Fono-tietokannasta löyty laulu Vanhan pianon tarina, joka on Erik Lindströmin säveltämä. Laulua on hyvin vähän julkaistu nuottina tai äänitteenä. Nuotti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, mistä se on mahdollista saada kaukolainaksi oman kotikirjaston kautta.
Makupalat.fi-palvelusta löytyy puutarha-alan linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/202/hae?category=114296&sort=title&order=…
sekä valikoima
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/puutarha
Romaani Sudenmorsian on luokiteltu proosaballadiksi ja se edustaa 1900-luvun alun uusromantiikkaa.
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai4/4_…
Kiinteistön omistajatiedot ja kiinnitykset selviävät lainhuutorekisteristä, jota ylläpitää maanmittauslaitos.
Lahden maanmittauslaitoksen yhteystiedot:
Osoite:
Kirkkokatu 12 B
Aukioloaika:
ma-pe 8.00-16.15 Sähköposti:
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Tietoja rekisteristä voi ostaa myös kunnista tai maistraateista.
Tarkempia tietoja maanmittauslaitoksen sivuilta:
http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/rekisterit-otteet/lainhuuto…
Aivoriihessämme ehdotettiin tutustumista seuraavien kirjailijoiden tuotantoon:
- Maritta Lintula
- Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia
- Petri Tamminen
- Sari Malkamäki
- Rosa Liksom
- Anna Maria Mäki
- Laura Honkasalo: Lumen peittämä kahvila
- Ilkka Koivisto: Ovela lintubongari ja muita tarinoita
- Veikko Huovinen (Talvituristi)
- Mooses Mentula: Musta timantti
- Ilkka Ilmola: Moskun mailla (erätarinoita)
- Ralf Henriksson (hankinnassa, e-kirjana löytyy, samoin erähenkistä)
Lisätietoa kirjoista ja tekijöistä voi etsiä nettisivuilta Kirjasampo.fi ja Novelli.fi.
Jos näiden kirjailijoiden kirjoja ei lähikirjastostasi löydy, voit varata ne Helmet.fi -palvelussa. Espoossa varaukset ovat maksuttomia.
Kustantamojen kautta saat yhteyden...
Saattaa/saattoi tällainen herra ollakin olemassa, mutta valitettavasti artikkelia hänestä ei löytynyt.
Artikkelitietokanta Aleksin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…) kautta voi hakea lehtiartikkeliviitteitä, mm. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, mutta tiedot artikkeleista löytyvät vasta vuodesta 1995. Kuukausiliite on alkanut ilmestyä jo vuonna 1983, joten vuosien 1983-1994 artikkeleiden löytämiseen kirjastosta ei löydy välineitä.
Aleksin avulla löytyi Kuukausiliitteestä kolme maratoneja käsitellyttä artikkelia (kaksi vuodelta 1998 ja yksi vuodelta 2002), mutta mikään niistä ei ollut oikea.
Kaikki Kuukausiliitteet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Jos haluat, voit tulla...
Tähän on vaikeata antaa täsmällistä vastausta, sillä eri auto- ja junatyyppien energiankulutus on erilainen. Lisäksi auton tapauksessa saattaa vaikuttaa eri polttoaineiden energiasisältö. 1000 kg kuormasta ei tarvitse välittää, koska se on molemmissa sama. Nopeuden vaikutusta ei laskelmassa ole otettu huomioon, oletetaan, että se on molemmilla kulkuvälineillä sama. Junissakin saattaa olla dieselvetureita.
Jos huomioidaan sähkön tuotannossa syntyneet häviöt, niin se vaikuttaa taas asiaan. Mutta yleensä juna kulkee tasaisemmin eikä pysähtele, joten kiihdytyksiin ja jarrutuksiin kuluvaa energiaa ei kulu niin paljon. Juna osaa myös jarruttaa sähkömoottoreillaan, jolloin se työntää energiaa takaisin sähköverkkoon.
Oletetaan, että kuormaa...
Kansankirjasto muuttui kaupunginkirjastoksi vuonna 1910. Aiheesta löytyy tietoa suhteellisen tuoreessa historiikissa: Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi (1998).
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi pääset Monikulttuurisen kirjaston - MCL:n maailmainfoon (http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm) ja sieltä aakkosellisesta luettelosta Unkarin sivulle, jonne on koottu useita Unkari-aiheisia linkkejä. Finpron sivulta http://www.exports.finland.fi löytyy paljon vientiä koskevaa tietoa.
Suomi-Unkari-seuran www-sivulla (http://www.uta.fi/unkari1100/useura.html) kerrotaan, että "kaupallisista yhteyksistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suurlähetystön kaupalliseen osastoon, os. Haapaniemenkatu 7-9 C, 00530 Helsinki, puh. (09) 717 744". Suurlähetystön internet-sivut ovat osoitteessa http://www.pp.clinet.fi/~hungemb/
Du kan söka böcker i Plussa mediedatabas som visar också beståndsinformationen på boken. Addressen är http://www.libplussa.fi/#se . Man kan välja avancerad sökning enligt medietyp böcker, ämnesord indianer och avgränsa med ord Nordamerika. Du kan också söka med hjälp av klass 476.7 som innehåller etnografiska verk om indianerna. Så här får du böcker med olika språk.
Tammerfors stadsbibliotekets sida http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/intiaani.htm kan man hitta indianböcker på finska både fakta och fiction.
Eero Ojasen ja Sirkku Linnean Suomalaiset taruolennot -kirjassa esitellään mm. menninkäiset (s. 30-35) Kirjan mukaan menninkäiset ovat pienikokoisia ja jollakin tavoin myös ihmisen kaltaisia olentoja. Ne ovat myös tarinoissa sekoittuneet monien muiden pikkuolentojen, esim. maahisten, kanssa. Alkujaan ne illmeisesti liittyivät kuolleiden henkiin eli vainajiin, ja olivat melko pelottavia olioita. Vähitellen niistä tuli osa metsän väkeä. Ne myös lakkasivat olemasta pelottavia, ja olivat sen sijaan jöröjä mutta ystävällisiä. Lisää menninkäisistä voi lukea myös esim. Sami J. Anteroisen kirjasta Menninkäiset.
Hannu Vimparin ja Pekka Kujalan laulu Lumiperhonen sisältyy nuottijulkaisuihin Laulu-siula : Staalon harrastelijasäveltäjien laulukirja (toim. Martti Kuntsi, 1979), Laululompolo (toim. Ahti Kaulanen,1994) ja Vain seitsemän päivää (toim. Ahti Kaulanen, 2006).
Kirjastoalueesi kokoelmissa em. nuottijulkaisuja ei ole lainattavissa. Voit tarkistaa julkaisujen saatavuuden muissa Suomen kirjastoissa Finna-hakupalvelusta ja tilata julkaisun kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II)
"Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny...
Leskisen kieli-instituuttiaikaa varjostaneet ongelmat vaikuttavat kummunneen hänen yleisestä auktoriteettivastahankaisuudestaan, problemaattisesta suhteestaan oppilaitoksen rehtoriin Roland Freihoffiin ja sivukielen saksan opintoihin. Juice ei välttämättä erityisesti nauttinut tai ollut nauttimatta opinnoistaan, vaikka arvelisinkin hänen suhtautuneen positiivisesti ainakin englannin kielen opintoihinsa. Jos häntä jokin ahdisti, se on mitä todennäköisemmin ollut oppilaitosinstituutio sinänsä, ei niinkään yksin kieli-instituutti.
Juankoskelta muuttaneelle maalaispojalle Tampere näyttäytyi ensimmäisenä syksynä "hetkittäin hyvinkin masentavana mestana", mikä on epäilemättä saattanut heijastua hänen opintoihinsa ja hänen...
Kovin huonosti löytyy Evansista internetistä tietoa, mutta jotain sentään:
Januarymagazinen sivuilta löytyy haastattelu.
http://www.januarymagazine.com/evans.html
Kannattaa katsoa vielä Evansin kirjojen kansilehdiltä, josko sieltä löytyy
jotain tietoa.
Nelosen kotisivulta pääsee jouhevasti erilaisiin suomalaisiin keskusteluryhmiin; terveyteen ja sairauksiin liittyvää keskustelua löytyy osoitteesta http://www.fourtalk.net/nexttalk.phtml?nid=keskustelu.terveys. Sfnetin kautta(news:sfnet.keskustelu.terveys)päätyy käsittääkseni tähän samaan keskusteluryhmään. Myös erilaisilla postituslistoilla ja chat-kanavilla keskustellaan terveyteen liittyvistä asioista. Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1310 löydät linkkejä niin uutisryhmistä, postituslistoista kuin chat-kanavistakin.
Teimme pyytämääsi varausten ilmoitustapaan muutoksen. Itsekin muutoksen voi tehdä seuraavasti: mene Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastoon http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1&sesid=1001761405&ulang=… ja valitse vasemman reunan valikosta "omat tiedot". Anna oma käyttäjätunnuksesi kirjastokortistasi ja salasanasi ja kirjaudu sisään. Tämän jälkeen valitse vasemman reunan valikosta "ilmoitustapa". Tällä sivulla voit muuttaa ilmoitustavan haluamaksesi.
Luettelon Anni Polvan tuotannosta saat Suomen kansallisbibliografia Fennicasta. Fennica on käytettävissä vapaasti internetissä osoitteessa http://finna.fi
Klikkaa etusivulta Haku-painiketta. Valitse hakutyypiksi tekijä, kirjoita hakusanoiksi Polva, Anni ja klikkaa Hae-painiketta. Viitteiden määrä on 319, jota klikkaamalla pääset luetteloon.
Kysymys on ns. taitetusta indeksistä. Esitys perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 12 marraskuuta 2001 ja sitä täydentävään 5 päivänä syyskuuta 2002 tehtyyn sopimukseen yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisestä.
Eduskunnassa asiasta on päätetty hallituksen esityksen HE 242/2002 pohjalta. Muutos tulee voimaan 1.1.2005
Nykyinen TEL:n 9 kuuluu seuraavasti:
9 § (18.12.1995/1482)
Eläketurva sidotaan maan palkka- ja hintatason muutokseen siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa joka kalenterivuodeksi indeksiluvut. Niitä määrättäessä palkkatason muutoksesta vähennetään määrä, joka vastaa 12 b §:ssä tarkoitetun työntekijäin eläkemaksuprosentin muutosta edeltävän kalenterivuoden alussa...
Kirjallisuutta Rauman kaupungista ja Raumasta yleensä löytyy jonkin verran, esimerkiksi
Heino, Ulla, Rauma : Idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, Rauman kaupunki, 2002 (Pori : Kehitys).
Minun Raumani, (Veikkola, Vesa, Forssell, Johnny-Kai, Rauman kaupunki), Rauman kaupunki, 1992 (Vaasa : Vaasa oy).
Erityisesti kunnallisasioista löytyy tietoa kaupungin vuosikertomuksista, uusin on Rauman kaupungin vuosikertomus 2004, Rauma : Rauman kaupunki, 2005. Rauman kuntaliitoksesta löytyy tietoa teoksesta Haveri, Arto, Muutosprosessit ja johtajuus : kuinka kunnat yhdistyvät?Helsinki : Suomen kuntaliitto, 2000.
Lisäksi muuta tietoa sekä matkailutietoa Raumasta on luettavissa seuraavassa materiaalissa,
Suomalaisia puukaupunkeja: Rauma, [... valokuvat:...
