Teosten tähditystä käytetään teosten arvioimiseen. Kun joku on lukenut, kuunnellut tai nähnyt jonkin teoksen, hän voi halutessaan laittaa siitä tähtien avulla oman mielipiteensä näkyville muille. Se on tiedoksi muille HelMet-järjestelmän käyttäjille, jotka mahdollisesti harkitsevat kyseisen teoksen lainaamista. Muihin tarkoituksiin sitä ei käytetä.
Muiden arviot näet menemällä HelMet-järjestelmässä teoksen tietoihin. Jos tähdet ovat harmaita, teosta ei ole arvioitu. Jos kaikki viisi tai osa niistä on tummia, teoksesta on tehty arvio. Esim. Barack Obaman kirjasta Unelmia isältäni on tehty neljä arviota. Keskiarvo niistä on neljä tähteä. HelMetin kautta ei pysty näkemään kuka on nämä arviot tehnyt. Näkyvillä on vain lopputulos.
Voisiko kyseessä olla ruotsalaisen kasvatustieteilijä Elisabeth Schönbeckin teos Vanhin, nuorin vai katraan keskeltä : miten paikka sisarussarjassa vaikuttaa elämääsi?
Linkki suomalaisen kustantajan esittelyyn: http://www.kirjapaja.fi/index.php?option=com_catalog&Itemid=38&mode=pro…
Toinen vaihtoehto saattaisi olla Ulla Rannikon väitöskirja Yhteinen ja erillinen lapsuus : sisarusten sosiaalistava merkitys (2008).
Usein ilmaisen virustorjuntaohjelman tarjoaja on globaali yritys. Ilmaisohjelmat eivät sisällä samanlaisia palveluita kuin maksulliset ohjelmat. Ilmaisohjelmat ovat usein kevyempiä ja karsitumipia eivätkä ne tarjoa asiakastukea. Maksulliseen version hyöty on usein asiakastuki ja asiakaspalvelu ongelmatilanteissa. Koneenkäyttötottumukset määrittelevät usein sen kumman käyttö on kannattavampaa.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan etsimääsi Ira Levinin teosta "The Stepford Wives" ei ole suomennettu. HelMetistä löytyy teoksesta muokatun ns. Easy Readers -version kaksi eri painosta. Easy Readersit ovat helpotettuja lukemistoja opetustarkoitukseen.
Kansainvälisen kirjastotietokannan mukaan The Stepford Wives -romaanin vuonna 1972 ilmestyneessä ensimmäisessä painoksessa on 145 sivua.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
Tätä Fougstedtin romanssia "Sua vain yli kaiken mä rakastan" on levytetty ja julkaistu nuotteina monenlaisena versiona, mutta ainakaan HelMet-kirjastoista ei löydy sovitusta jousikvartetille. Viola-tietokannastakaan ei tällaista sovitusta löytynyt, joten sellaista ei kaupallisesti ole melkoisella varmuudella julkaistu. Myöskään musiikin kustantajia edustavan Music Finlandin verkkosivuilta ei löytynyt viitettä tällaiseen sovitukseen.
Joitakin kamarimusiikkisovituksia on olemassa, esimerkiksi pianolle, viululle ja sellolle (Fennica Gehrman M-55009-321-8), jonka voi lainata Sibelius-Akatemian tai Metropolian kirjastosta. Sibelius-Akatemian kirjastosta löytyy myös sovitus trumpetille, käyrätorvelle ja pasuunalle, mutta siinä ollaan tietysti jo...
Gunsmoke (Ruudinsavua) oli amerikkalainen lännensarja, jota esitettiin radiossa vuosina 1952-61 ja televisiossa 1955-75. Sarjan päättymisen jälkeen tuotettiin vielä tv-elokuvia: Gunsmoke: Return to Dodge (1987), Gunsmoke: The Last Apache (1990), Gunsmoke: To the Last Man (1992), Gunsmoke IV: The Long Ride (1993) ja Gunsmoke: One Man's Justice (1994). Televisiosarjaa tehtiin peräti 635 jakson verran.
Sarjaa ja elokuvia on julkaistu dvd:llä, mutta kirjastoista niitä ei ole saatavana. Joitakin sarjan kausia ja elokuvia on saatavilla esim. Amazon.uk:n ja eBayn kautta.
Gunsmoke Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0047736/
Gunsmoke Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Gunsmoke
Harri Heinon teoksesta Mihin Suomi tänään uskoo löytyy lyhyesti
Summit Lighthousesta ja sen vaikutuksesta Suomessa. Tietoja löytyy kuitenkin lähinnä
nettisivuilta (esim. http://www.kolumbus.fi/summit.lighthouse/esitteemme.htm),
joista saa myös yhteystietoja Suomen Nuoriin Mystikoihin ja linkkejä
muualle maailmaan. Lisätietoja voi myöskin kysyä Kirkon tutkimuskeskuksesta
(p. 03-2190111). Suomen ev.lut. seurakunnan kotisivuilta (http://www.evl.fi/)
on mahdollisuus kysyä uususkonnoista myös sähköpostitse.
Tummansinisen värin tyynnyttävällä ja luottamusta herättävällä vaikutuksella on varmasti ollut osansa poliisin virkapuvun värin valinnassa. Virkapuvun sävyyn ja malliin ovat kuitenkin vaikuttaneet aikojen saatossa monet muutkin tekijät, kuten työn käytännön vaatimukset ja perinteet. Suomessa on eri aikoina ollut käytössä virka-asuja eri väreissä. Poliisimuseon verkkonäyttely "Pussihousuista haalareihin - Poliisin virkapuku Suomessa" tarjoaa kattavasti tietoa suomalaisen poliisiunivormun vaiheista:
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/#virkapukuasetukset
Suomalaisten sinivuokkojen ulkomaiset kollegat pukeutuvat toisinaan muihinkin väreihin kuin siniseen, vaikka tummasininen tuntuu olevan hyvin suosittu...
Taidemaalari Raili Iltanen ei löydy Kuvaston taiteilijaluettelosta. Hän näyttää myyvän teoksiaan itsenäisenä yrittäjänä kotipaikkakunnaltaan Ähtäristä käsin.
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/raili+iltanen/14011093
Kysymykseen ei ole aivan helppoa yksiselitteistä vastausta. Periaatteessa tuota muotoa Her/His Serene Highness, lyhenne HSH käytetään nykyään enää vain Liechtensteinin, Monacon ja Thaimaan hallitsijasuvun jäsenistä ja se tarkoittaa koko lailla samaa kuin Her/His Royal Highness. Siis Hänen (Kuninkaallinen) Korkeutensa, tai pelkästään Hänen Korkeutensa. Asian varsin monimutkaista ongelmallisuuta on selvitetty tuossa Timanttisalongin jutussa kuninkaallisten arvonimistä:
https://timanttisalonki.com/2018/04/12/kuninkaalliset-tittelit-osa-i-hallitsijat/
”Monaco ja Liechtenstein ovat ruhtinaskuntia, joiden hallitsija on ruhtinas. Keski-Euroopassa oli ennen maailmansotia useita ruhtinaskuntia, erityisesti...
Kovin huonosti löytyy Evansista internetistä tietoa, mutta jotain sentään:
Januarymagazinen sivuilta löytyy haastattelu.
http://www.januarymagazine.com/evans.html
Kannattaa katsoa vielä Evansin kirjojen kansilehdiltä, josko sieltä löytyy
jotain tietoa.
Voit kokeilla seuraavaa reittiä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ löytyy Monikulttuurinen kirjasto MCL ja sieltä taas Maailma-info, mistä taas maakohtainen luettelo ja Latvia. Latvian alta löytyy erilaisia linkkejä, myös ystävyysseura Rozentalsin yhteystiedot. Rozentals-seuran Latvia-linkeistä Latnetiin annettuna hakusanoilla Andris Berzins löytyi 231 viitettä. Seuran Latvia-linkeistä löytyy myös Riga in your pocket, jonka alta taas Officials ja sieltä Riga City Council ja täältä, kylläkin latviaksi, myös Andris Berzins. Jatka hakua näistä linkeistä tai ota yhteyttä Rozentals-seuraan.
Hei!
Maiju Lassilan toimivat kotisivut internetistä löytyvät osoitteesta:
http://www.tohmajarvi.fi/lassila/
Kirjastosta löytyy myös tietoa monistakin eri teoksista, joista hyviä esimerkkejä löydät vastauksesta, joka sinulle annettiin aiemmin. Se löytyy kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla "maiju lassila"
Mm. seuraavat runoilijat ovat aloittaneet joko 1980- tai 1990-luvulla:
Martin Enckell, Kari Hotakainen, Jyrki Kiiskinen, Tomi Kontio, Maaria Leinonen, Kari Levola, Heidi Liehu, Tommi Parkko, Anni Sumari, Jari Tervo, Kjell Westö.
Lisää tietoa runoista ja runoilijoista on verkossa mm. Makupalat-palvelussa http://www.makupalat.fi/ sekä
Nuoren Voiman Liiton sivuilta http://www.kaapeli.fi/nvl .
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useampi teos, joka käsittelee Titanicia. Käyttämällä asiasanoja "haaksirikot" ja "Titanic" saat 18 viitettä, mm. Lord: Titanicin kohtalonyö (lk. 69.6309) ja McCluskie:
The wall chart of the Titanic (lk. 69.6309), jossa selkeitä pohjapiirustuksia.
Aiheesta löytyy myös paljon lehtiartikkeleita, joita voit selailla artikkeliviitetietokannoista pääkirjaston käsikirjastossa, 2. kerros.
Internetissä on usempia hyviä linkkejä kuten http://www.titanic.com/ tai http://www.mstitanic.net/titanic/index
Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa...
Perehdyttämistä ja työnopetusta koskeviin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin ja vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp : etsi arkistosta ja käytä hakusanana perehdyttäminen tai työnopetus.
Myös seuraavilla www-sivuilla käsitellään perehdyttämistä:
http://www.helsinki.fi/henkos/kehittaminen/perehdytys.html
http://www.tyky.fi/yritys/ammatillinen/perehdyttaminen.htm
http://www3.kotka.fi/henkilostohallinto/perehdyttaminen.htm
Uudet kirjaimet ja numerot ovat Internetissä Opetushallituksen sivuilla havainnollisesti opettajille esiteltyinä http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1393,4632,25115 .
Lapin kirjastot-ryhmän kirjastoissa ei vielä voi maksaa maksuja verkkopankin kautta. Tämä on kylläkin kehittelyn alla. Lainauskielto tulee 10 euron karhuista kaikissa Lapin kirjastot-ryhmän kirjastoissa. http://www.lapinkirjasto.fi
Ehkäpä parasta on ottaa yhteyttä omaan yliopistoon ja kysyä mahdollisuutta jatkaa keskeytyneitä opintoja.
Lisätietoja alan kelpoisuusvaatimuksista ja koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
