Kirjailija Raisa Lardotista ei löydy kovin paljon aineistoa. Espoon kirjailijat -internetsivuilta löytyy vain syntymävuosi ja luettelo tuotannosta. Sivusto on osoitteessa http://www.espoo.fi./kirjasto/kirjailijat/ Teoksessa Kotimaisia nykykertojia 3 on parin sivun artikkeli Lardotista. Kirja on useimmissa Espoon kirjastoissa joko lukusali- tai lainakappaleena. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyy muutamia artikkeliviitteitä hänestä. Kiinnostavimmat ovat ehkä haastattelut Kotilääkäri-lehdessä (1997, n:o 9) ja Kotiliedessä (1991, n:o 18).
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Todennäköistä on, että kyseessä on muistovärssyksi tehty runo, jonka tekijä saattaa olla joku vainajan omaisista.
Jos joku kysymksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voit selata Suomenlinna-aiheisia kirjoja pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista Plussa-tietokannassa (http://www.lib.hel.fi) kohdassa kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanaa Suomenlinna. Jos tällä haulla löytynyt materiaali (60 viitettä) ei tyydytä tiedontarvettasi, voit lähimmässä kirjastossa tutustua Linda-tietokannan (Suomen tieteelliset kirjastot) tuloksiin. Jos etsit tarkkoja tietoja yksittäisistä rakennuksista, lienee parasta ottaa yhteyttä Suomen rakenustaiteen museon kirjastoon http://www.kaapeli.fi/~srmkirj/srm1.htm, Kasarminkatu 24, puh. 661918.
Ilta-Sanomissa 25.4. ollut artikkeli kertoi Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston laskutusongelmista. Syynä oli lehden mukaan tietoliikenneongelma yliopiston ja perintätoimiston välillä. Kyse ei siis ollut Helsingin, eikä muunkaan pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston perinnästä.
Jos sinulla on palauttamatonta aineistoa vuodelta 1999, olet kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti menettänyt lainausoikeutesi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Lainausoikeuden saa takaisin
- palauttamalla lainaamansa aineiston ja maksamalla myöhästymismaksut
- korvaamalla kadonneen tai turmeltuneen aineiston
- maksamalla kirjaston perimät maksut.
Myöhästymismaksut voivat nousta korkeintaan lainakohtaiseen enimmäismäärään. (Helsingissä 30 mk/laina,...
Voit tehdä kaukolainapyynnön joko Vantaan tai Espoon kirjaston kautta. Käyttämässäsi kirjastossa selviää, miten on toimittava.
Kansa taisteli-lehteä on säilytetty tietokannan mukaan esim. Kouvolan, Lahden, Vaasan ja Porin kirjastoissa. Lehden artikkeleita on myös koottu kirjoiksi. Teosten nimet ovat Isänmaa pelastui, Kohtalon vuodet ja Muistojen kirja. Näitä kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten saat ne hyvin helposti käyttöösi.
Kysymykseesi on erittäin vaikea vastata! Muumi -kirjoista on vuosikymmenten kuluessa otettu valtavat määrät uusia painoksia ja Muumi -buumeja on ollut tasaisin väliajoin. Emme muista, että missään lähteessä olisi nostettu mitään tiettyä teosta ylitse muiden. Ilmeisesti et itsekään ole löytänyt lukemistasi lähteistä vastausta tähän hankalaan kysymykseen.
Marja Ikäläinen
Lahden kaupunginkirjasto
Lasten- ja nuortenosasto
Ehdottaisin seuraavia kirjoja:
Gleitzman, Morris: Konnan taivaassa
Puikkonen, Arja: Haloo, kuuleeko kaupunki
sekä Salminen, Hellevi: Pekko ja Jänis Joplin.
Tässä kolme "opettavaisia" tarinoita sisältävää lastenkirjaa, jotka sopivat juuri "nelosille".
Eivätkä luvutkaan ole liian pitkiä.
Helkassa on tällä hetkellä tiedot n. 3 042 000 niteestä (eri nimekkeitä on n. 1 823 000), jotka sisältyvät eri Helka-kirjastojen kokoelmiin. Yliopiston kirjastojen lisäksi tietokantaan luetteloi kokoelmiaan myös kuusi yliopiston ulkopuolista kirjastoa.
Helka-tietokanta on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen aineistoluettelo, johon luetteloidaan hankittuja kirjoja, aikakauslehtiä ja sarjoja, mutta ei aikakauslehtien eikä kokoomateosten artikkeleita. Tietokanta kasvaa jatkuvasti sekä kirjastoihin hankittavien uusien kirjojen tiedoilla että takautuvasta luetteloinnista.
http://www.helsinki.fi/helka/
Mauri Sariolan kirjan Revontulet eivät kerro (1.p. 1957) tapahtumat liittyvät Lapin perukoille, erääseen tunturihotelliin. Hyvä apu dekkarien etsimisessä on Tornion kirjaston dekkarinetti: https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasammossa on kuvailtu myös dekkarikirjallisuuden sisältöjä, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Matkailusivustoissa on tietoa Italian sademääristä paikkakunnittain
http://matkailijan.info/ilmasto/eurooppa/italia/tilastot/
http://www.worldclimate.com/
Voit lähettää kysymyksesi myös Ilmatieteen laitokselle
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/kysy.html
Neiti etsivä -kirjoilla on useita kirjoittajia. Esittämäsi kysymyksen kaltaisia kysymyksiä on ollut tässä palvelussa aikaisemmin ja saat hyvän vastauksen katsomalla vastauksia arkistossa täällä --> http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx - kirjoita Etsi arkistosta -hakuikkunaan carolyn keene.
Tässä alla on arkistosta vastaus. Lisää tietoa saat katsomalla kaikki arkiston carolyn keene -vastaukset.
"Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli...
Kukaan meistä ei osaa japania mutta internetista löytyi sivusto, missä kirjoitetaan etunimiä japanin kielellä. Katso tästä:
http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Voit valita haluatko että Kati on kirjoitettu klassisella tyylillä tai esim. mangatyylillä.
Kyllä se on mahdollista. Järvenpään kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät sen kotisivulta, http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=92 .
On monta hyvää websähköpostia, kuten esim gmail.
Katso lisää:
https://www.google.com/accounts/ServiceLogin?service=mail<mpl=xena&hl…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gmail
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmissa on suomalaisista talonpoikaishäistä varsin paljon aineistoa, etupäässä artikkeleita. Artikkeleita voi etsiä kirjastoissa käytettävissä olevasta Arto-tietokannasta (https://finna.fi ) ja kirjoja Helka-tietokannasta (https://finna.fi ). Asiasanahauissa hakutermeinä kannattaa käyttää mm. termejä häät, morsian ja kosinta.
Aihetta käsitteleviä perusteoksia ovat esimerkiksi Maija-Liisa Heikinmäen kirja Suomalaiset häätavat: talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet (Otava, 1981) ja Terttu Kaivolan toimittama teos Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995).
Lisävinkkejä tiedonhakuun saa ottamalla yhteyttä kirjastoon....
Tänään tuli tieto Helsingin sanomain Säätiöstä, päivälehden arkistosta:
"Tiedossamme on, että nimimerkin Diego kirjoituksia julkaistiin Helsingin Sanomissa reilut parikymmentä ajalla 5.4.1919 - 31.10.1926. Valitettavasti tiedossamme ei ole, kuka nimimerkkiä Diego käytti."
http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/finlandiaehdokkaat2008/…
Suomen kirjasäätiön nettisivustoilta käy ilmi Puhdistus-romaanin ulkomaille myydyistä käännösoikeuksista.
Sivustoilta voi lukea seuraavaa:
Viro, kustantaja Varrak
Norja, Oktober
Tanska, Rosinante
Hollanti, Ambo Anthos
Saksa, Kiepenheuer & Witsch
Ranska, Editions Stock
Espanja, 451 Editores
Israel, Kinneret-Zmora
Venäjä, Limbus Press
Jossain vaiheessa Sofi Oksasen kirja on tulossa vironkielisenä käännöksenä.
Kirjastolla on kyllä kotipalveluasiakkaita, eli palvelua hoitava kirjastovirkailija ottaa vastaan lainatoivomuksia ja tuo teokset asiakkaalle kotiin sovitussa aikataulussa. Palvelusta sopimiseksi kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon.
Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
Toimittaja Jakke Tiainen on minäkertoja Mari Mörön kirjassa Pulukeikka. Hänen ulkonäköään ei kuvailla kirjassa, joten täytyy käyttää mielikuvitusta. Joitakin viitteitä on hänen pukeutumisestaan. Hänellä on samettihousut (s. 31) ja parhaimpiinsa pukeutuneena hän on lankannut kenkänsä mustalla tussilla ja hangannut margariinilla (s. 76). Hänen pojallaan on valkoista tukkaa kuin ylikukkineella horsmalla ja ginipullon etiketin väriset silmät (s. 60). Jospa tästä voisi jotain päätellä toivoen, että omena ei ole pudonnut kauas puusta.
