Suomalaisilla kansallispuvuilla on internetissä oma tietokantansa osoitteessa http://www.kansallispuvut.fi. Puvut tarkkoine kuvineen esitellään maakunnittain ja paikkakunnittain. Ruotsalaisista puvuista löytyy myös runsaasti tietoa osoitteessa http://www.folkdrakt.se/. Muiden maiden pukuja esitellään muun muassa osoitteessa http://www.costumepage.org/tcpinfo3.html.
Peräti kolmelle kollegella tuli kuvauksestasi ensimmäisenä mieleen Anton Tshehovin novelli "Aro". Novelli löytyy mm. novellikokoelmasta "Aro ja muita novelleja" (Otava, 1997).
Tinnitus eli korvien soiminen on yleinen vaiva, johon on monia syitä. Tietoa löytyy mm. Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=ati
Lääkäriltä kannattaa kysyä asiasta tarkemmin.
Voisiko kuvitella tuohiseksi kuulotorveksi käytettävän tuohitorvea. Tuohitorven teosta löytyy kirjoista:
-Lindqvist, Sven E. : Miten tehdään tuohitöitä, 1987
-Kautovaara, Pekka: Käden taidot 2. vihko, 1984
-Taitokirja (toim. Vilho Setälä), 1952
Todennäköisesti kirja on Henning Mankellin Italialaiset kengät, vaikka Mankell onkin miespuolinen eikä tämä kirja ole dekkari, vaikka kirjailija on paljon dekkareita kirjoittanutkin. Kirjassa saarelle erakoitunut kirurgi on nuorena lääkärinä vahingossa amputoinut potilaan väärän käden, ja nainen joka saarelle tulee, on kirurgin vanha rakastettu. Paljastuu myös, että heillä on yhteinen tytär.
Ensimmäinen kysymys tunnetaan myös niin sanottuna valehtelijan paradoksina. Eräitä ratkaisuyrityksiä siihen ovat olleet:
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, eivät ole tosia eivätkä epätosia
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, ovat samaan aikaan sekä tosia että epätosia
* missään loogisesti korrektissa kielessä ei voi puhua kielen lauseiden omasta totuudesta eikä mikään lause voi siis viitata omaan totuuteensa, joten valehtelijan paradoksi kertoo vain luonnollisen kielen epätarkkuudesta
Lisää informaatiota valehtelijan paradoksista ja sen mahdollisista ratkaisuista löytyy esimerkiksi täältä:
http://plato.stanford.edu/entries/liar-paradox/
Kaksi...
HelMetistä löytyy ainakin seuraavat: Galilei 5 Aaltoliike, Grimvall: Miksi taivas on sininen, Maiseman valot ja värit. Voit katsoa saatavuuden www.helmet.fi . Myös asiasanalla aaltoliike löytyy lisää kirjoja. Sanalla heijastuminen löytyy kirja "Miksi tasopeili kääntää oikean vasemmaksi, mutta ei yläpuolta alapuoleksi".
Kyllä kirjastonhoitajan työ on aika kivaa! Saa olla tekemisissä erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa aina lapsista vanhuksiin. Pysymme myös ajan tasalla kaikista uusista kirjoista mitä julkaistaan, työnkuvaan kuuluu nimittäin kirjojen valinta kirjastoon – musiikkiosastoilla tietysti levyjen valinta.
Kirjastonhoitajan työ on aika monipuolista, toimipisteestä riippuen työhön kuuluu edellä mainitun kirjojen valinnan lisäksi kirjanäyttelyiden järjestämistä, tietopalvelua asiakkaille, verkkotietopalvelukysymyksiin vastaamista (kuten tämä Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu), lukupiirien vetämistä, satutuntien pitämistä, kirjavinkkausta, kokoelman hoitoa, tietokoneen käytön opastusta vanhuksille, erilaisten kirjastossa pidettävien...
Arabianrannan kirjaston kokoelmiin ei ole tilattu espanjankielisiä lehtiä.
Voit tarkastella espanjankielisten lehtien saatavuutta pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa HelMet-verkkokirjastossa. Espanjankieliset lehtinimikkeet löytyvät esimerkiksi seuraavalla tavalla. Avaa HelMetin tarkennettu haku ja kirjoita hakusanalaatikkoon ”lehti”. Valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi ”lehti” ja kieleksi ”espanja”. Kokoelma- ja sijaintikohtiin voit jättää valinnan ”kaikki”.
Haku antaa tulokseksi 15 espanjankielistä lehtinimikettä. Tulossivun vasemmasta laidasta, kohdasta ”sijainti” voi helposti nähdä, mihin kirjastoihin espanjankieliset lehdet tulevat. Klikkaamalla lehden nimeä, näet esimerkiksi lehden säilytys- ja saatavuustiedot.
Voit hakea...
Voisikohan kyseessä olla Mirjam Lohen teos nimeltä Nuttu (Teos, 2008)?
Kannessa ainakin on tyttö vaaleanpunaisessa mekossa ja kuvauskin kuulostaisi vähän siltä mitä etsit. Tässä linkki kustantajan sivulle, jossa on kuva kirjan kannesta ja kuvaus juonesta: http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2008-syksy/nuttu.html
Seriphus politus on Sciaenidae -heimoon kuuluva kala, englanninkielinen nimi on queen croaker tai queenfish, lisätietoja esim. http://www.fishbase.org/summary/Seriphus-politus.html.
Maailman kalojen nimet -kirjassa heimo Sciaenidae on suomeksi rummuttajat (rumpukalat).
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että jo 1600-luvulla käytössä ollut Tervonen-nimi on voinut alun perin kiteytyä vaikkapa tervanpolttajalle annetusta Terva-alkuisesta liikanimestä. Myös Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sijoittaa Tervosen niiden nimien joukkoon, jotka on johdettu ammattinimitysten ryhmään kuuluvista sanoista, eli terva ja tervanpoltto ovat Tervosen taustalla myös Nissilän mielestä.
Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahakeräilijöiden tai -liikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksesta: Suomen rahat 1811 - 2009 arviohintoineen. Raha- ja mitaliliike Holmasto, Helsinki, 2009.
Suomen numismaattinen yhdistys
Holmasto
Rakel Liehun tuotannosta ei löydy runoa, jonka nimi on "Istu sydämeni puolelle". Liehun runossa "Yksinäisyys on uskaltamista" on rivi, joka alkaa sanoilla "Istu sydämeni puolelle...". Voisikohan olla kyse tästä runosta?
Runo "Yksinäisyys on uskaltamista" sisältyy kokoelmaan "Savikielellä minä ylistän" (1975). Se on luettavissa myös esimerkiksi Rakel Liehun runojen kokoelmasta Runot 1974-1997 (2002).
Liehu, Rakel: Runot 1974-1997 (WSOY, 2002)
Ikävä kyllä yrityksistä huolimatta tähän suruvärssyyn ei löytynyt tekijää selaamistani värssykirjoista eikä runokirjoista. Netistä löytyi tämä värssy myös osana toista värssyä, joka alkaa "Tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa",mikä värssy taas on jossain aloitettu sanoilla Ei kuulu askeleet rakkaimman,tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa".
Kappale sisältyy äänitteeseen: Niemelä, Hannu: Valmis tie, jota on ainakin Joensuun kaupunginkirjastossa CD:nä ja kasettina. Sen saa kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siionin sävelmiä : 54. vihko, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa.
Siionin kannel -julkaisuissa, joissa on nuotit + sanat, kappaletta ei ole.
Äänitteenä siis löytyy.
Helsingin tuomiokirkon poikakuoron nimi Cantores Minores on latinaa ja käännetään usein "pikkukanttoreiksi". Latinan sana cantor tarkoittaa laulajaa, kanttoria ja minor tarkoittaa pienempää, nuorempaa. Kuoron nimessä sanat ovat siis monikossa.
https://www.cantoresminores.fi/index.html
Kaikkea Suomessa julkaistua kirjallisuutta ei hankita Helsingin kaupunginkirjastoon. Yliopistojen julkaisemat tutkimukset, jotka eivät ole tarkoitettukaan kovin suurelle yleisölle, ovat varmimmin saatavissa yliopistojen kirjastoista.
Kysymäsi Antti Kasvion tutkimus käsittelee kuitenkin toimintatapojen kehittämistä Helsingin kaupungin työpaikoilla, joten kirja on hankittu kirjastoon. Saatavuustiedot löytyvät Plussa-aineistotietokannasta www.libplussa.fi
Google-haulla (http://www.google.com/intl/fi, hakuterminä seuraava litania: christine keeler 60s music) löytyy mm. sivu Forever Ska: The Skatalites carry on (http://www.weeklywire.com/ww/02-23-98/boston_music_1.html), josta käy ilmi, että jamaikalaisen The Skatalites –yhtyeen ensimmäinen 60-luvulla julkaistu single oli nimeltään Christine Keeler Ison-Britannian Profumo-skandaalin innoittamana.
Googlella löytyy runsaasti sivuja hakusanalla skatalites, mm. yhtyeen virallinen kotisivu osoitteessa. http://www.skatalites.com
Kappale löytyy mm. Helsingin Itäkeskuksen, Kauniaisten ja Vantaan pääkirjastosta Skatalitesin CD-levyllä nimeltä Foundation ska. Tämä levy on hankittu myös Kokkolan, Kuopion ja Lahden kaupunginkirjastoihin. Yhtyeen muita...
Portugalin ruokakulttuurista löytyy suomeksi tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Eurooppalaisessa keittiössä. WS 1994
Suomalainen ruokapöytä, osa 8: Ja muiden maiden keittiöt. KY 1982
Kultainen keittokirja, osa 4. WS 1989
Myös matkaoppaita kannatta katsastaa, niissä on ainakin lyhyesti maan ruokakultturista, esim.
Crawshaw, Gerry: Algarve ja Etelä-Portugali. WS 1992 ja
Heiskanen, Teppo: Portugali. KY 1992
