Korkeakoulujen valintaoppaita ei enää julkaista painettuna. Oheisesta linkistä löydät tietoa vuoden 2013 korkeakoulujen yhteishausta:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoon
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Opetushallitus julkaisee valintaoppaita pdf-muodossa. Lisäksi korkeakoulut julkaisevat omia valintaoppaitaan kotisivuillaan.
Etsitty kirja voisi olla Jenny Kangasvuon Sudenveri. Kangasvuo on Oulussa asuva kulttuuriantropologi ja Sudenveri on hänen esikoisromaaninsa. Biseksuaalisuus on keskeinen aihepiiri Kangasvuolle myös hänen tieteellisessä tuotannossaan. Hänen lisensiaatintutkimuksessaan vertaillaan suomalaisen lehdistön käsityksiä biseksuaalisuudesta siihen, miten biseksuaalit itse kuvaavat biseksuaalisuutta, ja hänen tekeillä oleva väitöstutkimuksensa jäljittää biseksuaalisuuden paikkaa suomalaisessa seksuaalikulttuurissa.
Romaani Sudenmorsian on luokiteltu proosaballadiksi ja se edustaa 1900-luvun alun uusromantiikkaa.
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai4/4_…
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
Kiinteistön omistajatiedot ja kiinnitykset selviävät lainhuutorekisteristä, jota ylläpitää maanmittauslaitos.
Lahden maanmittauslaitoksen yhteystiedot:
Osoite:
Kirkkokatu 12 B
Aukioloaika:
ma-pe 8.00-16.15 Sähköposti:
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Tietoja rekisteristä voi ostaa myös kunnista tai maistraateista.
Tarkempia tietoja maanmittauslaitoksen sivuilta:
http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/rekisterit-otteet/lainhuuto…
Tähän on vaikeata antaa täsmällistä vastausta, sillä eri auto- ja junatyyppien energiankulutus on erilainen. Lisäksi auton tapauksessa saattaa vaikuttaa eri polttoaineiden energiasisältö. 1000 kg kuormasta ei tarvitse välittää, koska se on molemmissa sama. Nopeuden vaikutusta ei laskelmassa ole otettu huomioon, oletetaan, että se on molemmilla kulkuvälineillä sama. Junissakin saattaa olla dieselvetureita.
Jos huomioidaan sähkön tuotannossa syntyneet häviöt, niin se vaikuttaa taas asiaan. Mutta yleensä juna kulkee tasaisemmin eikä pysähtele, joten kiihdytyksiin ja jarrutuksiin kuluvaa energiaa ei kulu niin paljon. Juna osaa myös jarruttaa sähkömoottoreillaan, jolloin se työntää energiaa takaisin sähköverkkoon.
Oletetaan, että kuormaa...
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi pääset Monikulttuurisen kirjaston - MCL:n maailmainfoon (http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm) ja sieltä aakkosellisesta luettelosta Unkarin sivulle, jonne on koottu useita Unkari-aiheisia linkkejä. Finpron sivulta http://www.exports.finland.fi löytyy paljon vientiä koskevaa tietoa.
Suomi-Unkari-seuran www-sivulla (http://www.uta.fi/unkari1100/useura.html) kerrotaan, että "kaupallisista yhteyksistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suurlähetystön kaupalliseen osastoon, os. Haapaniemenkatu 7-9 C, 00530 Helsinki, puh. (09) 717 744". Suurlähetystön internet-sivut ovat osoitteessa http://www.pp.clinet.fi/~hungemb/
Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
Tummansinisen värin tyynnyttävällä ja luottamusta herättävällä vaikutuksella on varmasti ollut osansa poliisin virkapuvun värin valinnassa. Virkapuvun sävyyn ja malliin ovat kuitenkin vaikuttaneet aikojen saatossa monet muutkin tekijät, kuten työn käytännön vaatimukset ja perinteet. Suomessa on eri aikoina ollut käytössä virka-asuja eri väreissä. Poliisimuseon verkkonäyttely "Pussihousuista haalareihin - Poliisin virkapuku Suomessa" tarjoaa kattavasti tietoa suomalaisen poliisiunivormun vaiheista:
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/#virkapukuasetukset
Suomalaisten sinivuokkojen ulkomaiset kollegat pukeutuvat toisinaan muihinkin väreihin kuin siniseen, vaikka tummasininen tuntuu olevan hyvin suosittu...
Eero Ojasen ja Sirkku Linnean Suomalaiset taruolennot -kirjassa esitellään mm. menninkäiset (s. 30-35) Kirjan mukaan menninkäiset ovat pienikokoisia ja jollakin tavoin myös ihmisen kaltaisia olentoja. Ne ovat myös tarinoissa sekoittuneet monien muiden pikkuolentojen, esim. maahisten, kanssa. Alkujaan ne illmeisesti liittyivät kuolleiden henkiin eli vainajiin, ja olivat melko pelottavia olioita. Vähitellen niistä tuli osa metsän väkeä. Ne myös lakkasivat olemasta pelottavia, ja olivat sen sijaan jöröjä mutta ystävällisiä. Lisää menninkäisistä voi lukea myös esim. Sami J. Anteroisen kirjasta Menninkäiset.
Turun kaupunginkirjasto ottaa ilomielin lahjoituksia vastaan. Lahjakirjoihin sovellamme yleisiä kirjavalintaperiaatteitamme.
Tilanahtaus ja ennestään kokoelmissa olevien kirjojen lukumäärä vaikuttavat myös siihen, otammeko
kirjan kokoelmiimme.
Tietoa postilaitoksesta ja sen toiminnasta Englannissa löytyy teoksista: Beale, Philip: A history of the post in England from the Romans to the Stuarts. 1998. Toinen löytämäni Englannin postiliikennettä käsittelevä kirja on: Siegert, Bernhard: Relays: literature as an epoch of the postal system. (1999) Kirjoja on saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta (Unioninkatu 36. Puh. 09-19123196). Haun tein Helka tietokantaan hakusanoilla posti, postiliikenne ja Englanti. Internetistä aiheesta löytyy tietoa (kylläkin suppeasti) osoitteesta http://www.comptons.com/encyclopedia/ hakusanoilla postal service. Myös Englannin yleistä historiaa ja kulttuurihistoriaa käsittelevät teokset mitä todennäköisimmin sivuavat postilaitosta ja sen käyttöä...
Perehdyttämistä ja työnopetusta koskeviin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin ja vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp : etsi arkistosta ja käytä hakusanana perehdyttäminen tai työnopetus.
Myös seuraavilla www-sivuilla käsitellään perehdyttämistä:
http://www.helsinki.fi/henkos/kehittaminen/perehdytys.html
http://www.tyky.fi/yritys/ammatillinen/perehdyttaminen.htm
http://www3.kotka.fi/henkilostohallinto/perehdyttaminen.htm
Chilistä löydät tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
ROUSI, Arne : Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit. 1997.
GORDON-SMITH, Clare : Mausteena valkosipuli, inkivääri, chili. 2000.
MORRIS, Sallie : Gummeruksen suuri maustekirja. 1999.
SWAHN, Jan-Öjvind : Mausteiden maailma : mausteiden alkuperä, ominaisuudet ja käyttö. 1992.
Kirjojen saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa HelMet-tietokannasta
http://www.helmet.fi
Tässä vielä pari suomenkielistä chiliä käsittelevää nettilinkkiä http://www.saunalahti.fi/thietavu/Chili/C_Info.htm
http://www.nicehouse.fi/index.php
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon. Loimaan kirjastosta löytyvät nämä kirjat: Isoherranen, Moniammatillinen yhteistyö, Metteri ja Alanikkola, Moniammatillisuus ja sosiaalityö. Muita ovat mm. Viittala, lasten yhteinen varhaiskasvatus, erityisestä moninaisuuteen, Karila ja Nummenmaa, Matkalla moniammatillisuuteen: kuvauskohteena päiväkoti, Hyvönen, Moniulotteista ja moniammatillista yhteistyötä muutosten keskellä: tutkimus perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä, Linden, Terveydenhuollon sosiaalityö moniammatillisessa toimintaympäristössä.
Aiheesta on myös paljon tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkimuksia voit hakea yliopistojen aineistotietokanta Lindan kautta (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA.htm) ja...
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Ruotsalaiselta runoilijalta Karin Boyelta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Muutamissa runoantologioissa on joitakin hänen suomennettuja runojaan: ainakin Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta ja Otto Karhian ja Viljo Kajavan antologiassa Viesti mereen – antologia Ruotsin uutta runoutta. Usvan neito –runosuomennos on sävelletty lauluksi Ahava-nimiselle levylle. Kysymääsi runoa ei näissäkään kokoelmissa ole.
