Pekka Hämäläisen kotisivuilta löytyy seuraavanlainen listaus (http://pekkahamalainen.com/kirjat):
Isä ja minä, Minerva Kustannus Oy 2010
Sinulla on vain yksi elämä, Minerva Kustannus Oy 2009
Elämä on epäreilua, Minerva Kustannus Oy 2008
Rennosti vastuullinen työssä ja elämässä, Minerva Kustannus Oy 2007
Ihmisen kokoinen työyhteisö, Tammi 2005
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 2004
Rohkeuden voima, Tammi 2004
Jaksamisesta innostumiseeen työssä ja elämässä, Tammi 2001
Hyvä parisuhde, Ajatus 2000
Naura poika, naura!, Tammi 1999
Yllättävä voima – lähempänä kuin arvaatkaan, Tammi 1998
Voittaja vai häviäjä – päätä itse!, Tammi 1996
Jos tapahtuisi ihme, Tammi 1994
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 1993
Rakkaani, työn sankari, Ajatus 1991
Perhe...
Sateen äänillä ja kellon kumahduksilla alkavan kappaleen nimi on sama kuin yhtyeenkin eli "Black Sabbath". Se on ensimmäinen kappale yhtyeen v. 1970 julkaistulla debyytti-LP:llä, jonka senkin nimi on Black Sabbath.
Albumista on saatavilla useita painoksia, joista tuoreemmasta päästä on cd-versio vuodelta 2004(Sanctuary, SMRCD031).
Kappale "Black Sabbath" on julkaistu myös muutamilla yhtyeen kokoelma-cd:llä, mm. Greatest hits (Sanctuary, 2009, 2705880).
Näitä levyjä on saatavissa kirjaston kautta.
Seuraavien seurojen sivuilla on linkkejä sukututkimuksen verkkosivuille:
- Suomen Sukututkimusseura: https://www.genealogia.fi/
- Sukuseurojen keskusliitto: https://www.suvut.fi/
- Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
- Evl.fi - kirkon tietoa sukututkimuksesta, https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Erityisesti digitaalisia aineistoja esittelee Digitaalisen sukututkimuksen opas, https://www.genealogia.fi/digitaalisen-sukututkimuksen-opas/
Hyviä aloituspaikkoja löytyy erityisesti Sukututkimusseuran sivuilta
-Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet
-Sukuhaku, https://sukuhaku.genealogia.fi/
-Arkistolaitoksen sukututkimus, http://wiki.narc.fi/...
Etsimäsi henkilö on hyvin todennäköisesti historioitsija Tony Lurcock. Hän on laatinut kolme kirjaa brittiläisten matkakokemuksista Suomessa. Kaksi ensimmäistä teosta ovat "Not So Barren or Uncultivated: British Travellers in Finland 1760-1830" (2010) ja "No Particular Hurry: British Travellers in Finland 1830-1917" (2013). Uusin Lurcockin teoksista on "A Life of Extremes: The British Discover Modern Finland 1917-1941" (2015).
Lurcockin teoksia ei valitettavasti ole käännetty suomeksi, mutta teossarjan kaksi ensimmäistä osaa löytyvät esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmista. Lurcockin suomennettu artikkeli "'Ihana kuin Lapin yö': Varhaisia englantilaisia matkamiehiä Lapissa" löytyy kuitenkin teoksesta "Lapin tuhat tarinaa: Anto Leikolan...
Internetixin materiaaleissa osoitteessa http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/lounmurt.html on tiivis johdatus lounaismurteisiin. Osoitteesta http://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/… löytyy murrenäytteitä paikkakunnittain, myös Kustavista.
Jos murteet ja kielen vaihtelu kiinnostavat yleisemmin, Laila Lehikoisen ”Suomea ennen ja nyt” (Finn Lectura, 1994) on ihan hyvä perusesitys aiheesta. Kalevi Wiikin ”Sano se murteella” (Pilot-kustannus, 2006) voisi olla myös hyödyllinen katsoa. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sms/ on erinomainen lähde, jos kiinnostaa tutkia, mitä jokin murresana tarkoittaa; tosin sanakirja on vielä keskeneräinen.
Murteista on kirjoitettu paljon, joten...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Kysymyksestäsi ei selviä missä opiskelet (lukiossa? yliopistossa? kansanopistossa?) ja kuinka laajaa tutkielmaa olet valmistelemassa. Siksi on vaikea arvioida minkälaista aineistoa pidät "hyvänä" ja kuinka paljon työtä olet valmis tekemään tiedon hakemiseksi.
Jos aiheesta sotatalous hakee yleisten kirjastojen, vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston, tietokannasta, ei tulos ole kovin kummoinen. Lähinnä selviää se, että aihetta käsitellään sotahistoriassa. Esimerkiksi teossarjassa Jatkosodan historia (1994) osassa 6 on aiheena mm. mainitun sodan hallinto ja sotatalous.
Haku korkeakoulujen yhteistietokanta Lindassa (43 viitettä)tai artikkelihaku tuottaa jo paremman tuloksen. Jälleen esimerkkejä: Timo Vihavainen on kirjoittanut teokseen "Yksin...
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
Suomen kielen opetuspaketteja venäjää puhuvalle ovat ainakin seuraavat: RAZINOV, P.A., "Finski jazyk dlja natsinajustsih - kurs intensivnogo samoobutsenija / Suomea aloitteleville - intensiivinen itseopiskelukurssi", Petrozavodsk, 1991 (oppikirja + 2 kasettia) sekä
SOOM, Irina, "Utsim finski v Finskom tsentre", Sankt-Peterburg, 1995 (oppikirja + kasetti). Molempia on useissa Suomen kirjastoissa.
Rauman kirjaston luettelo ei ole vielä verkossa, mutta jos kursseja ei Raumalla ole, kirjastoa voi pyytää hankkimaan niitä kaukolainaksi muualta.
Kirjaston tietopalvelu ei voi antaa yksityishenkilöiden nimiä, mutta muita yhteystietoja kyllä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyösosastoon (yhteystiedot: http://global.finland.fi/) tai Punaiseen ristiin (http://www.redcross.fi/) tai Suomen Lähetysseuraan (http://www.mission.fi/). Näiden kaikkien järjestöjen kautta lähetetään lääkäreitä kehitysmaihin.
Tietoa löytyy paljonkin, esim. näistä kirjoista ja internet-osoitteista:
Heitä luetaan! ss. 46-50. // Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. ss. 111-115. // Rivien välistä. ss. 81-87. // Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. ss. 33-37. // Lukemisia nuorille. ss. 80-82. // Luovaa iloa. ss. 24-29.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/lehtinen.html
On olemassa kirjastoaiheinen äänite nimeltään Hyllyjen välissä hiljaa. Sitä on saatavana useista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä sekä cd-levynä että kasettina. Uskon siitä löytyvän esitelmään sopivan tekstin.
Playstation -kirjoja voit hakea Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
seuraavasti: valitse Pikahaku, pudotusvalikosta valitse hakutermiksi hakusana, joka on playstation. Tuloksena näet kirjojen saatavuuden. Mikäli sinulla on Santsiin salasana, voit varata aineistoa kotikoneeltasi. Varauksia voi tehdä myös puhelimitse numerosta 621 5810.
Elämäkertatietoja ja arvioita Poesta löytyy suuremmista kirjallisuushistorioista, esim. Kansojen kirjallisuus 8 ja Roos: Dantesta Dickensiin. Internetistä löytyy runsaasti tietoa ja myös kuvia esim. valitsemalla Google-haun, http://www.google.com ja valitsemalla asiasanoiksi Poe Edgar Allan romanticism. Yleensä ensimmäiset viitteet ovat parhaita.
Kuvien tekijänoikeuksista vastaa Kopiosto, seuraavassa linkissä on tietoa kirjan kansien tekijänoikeuksista. http://www.kuvastory.fi/ehdot.htm
Asiaa kannattaa tiedustella Kopiostosta, sähköpostiosoite on kuvastory@kuvastory.fi
Julkisten rakennusten ja muistomerkkien rakennusmateriaaleista löytyy niukasti tietoa ja se on hajallaan eri kirjoissa. Teidän kannattaisi tutustua teoksiin Satakunnan kulttuurihistorialliset suojelukohteet (1969) sekä Suomen muistomerkit 2: Satakunta (1994).
Taiteilijatietoja löytyy mm. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijat-matrikkeleista.
Voisiko kirja olla jompikumpi näistä?
Sandy Hotchkiss: Miksi aina sinä? Narsismin seitsemän syntiä, Basam books, 2005
Kustantajan esittely http://www.basambooks.com/kirjaesittely.html?id=113&-session=basam:3546…
Erwin, Phil: Asenteet ja niihin vaikuttaminen, WSOY 2005
Kustantajan esittely
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-31599-0
Molemmat kirjat kuukuvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin http://www.helmet.fi
Haun rajaaminen johonkin tiettyyn kirjastoon HelMet-haussa onnistuu. Esimerkiksi jos haluaa tietää löytyykö elokuva Hikinen iltapäivä Pasilan kirjastossa niin voi kirjoittaa teoksen nimikenttään Hikinen iltapäivä ja painaa Hae-painiketta. Tämän jälkeen painaa Rajaa / Järjestä hakua painiketta, jonka jälkeen valitaan DVD-levy aineistovalikosta sekä Pasila kirjastovalikosta ja painetaan Vahvista-painiketta jonka jälkeen esiin tulee kaksi Hikinen iltapäivä viitettä, joista toinen on DVD-levy. Klikkaamalla DVD-levyn otsikkoa esiin tulee tieto, että kyseinen DVD-levy kuuluu myös Pasilan kokoelmaan. Samalla näkee onko DVD hyllyssä vai lainassa. HelMet-tietokannan osoite on: www.helmet.fi
