Oikeaa kappaletta emme tainneet löytää, mutta Yö-yhtyeen kappaleessa Menköön menojaan sanotaan vähän sinne päin: "Menköön menojaan, kuukaudet vuodetkin". Koiraa tai Morrisonia siinä ei taida esiintyä. Kappale on levyltä Antaa soittaa vuodelta 1991.
Kappaleen voi kuunnella mm. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=1vgYT8GzFGo
Kuvaukset kiertelevistä filmien näyttäjistä ovat pääasiassa vuosisadan alkupuolelta tai sota-ajan poikkeusoloista; sodanjälkeisestä kiertuetoiminnasta löytyy etupäässä pikku mainintoja. Monella näytösten järjestäjällä oli käytössään teltta esityksiä varten. Tarvittavan laitteiston virtalähteinä olivat aggregaatit, vesijäähdytteisillä petrolimoottoreilla toimivat liikuteltavat sähkölaitokset. Kiinteiden teatterien rakentaminen vähensi kiertuetoimintaa, mutta pienimuotoinen renessanssi koettiin heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Kirjallisuutta:
Sven Hirn, Kuvat kulkevat : kuvallisten esitysten perinne ja elävien kuvien 12 ensimmäistä vuotta Suomessa
Outi Heiskanen, Elohuvia : elokuvateatterien kotimainen kulta-aika
Erkki Riimala...
Tekijänoikeuslaki antaa kääntäjälle toissijaisen oikeuden (toissijaisen siinä mielessä, että se syntyy vain alkuperäisen tekijän luvalla), joka on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Käyttäjien kannalta kääntäjä on siis samassa asemassa kuin tekijä.
Tilanne, jossa kääntäjää ei ole mainittu, on hankala. Laki suojaa kääntäjän oikeutta, vaikkei hänen nimeään ole mainittu. Toisaalta se, ettei kansallisbibliografiassakaan mainita kääntäjän nimeä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämä tieto on kadonnut (joko vuonna 1930 julkaistussa teoksessa on käytetty anonyymiä käännöstä tai sitten kustantaja ei ole katsonut kääntäjän nimen merkitsemistä tarpeelliseksi).
Varsin yleinen käytäntö kustannusalalla on avoimissa tapauksissa käyttää...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivi viskoosinen taipuu yksikön partitiivimuodossa muodossa "viskoosista", eli vaihtoehto c on oikein. Alla linkki sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=viskoosinen&SearchWord=viskoosinen&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Yleistä tietoa -oosinen – -öösinen, -oosi , -öösi -loppuisten adjektiivien taivutuksesta kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelista (1/1968):
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=51
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy jonkin verran tietoa virolaisesta hääperinteestä ainakin Ilmari Vesterisen toimittamasta teoksesta Viron perinnekulttuuri. Kirja käsittelee kuitenkin pääasiassa vanhaa perinnettä, uudemmasta on tietoa vain puolisen sivua. Vanhoista hääperinteistä on tietoa myös Eesti Rahva Muuseumin internet-osoitteessa http://www.erm.ee/pysi/finpages/pulm.html
Parhaiten sinua auttaisikin varmasti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, jonka yksi erityisala ovat Suomen ja sukukansojen perinteet. Kirjasto on Helsingissä osoitteessa Hallituskatu 1, puh. 131 231 tai suoraan etnologiselle osastolle 131 23274. Se on avoinna ma, ke 10-18, ti to pe 10-16.
Tatuointistudio HelsINK -sarjaa on esittänyt TV5 vuonna 2013. Ei löytynyt tietoa, että tämän kanavan ohjelmia voisi katsoa jälkikäteen. Sarjan esiintyjistä kannattaa tiedustella kanavalta. Alla linkki yhteystietoihin:
http://discoverynetworks.fi/yritys-ja-kanavat/tv5/
Kielitoimiston sanakirjasta voit helposti tarkistaa sanojen taivutusmuodot. Sanakirjassa mainitaan myös usein vanhatavat rinnakkaismuodot, mikäli sellaisia on.
Nukke: mon. gen. nukkejen, nukkein, nukkien
Nalle : mon. gen. nallejen, nallein
Pelle : mon. gen. pellejen, pellein
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Esimerkiksi Paliskuntien sivuilta löytyy tuo sinunkin kysymyksessäsi kirjoitattama tieto, että hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä kiima-ajan eli rykimän päätyttyä ja vaatimet keväällä vasottuaan. Siellä on myös tietoa porokilpailuista.
Tarkemmin porokilpailuista voi lukea Suomen Porokilpailijat ry:n sivustosta, jossa on mm. porokilpailujen säännöt. Yhdistyksestä voisi kysyä lisätietoa sarvista ja siitä, millaisilla hirvailla kisataan, koska niistä ei tuolta säännöistä näyttäisi löytyvän tekstiä. Sivustossa on mm. virallisten valvojien yhteystietoja.
Porokilpailuista löytyy melko laaja artikkeli Yleltä, Kilpailukiima huumaa niin porot kuin kuskitkin.
Hallin Jannen laulusta on kaksikin melko pitkää versiota. Tässä niistä pidempi Aulis Ojan artikkelista 1974. Pidempi versio eli tämä 1870 julkaistu uusi laitos lienee "PilliHermannin” käsialaa. Linkki artikkeliin."1. Woi kuin minä olen joutunut tänne ruunun linnaan maata, Sydäntäni surettaa etten ajatella 2. Tätä pitäs nuorten poikain kokonansa muistaa, Etteiwät he sillälailla ruunun linnaan luista. 3. Täss’ on laulu kirjotettu sanoi Hallin Janne, Kaulas on rauta, jalois on puntti, suolilla suuri wanne. 4. Woi jos Jannen waiwat pantais kaikki ruunun waakaan Ja ne raudat on niin raskahat kuin Jannen päällä makaa. 5. Posti se ajoi Hallin pihaan, kello on lyönyt kuusi, Silloinpa toi Janne poika Santeria huusi. 6...
Kehottaisin sinua kääntymään suoraan Islantiin, siis kysymään sieltä.
Reykjavikissa on Nordens Hus (http://www.nordice.is/ ) ja sen johtajana on suomalainen Riitta Heinämaa. Hän vastaa auliisti kysymyksiin, ainakin minulla on siitä kokemuksia. Hänen sähköpostiosoitteensa on: riittah@nordice.is.
Edmund Blair Leightonin Signing the Register näyttää olevan suosittu hääaiheinen maalaus, jota internetistä tosiaan löytyy tilattavana julisteena monesta palvelusta. Kirjaston aineistorekisteristä sinun kannattaa hakea viktoriaanisen ajan maalareita, koska yksistään Edmund Blair Leightonista kertovaa kirjaa ei yleisestä kirjastosta näytä löytyvän. Taidekuvia ei ole erikseen rekisteröity Plussa-aineistotietokantaan, joten kuvia täytyy etsiä joko selaillen aihetta käsittelevistä teoksista tai hakuteoksista. Pääkaupunkiseudulta löytyvät ainakin seuraavat teokset: Lambourne, Lionel, Victorian painting (London, Phaidon, 1999) ja Gaunt, William, Court painting in England from Tudor to Victorian (1980). Helsingin yliopiston kirjastosta löytyvät...
Osoitteessa http://www.evl.fi/kkh/ktk/uus2.htm löydät Harri Heinon artikkelin Intian uusista uskonnoista.
Tietoa hindulaisperäisistä uskonnoista Suomessa saat osoitteesta http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/hindbudd.htm jossa on Laura Maria Raitiksen artikkeli ko. aiheesta.
Hare Krishna-liikkeen suomalaiset sivut ovat osoitteessa http://www.saunalahti.fi/~krishna/
Brahmo samaj -liikkeestä löytyy maininta Ramakrishna-sivuilta:
http://koti.welho.com/rnikula/ramakrishna.htm
Mario Tobino on syntynyt vuonna 1910 ja kuollut 1991. Voit ottaa yhteyttä Tobinon italialaiseen kustantajaan Mondadoriin sähköpostitse: infolibri@mondadori.it, tai kirjeitse: Mondadori, Segreteria Letteraria, 20090 Segrate (MI), Italia.
Sierra Leonen kansallislaulu löytyy puhallinorkesteriesityksenä cd-levyltä COLLECTIONS of national anthems 2. Tavallisena nuottisovituksena sävelmä löytyy mm. kokoelmasta NATIONAL anthems of the world : [1997]. Sijainti- ja saatavuustiedot HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Tämä puheluhintavertailu on päivitetty 17.8.2003: http://koti.mbnet.fi/pakana/gsmtaulukko.htm
Katso myös Liikenne ja viestintäministeriön julkaisua Digitaalisten matkapuheluiden hinnat vuonna 2003. Kansainvälinen vertailu (32/2003):
http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/julkaisu/julkaisusarja/2003/a3…
Essi Kalima on julkaissut vain yhden teoksen:
Kuinka paratiisimetsä pelastettiin / kirjoittanut ja kuvittanut Essi Kalima
Helsinki : Suomalaiset oikeusjulkaisut, 2002
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Kirjan tekijästä ei valitettavasti löydy tietoa Internetistä eikä hakuteoksista.
Voisit olla yhteydessä kirjan kustantajaan lisätietoja saadaksesi.
Helsingin Sanomissa 01.04.2004 kerrottiin Vanhankaupunginkosken kalastuksesta. Kalastuskausi alkoi torstaina 1.4. ja artikkelissa ennustettiin ensimmäisten kalastajien saapuvan viikonloppuna. Tulvivassa koskessa ei ole kaloja, mutta muutaman viikon kuluttua kosken alapuolinen suvanto täyttyy norsseista. Norssiparvien ja silakoiden myötä saapuvat meritaimenet syönnösvaellukselle.
Vanhankaupunginkosken kalastusluvista löytyy tietoja sivulta http://www.hel.fi/liv/ulkoilu/vanhanluvat.html
Vanhankaupunginkosken kalastuslupia myydään Meri-infossa Viikintie 1. ma - pe klo 9 - 17
Muuta tietoa Helsingin kalastusluvista: http://www.hel.fi/liv/ulkoilu/luvat.html
Kalastuslupien nettikauppoja:
http://www.kalastusluvat.net/
http://www.kalakortti.com/
