkerokasvit (osa 2, sivut 314 ja 321).
Samoin kirjassa Pohjolan kasvit osa 2 (1964)sivulla 215 mainitaan Menyanthaceae-heimon kohdalla, että tämä heimo on pieni ja lähellä katkerokasveja. "Tärkeimmistä poikkeavista ominaisuuksista mainittakoon spiraalimaisesti asettuneet varsilehdet ja nuppuasteisten teriöiden kiertymättömyys".
Ainakin suomenkielisissä varhaisissa kasvikirjoissa nämä kaksi heimoa ovat erillään.
Hämeenlinnan vankilan tulo-oppaassa kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastoauto käy toistaiseksi vankilassa joka viikko. Miehillä ja naisilla on
mahdollisuus käydä kirjastoautolla vuoroviikoin."
Opas löytyy PDF-tiedostona Hämeenlinnan vankilan www-sivuilta:
http://www.rikosseuraamus.fi/6408.htm
Kirjastoautosta lainaamiseen tarvitaan Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortti. Kortin saa esittämällä henkilötodistuksen.
Katso käyttösäännöt: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kayttosaannot
Tässä olisi neljä kirjavaihtoehtoa:
1.Fife, Bruce. Stoppa alzheimer nu!: undvik, förebygg och bromsa demenssjukdomar. Sundbyberg: Optimal, 2013.
2. Skog, Margareta. Bättre demensvård nu!: hur du förbättrar den dagliga vården och omsorgen för personer med demenssjukdom. Stockholm: Liber, 2012.
3.Lindgren, Ann. Allt du behöver veta innan du glömmer.
Stockholm: Prisma, 2008
4. Alzheimer/Sirkka-Liisa Ekman...[et al.]
[Stockholm]: Karolinska Institutet University Press, 2007.
Ruotsinkielisiä teoksia aiheesta on pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa vähän. Tarkempia tilastoja emme voi myöskään toimittaa, mutta katsoin lainauskertoja ja niiden perusteella nopeasti arvioiden suosituimmat kirjat ovat nro 4 ja 1. Siksi laitoinkin vielä...
Kadonnut romaani lienee J. M. G. Le Clézion Alkusoitto (Otava, 2009). Kirjailija tosin on ranskalainen mies.
1930-luvun Pariisiin sijoittuvan tarinan alussa Ethel-tyttö vierailee isosetänsä herra Solimanin kanssa Siirtomaanäyttelyssä. Ethelin perillisekseen määrännyt herra Soliman ostaa Ranskan Intian paviljongin ja sen osat päätyvät pressun alle hänen puutarhaansa. Herra Soliman sairastuu ja kuolee ennen kuin Malvanväriseksi taloksi nimetyn paviljongin rakennustyöt saadaan alkuun. Pian tämän jälkeen Ethelin isä vie tyttärensä notaarin puheille laatimaan paperin, joka sallii hänen hallita alaikäisen lapsensa omaisuutta. Malvanvärisen talon asemesta herra Solimanin tontille aletaan rakentaa kerrostaloa.
Samaa asiaa kysyttiin muutama vuosi sitten. Tiedustelin silloin asiaa ministeriöstä, josta annettiin seuraava vastaus, joka pitänee vieläkin paikkansa:
”Tasa-arvoyksikön henkilökunta on tosiaan tällä hetkellä naispuolista. Tähän ei olla ministeriössä tarkoituksella päädytty vaan hakijat avoinna oleviin virkoihin ja virkasuhteisiin ovat muokanneet henkilökunnan kokoonpanon tähän suuntaan. Rekrytoinnissa noudatetaan normaalia valtionhallinnon sääntöä, eli virkaan tulee valita hakijoista se, jolla on alalle paras pätevyys ja vankin alan työkokemus. Toivomme miesten kiinnostuksen alaa kohtaan kasvavan, jotta voimme yhä useammin valita joukkoomme osaavia miehiä hoitamaan sekä miesten että naisten tasa-arvokysymyksiä.
”Tasa-arvoyksikön...
Tällä hetkellä verkkomaksaminen ei ole mahdollista Vaskissa. Turun kaupunginkirjasto on jo pitkään linjannut, että verkkomaksamismahdollisuus tulisi olla mahdollinen. Olemme tässä asiassa kuitenkin sidottuja Turun kaupungin yhteiseen ratkaisuun, jota ollaan toteuttamassa osana tällä hetkellä käynnissä olevaa Turun verkkosivujen uudistusta.
Tarkkaa aikaa verkkomaksamisen toteutumiselle emme pysty sanomaan, mutta luultavasti vuoden – viimeistään kahden sisällä – olemme saaneet tämän toiminnan käyttöömme.
Englanniksi näyttää löytyvän suhteellisen vähän Suomen oikeusjärjestelmää yleisellä tasolla kuvaavaa kirjallisuutta. Nekään eivät kaikki ole kovin tuoreita ja saattavat sisältää viittauksia lakeihin tai niiden osiin, jotka ovat jo vanhentuneet. Tällaisia teoksia löytyy Helmet-kirjastosta ja Helka-kirjastoista seuraavia:
- Access to Finnish law / Aapo Surakka (Sanoma Pro, 2012)
- An introduction to Finnish law (Finnish Lawyers' Publishing, 2002)
- Constitutional law in Finland / Ilkka Saraviita (Kluwer Law International, 2012)
- Doing business in Finland : taxation, accounting (KHT-Media, 2005)
- Finnish labour law in practice / Markus Äimälä, Johan Åström, Mikko Nyyssölä (SanomaPro, 2012)
- Intellectual property law in Finland / Niklas...
Aiheesi on melko laaja, sillä erilaisia taruolentoja tai sellaiseksi ajateltavissa olevia hahmoja on runsaasti. Ainakin seuraavanlaisia kirjoja voit kysellä kirjastoista:
Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
Ranta, Elina: Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - maan, metsän, veden ja vuoren väki
Burnham, Sophy: Enkelien kirja
Hjelt, Marjut: Keijukaiset - totta ja tarinaa toisesta maailmasta
Ballinger, Erich: Hirviötieto
Kirjojen lisäksi löytyy myös artikkeleita. Esim. yksisarvisista on kirjoitettu seuraavanlainen juttu:
Bengtsson, Niklas: Sarvenvälkettä - yksisarviset satu- ja fantasiakirjallisuudessa, Tyyris Tyllerö 1999, numero 2, sivut 2-11 ja 49. Tosin tässä aihe liittyy...
Maailmankaikkeuden laajenemisesta puhuttaessa ei tarkoiteta tilannetta, jossa jokin valtaa lisää tilaa jostakin tai joltakin. Laajenemisessa on kyse siitä, että avaruus itsessään laajenee. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi kohoavalla pullataikinalla, jossa on rusinoita. Kun taikina paisuu, rusinat etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse kasva kokoa. Samaan tapaan galaksit tai galaksijoukot etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse laajene. Avaruuden laajeneminen ei siis muuta esimerkiksi Maan ja Auringon välistä etäisyyttä, koska niiden välinen painovoima on huomattavasti laajenemista vahvempi voima.
Pullataikina- tai muita vertauksia käytettäessä täytyy kuitenkin muistaa, että toisin kuin taikinalla, maailmankaikkeudella ei ole mitään...
Tällaisen vastauksen löysin aiempien vastaustemme joukosta: Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
