Tuntomerkit sopivat Oili Tannisen Nunnu-kirjoihin: Nunnu (1965),
Nunnu lentää (1966) ja Nunnu putoaa (1969). Kuvakirjoista ilmestyi yhteisnide vuonna 2007, joten tarinoihin on helppo päästä käsiksi.
Saattaa olla, että kysyjän mielessä on myös Tannisen satukirja
Nappi ja Neppari (1964), jossa on kuvia mehupulloista. Sadussa seikkailevat nimihenkilöiden lisäksi professori Prilli ja rouva Piooni.
Teos löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta.
Hei!
Voisit välillä kokeilla naiskirjailijoita, esimerkiksi kanadalaiset Margaret Atwood ja Carol Shields ovat hyviä, samoin Alice Munro.
Näitä kaikkia kolmea on suomennettu runsaasti.
Kotimaisista suosittelisin Maarit Verrosta (kun sinulla oli tuo Huxley luettelossasi).
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä häiriön takia. Nyt sivusto toimii jälleen. Pahoittelemme häiriötä.
Poistin sinulle tämän takia kertyneet myöhästymismaksut.
Kyllä kirjastonhoitajan työ on aika kivaa! Saa olla tekemisissä erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa aina lapsista vanhuksiin. Pysymme myös ajan tasalla kaikista uusista kirjoista mitä julkaistaan, työnkuvaan kuuluu nimittäin kirjojen valinta kirjastoon – musiikkiosastoilla tietysti levyjen valinta.
Kirjastonhoitajan työ on aika monipuolista, toimipisteestä riippuen työhön kuuluu edellä mainitun kirjojen valinnan lisäksi kirjanäyttelyiden järjestämistä, tietopalvelua asiakkaille, verkkotietopalvelukysymyksiin vastaamista (kuten tämä Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu), lukupiirien vetämistä, satutuntien pitämistä, kirjavinkkausta, kokoelman hoitoa, tietokoneen käytön opastusta vanhuksille, erilaisten kirjastossa pidettävien...
Kirjastokortin saat täyttämällä asiakastietolomakkeen, esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla noudattamaan käyttösääntöjä. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajansa kirjallisen suostumuksen asiakastietolomakkeeseen.
Esitä lapsen henkilö- tai kelakortti hakiessasi kirjastokorttia.
Huoltaja on vastuussa lapsen kortilla lainatusta aineistosta.
Ensimmäisen kortin saat ilmaiseksi. Uudesta kortista kadonneen tai rikkoutuneen tilalle perimme 2,50 e.
Sama kortti käy Mikkelin kaupunginkirjaston kaikissa toimipaikoissa.
Tämä teksti on kirjastomme kotisivulla http://kirjasto.mikkeli.fi//node/37 tai kirjaston etusivun kautta http://kirjasto.mikkeli.fi joko turkoosin yläpalkin A-ö kohdasta kirjastokortti tai Palvelut/ Lainaus tai...
Selitys pitkälle laina-ajalle on tässä:
Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja siihen tehtävään sisältyy mm. Monikielisen kirjaston palvelut eri kirjastoille. Lähetämme täältä eri puolille Suomea ns. siirtokokoelmia sellaisilla kielillä, jotka Suomen oloissa ovat harvinaisia. Siis esim. arabia, thai, turkki, sorani, somali, vietnam, burma, kiina, kroatia, serbia, bulgaria, hollanti, portugali, espanja, liettua, puola jne. Kirjastot tilaavat näitä omien asiakkaidensa tarpeiden mukaan ja me kokoamme tilauksen perusteella kokoelman, jossa yhtä kieltä on esim. 5-60 kpl, riippuen tietysti tarjonnasta eli mitä meillä on saatavissa. Pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia hankkia omiin kokoelmiinsa...
Tarina löytyy suomennettuna teoksesta Honoré de Balzac: Leikkisiä tarinoita (Tammi, 1984). Se on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, ks. Helmet-tietokannan linkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150536__Sleikkisi%C3%A4%2…
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
Valitettavasti emme löytäneet yhtään nuortenromaania tästä aihepiiristä. Kysely valtakunnallisella kirjastonhoitajien sähköpostilistalla ei myöskään tuottanut tuloksia. Ehkä kannattaisi etsiä tietokirjallisuuden puolelta uimisharrastukseen innostavaa luettavaa? Ainakin Jani Sievisen ja Kari Mélartin kirjoittama "Janin tarina" voisi soveltua koululaisen luettavaksi. Kirja löytyy Lahden kaupunginkirjaston aikuistenosastolta ja lastenosaston varastosta.
Ilmeisesti kyseessä on Elmer Diktoniuksen runo "Minne (Södergran)". Runon suomenkielinen nimi on "Muisto (Södergran)" ja se sisältyy Diktoniuksen runojen kokoelmaan Runoja (Otava, 1963). Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1930 kokoelmassa Stark men mörk.
Runo alkaa näin:
Bland mörka granar sköt en blomma upp underbar. Såg syner visioner extatiskt genomlevde, kvalpiskades -
Ja Viljo Kajavan suomennos samasta kohdasta:
Tummien kuusten keskeltä kohosi kukka ihmeellinen. Näki unia, hurmiossa harhanäkyjä syvästi koki, tuskalla lyötiin -
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa Diktoniuksen Runoja-kokoelman saatavuuden HelMet-kirjastoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://www...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ mukaan Essi-nimi annettiin
vuosina 1940-1959 39:lle naiselle. Tämän tarkemmin ei tämä palvelu kerro, koska "yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän."
Kirjailijasta Juri Semjonov selviää kirjatietokantoja tutkimalla, että hän on syntynyt vuonna 1894 ja ollut tavattoman suosittu. Hänen kirjansa ”Siperian valloitus” ja ”Maan lahjat” on käännetty lukuisille kielille ja niistä on otettu monia painoksia.
Sen sijaan muuta tietoa kirjailijasta tuntuu olevan niukalti saatavissa. Verkosta löytyi ruotsalaisen kirjastonhoitajan vastaus asiakkaalleen. Asiakas oli pyytänyt tietoa Semjonovista. Kirjastonhoitaja vastaa, että hän on etsinyt tietoa eri lähteistä ja kokeillut nimen ”Semjonov” erilaisia kirjoitusmuotoja, mutta turhaan. Mitään ei ole löytynyt:
http://bibblansvarar.se/sv/svar/var-hittar-jag-information-om-0
Epäsuorasti kirjailijasta kuitenkin löytyy jotain tietoa.
Venäläisessä...
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Sen sijaan sävellysteoksen kopioimista ei saa antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mikä on erona useisiin muihin aineistotyyppeihin. Yksityiskäytöllä on katsottu tarkoitettavan henkilöä ja hänen lähipiiriään.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex....
Kyseessä lienee muunnelma vanhasta germaanisesta nimestä Gottschalk (Godescalc), joka tarkoittaa "Jumalan palvelijaa". Latinankielinen muoto on Godeschalcus tai Godescalcus. Skandinavian kielissä nimi esiintyy yleensä muodossa Gottskalk tai Gotskalk ja se tunnetaan ainakin Ruotsista ja Norjasta sekä Islannista.
Muoto "Gotskalkki" lienee Suomessa syntynyt muunnos, samoin muoto "Gotshalkki". Ilman tarkempaa sukututkimusta on vaikea sanoa, onko nimi kantautunut Norjan vai Ruotsin puolelta. Nettihakujen mukaan nimeä on esiintynyt Karjalankannaksella sijaitsevassa Kuolemanjärven kunnassa 1800-luvulla.
Heikki Poroila
Raamatun Matteuksen evankeliumissa kuningas Herodes sai tiedon Jeesuksen syntymästä itämaan tietäjiltä, jotka olivat matkalla äsken syntyneen juutalaisten kuninkaan luo näkemänsä tähden johdattamina. Herodes huolestui tästä, tiedusteli tähden tarkkaa ilmestymisaikaa ja pyysi tietäjiä ilmoittamaan, kun lapsi on löytynyt. Jumala kuitenkin varoitti tietäjiä, ja he palasivat omaan maahansa toista kautta. Joosefille ilmestynyt enkeli puolestaan neuvoi tätä pakenemaan perheineen Egyptiin. Kun tietäjien petos selvisi Herodekselle, hän antoi määräyksen tappaa kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Herodeksella ei ollut tarkkaa tietoa Jeesuksen syntymäajasta, ainoastaan siitä, milloin tietäjät olivat ensimmäisen kerran nähneet tähden....
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista on käännetty venäjäksi vain kaksi osaa (Zdes' pod severnoj zvezdoju), kolmatta osaa ei ole käännetty, SKS:n käännöstietokanta,
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Osat 1 ja 2 ovat muutamien kirjastojen kokoelmissa. Useimmat ovat vain kirjaston omassa lukusalissa luettavissa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on myös lainattavat kappaleet. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Linkki Finna.fi:n, khttps://finna.fi/Search/Results?lookfor=zdes%27+pod+severnoj+zvezdoju&t…
Kansankirjasto muuttui kaupunginkirjastoksi vuonna 1910. Aiheesta löytyy tietoa suhteellisen tuoreessa historiikissa: Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi (1998).
Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole Electronics now -lehteä, mutta se löytyy Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta ja Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Lehteä tai ainakin kopioita sen artikkeleista voi kaukolainata kaupunginkirjaston kautta. Kaukolainapyynnön tekemisestä ja lainaan liittyvistä maksuista antaa tietoja kirjaston kaukopalvelu, puh. 02-2620687.
Major League Eating -lajiliiton mukaan kananmunansyöntiennätystä pitää hallussaan yhdysvaltalainen kilpasyömäri Joey Chestnut. Hän söi vuonna 2013 peräti 141 kovaksikeitettyä munaa kahdeksassa minuutissa.
https://majorleagueeating.com/records
Kilpasyömisellä on varsinkin Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Tarinan mukaan vuonna 1916 järjestettiin ensimmäiset hot dog -syöntikisat alkuperäisessä Nathan's Famous -ravintolassa Coney Islandilla New Yorkissa. Nykyään Nathan's Hot Dog Eating Contest on kilpasyömisen suurin ja merkittävin tapahtuma. Joey Chestnut on hallitseva mestari myös tässä kisassa. Tänä vuonna Chestnut söi kymmenessä minuutissa 75 nakkisämpylää. Naisten sarjassa Miki Sudo söi 48.5 nakkisämpylää...
