Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useampi teos, joka käsittelee Titanicia. Käyttämällä asiasanoja "haaksirikot" ja "Titanic" saat 18 viitettä, mm. Lord: Titanicin kohtalonyö (lk. 69.6309) ja McCluskie:
The wall chart of the Titanic (lk. 69.6309), jossa selkeitä pohjapiirustuksia.
Aiheesta löytyy myös paljon lehtiartikkeleita, joita voit selailla artikkeliviitetietokannoista pääkirjaston käsikirjastossa, 2. kerros.
Internetissä on usempia hyviä linkkejä kuten http://www.titanic.com/ tai http://www.mstitanic.net/titanic/index
Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa...
Ehkäpä parasta on ottaa yhteyttä omaan yliopistoon ja kysyä mahdollisuutta jatkaa keskeytyneitä opintoja.
Lisätietoja alan kelpoisuusvaatimuksista ja koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Jälkimmäinen runo on Matti Rossin "Laulu linnusta joka saapui kaukaa ja lentää kauas". Se löytyy Rossin runokokoelmasta "Soi, kivinen lanka" sivulta 26 (Tammi, v. 1974). Mainitsemasi säe on runon toinen säe. Mikäli toinen runo löytyy, ilmoitamme siitä sinulle.
Valitettavasti kirjastojen tiedostoista ei löydy ”Havukka-ahon ajattelija” –videota.
MTV:ssä on esitetty ”Havukka-ahon ajattelija” 11 –osaisena sarjana vuonna 1971.
Ohjaus oli Kaarlo Hiltusen ja pääosassa oli Lauri Leino, mutta myöskään sitä ei ole kirjastoissa.
Tekeillä on Kari Väänäsen ohjaama elokuva, joka pohjautuu em. teokseen
Postimuseolla on alansa valokuva-, esine- ja kirjakokolema. http://www.posti.fi/postimuseo/kokoelmat/
Postimuseo sijaitsee Helsingin pääpostitalolla, Asema-aukio 5 H. Kuvia kylteistä kannattaa tiedustella sähköposti tai puhelimitse, yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.posti.fi/postimuseo/yhteystiedot/
Timo von Creutleinin teos "Musiikin teorian kuntokoulu" antaa hyvät perustiedot. Se soveltuu sekä kevyen että klassisen musiikin harrastajalle, eikä ole turhan puuduttava.
Tietämystään voi syventää musiikin osa-alueita(melodia, harmonia, rytmi, säveltapailu jne.) käsittelevillä teoksilla myöhemmin.
Teorian opiskelussa kannattaa käyttää apuna jotain sointusoitinta - kosketinsoittimet soveltuvat tarkoitukseen parhaiten.
Olennaista on myös oman kuulon - tai kuulemisen - kehittäminen säveltapailun avulla.
Saksankieliset sanat Richard Fallin säveltämään ja Fritz Löhner-Bedan sanoittamaan lauluun "Was machst du mit dem Knie, lieber Hans?" löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 15. Voit tarkistaa allaolevasta linkistä teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Southern black bream (Acanthopagrus butcheri)kuuluu ilmeisesti niiden kalojen joukkoon, joitten nimeä ei vielä ole suomennettu. Kala kuuluu heimoon Sparidae = Hammasahvenet. Englanninkielinen wikipedia sisältää hyvän artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Southern_black_bream
Luulisin, että kyseessä on Oulun metropoliitta Panteleimonin kirja Murha kirkonkylässä. Sen on julkaissut Myllylahti 2011. Panteleimonilta on ilmestynyt 2013 Murha näyttämöllä, myös Myllylahden kustantama.
Ruotsinkielisessä käännöksessä ”Trollkarlen från Övärlden” (Rabén & Sjögren, 1977) laivan nimi on ”Skuggan”. Tieto löytyy esimerkiksi edellä mainitun teoksen sivulta 37. Kääntäjä on Sven Christer Swahn.
Kajaanin kaupunginkirjastosta ei löydy Mustosten sukua koskevia sukukirjoja.
Immosista löytyvät seuraavat kirjat:
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : pääsuvut: Parkkinen, Immonen, Oikarinen, Moilanen (2002, 331 sivua)
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : Oskar Parkkisen ja hänen vaimonsa Kaisa Maria Oikarinen, Parkkisen esivanhempia (2003, 24 sivua)
Kyseinen katkelma on tosiaankin suomennos Fredrik Berndtsonin teoksesta Historisk-topografisk teckning till panorama af Helsingfors vuodelta 1847. Berndtson kuvaa tässä Katajanokkaa. Koko katkelma löytyy teoksen sivuilta 37 -38 ja kuuluu ruotsiksi näin:
"Afskild från staden genom en kanal, öfver hvilken en bro af sten är slagen, ligger längst i öster den så kallade Skatudden. Denna del af staden utgör likasom en liten förstad för sig sjelf; den framlägger i sitt yttre likasom en profkarta af hvad det präktiga Helsingfors för icke alltför långt tillbaka var, oregelbunden, skräpig, vittnande om nöd och förfall, men med allt detta pittoresk och intressant för forskaren."
Teos aukeaa luettavaksi digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www....
(Suojatun) elokuvan julkinen esittäminen on tekijänoikeuslain mukaan aina luvanvaraista. Televisiosta tulevan elokuvan näyttäminen kirjastossa yleisölle on sekin julkista esittämistä ja siten luvanvaraista. Lupa katsoa ei siis ole sama asia kuin lupa esittää julkisesti. Televisioyhtiö on hankkinut tämän oikeuden, mutta se ei siirry kirjastolle.
Kirjaston kokoelmassa olevan elokuvan saa esittää, jos oston yhteydessä on saatu myös julkisen esittämisen oikeus. Jotkut välittäjät tarjoavat tämän oikeuden nykyään kaikille elokuvilleen, mutta varsinkin vanhemmassa kokoelmassa pääsääntönä oli, että kirjastoille myytiin elokuvia vain lainausoikeuksin. Tämä esitysoikeus on selvitettävä elokuvakohtaisesti ennen esittämistä.
Heikki Poroila 29.1.2013
Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa.
Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
Sopivia hakusanoja ovat ainakin yhdessä käytettynä sanat lähihoitajat lapset tai varhaiskasvatus lapset. Oppikirjat-sanaa ei välttämättä kirjan asiasanojen joukossa ole, vaikka kirjaa oppikirjana käytettäisiinkin. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin alla mainitut:
- Kasvun ja hoidon osaaja / Niina Kivelä, Tiina Liukkonen, Anneli Niemi
- Hoidatko minua? : Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö / Päivi Ivanoff ... [ja muita]
- Lapsen parhaaksi : lähihoitaja varhaiskasvattajana / Arja Häkkä, Helena Kuokkanen, Arja Virolainen (toim.)
- Varhaiskasvatusta ammattitaidolla / Mervi Järvinen, Anne Laine, Kirsi Hellman-Suominen
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan (http://finna.fi kautta löytyy muitakin teoksia, mm. opinnäytetöitä. Alla tulos...
Raamatun Matteuksen evankeliumissa kuningas Herodes sai tiedon Jeesuksen syntymästä itämaan tietäjiltä, jotka olivat matkalla äsken syntyneen juutalaisten kuninkaan luo näkemänsä tähden johdattamina. Herodes huolestui tästä, tiedusteli tähden tarkkaa ilmestymisaikaa ja pyysi tietäjiä ilmoittamaan, kun lapsi on löytynyt. Jumala kuitenkin varoitti tietäjiä, ja he palasivat omaan maahansa toista kautta. Joosefille ilmestynyt enkeli puolestaan neuvoi tätä pakenemaan perheineen Egyptiin. Kun tietäjien petos selvisi Herodekselle, hän antoi määräyksen tappaa kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Herodeksella ei ollut tarkkaa tietoa Jeesuksen syntymäajasta, ainoastaan siitä, milloin tietäjät olivat ensimmäisen kerran nähneet tähden....
Linda-tietokannasta löytyi kaksi viitettä, joissa näyttäisi käytetyn etnometodologista tutkimusmenetelmää. Lisenssiaattitutkielma: Psykodraaman vuorovaikutuksen rakentuminen : etnometodologinen tarkastelu/Vehviläinen Sanna (1996), löytyy useista yliopistojen kirjastoista, myös Tampereen yliopiston kirjastosta. Sekä Kuopion yliopistossa tehty opinnäyte: Out of normal life : etnometodologinen tutkimus Harjamäen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa/Lahti, Jukka S. (1994), on ainoastaan Kuopion yliopiston kirjastossa. Kysy kirjastostasi mahdollisuutta kaukolainata kyseiset tutkimukset, jos ne tuntuvat olevan sopivia tarkoitukseesi.
