Oheisesta linkistä esimerkki opettajien välisestä yhteistyöstä Kokkolan Hollihaan koulussa Esi- ja alkuopetuksessa kielikylpyopetuksen eheyttämisestä.
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1330,34802,37379,37381
Haukuputaan kirkonkylän koululla on kokemuksia tietokoneesta eheyttämisen apuvälineenä.
http://hauki.haukipudas.fi/kkala/projekti_kokeilu.shtml
Tampereella mm. Hervannan koululla on kokemuksia maahanmuuttajaryhmien opetuksen eheyttämisestä.
http://www.tampere.fi/koulutus/opetus/ops/mamu/luku2.html
Edu.fi sivuilla on keskustelufoorumi jossa voi keskustella ja ideoida erilaisten työryhmien kanssa. http://www.edu.fi/publicMessageboard.asp?path=498,516,2335
Tarkempia tietoa opetuksen eheyttämisen käytännön kokemuksista saa...
Hakusanalla halloween pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä löytyvät kuvakirjat Bourgeois: Franklin kummitusjuhlissa, Scarry: Kaikkien aikojen naamiaiset, Disneyltä Hupinoita Matami Mimmi, Nalle Puh ja Möhköfantin halloween sekä Nalle Puh: juhlaa koko vuosi.
Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa on kummitusjuttukokoelma, joka saattaa olla 7-vuotiaille liian pelottava.
Hakusanoilla kummitukset ja hirviöt löytyy lisää tarinoita, joiden aihepiiri liittyy halloweeniin, vaikka ei suoranaisesti kuvaa juhlan viettämistä.
Halloween-lastenjuhlan järjestämiseen vinkkejä tarjoaa Bull, Jane: Halloween, hyllyluokka 30.81.
Käännösrunojen tietoja kannattaa yrittää etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -runotietokannasta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Tietokanta sisältää lähes 20 000 käännösrunon viitetiedot. Tietokanta ei sisällä tietoja kaikesta suomen kielelle käännetystä runoudesta, mutta esim. juuri venäjänkielisten käännösrunojen tietoja se sisältää melko kattavasti. Tietokannasta voi tehdä hakuja runon alkukielen ja kirjoittajan kotimaan perusteella.
Artikkelien valintaa lähteiksi vaikeuttaa se, että viitetietokannoista etsittäessä valinta on tehtävä mm. otsikon ja asiasanojen perusteella. Tässä kuitenkin artikkeleja, jotka on valittu juuri otsikoiden ja asiasanojen perusteella.
Aleksi-tietokanta:
-Tiilikainen, Seppo: Tragedia lomaparatiisissa. Suomen kuvalehti 2005 (1) s. 6-9.
-Tappavat hyökyaallot iskivät Aasiaan. Helsingin sanomat 27.12.2004
-Leake, Jonathan: Geologi varoitti monta kertaa suurkatastrofista Indinesiassa. Aamulehti 3.1.2005.
Arto-tietokanta:
-Den onaturliga naturkatastrofen. Finlands natur 2005 (5) s.8-9.
-Korja, Annakaisa: Indonesian luonnonkatastrofi - tietoa maanjäristyksistä ja hyökyaalloista. Geologi 2005, 57, s. 37-46.
HS-arkisto:
-Tutkijat varoittavat...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan desi- on kymmenesosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite, sentti- sadasosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite ja milli- tuhannesosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite. Kysymäsi termit on siis mittayksiköitä.
PIKI-verkkokirjastossa voi siirtää teostietoja virtuaaliseen omaan hyllyyn, mikäli haluaa tallentaa tietoja tietyistä teoksista erilaisia hakuja tehdessään myöhempää käyttöä varten. Mikäli et ole kirjautuneena verkkokirjastoon, hyllyn sisältö säilyy, kunnes suljet selaimesi. Jos olet kirjautunut, teostiedot säilyvät hyllyssä, kunnes poistat ne sieltä.
Kirjan siirtyminen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä toiseen kestää noin kaksi arkipäivää. Jos varaus on tehty 21.6. ja se on ehditty ottaa päivän aikana hyllystä, se luultavasti ehtii perille 23.6. Aika on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä matka voi kestää pidempäänkin, jos varaus eksyy väärään paikkaan tai sen kulkuun tulee jokin muu ongelma. Hyvin pienistä kirjastoista kuljetukset lähtevät harvemmin, joten niistä tilatuissa kirjoissa voi kestää huomattavasti pidempään. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten puolelta tulevissa varauksissa menee yleensä ainakin yksi päivä enemmän kuin Helsingin sisältä tulevissa varauksissa.
Varausilmoitukset sähköpostiin lähtevät yöaikaan, joten torstaina saapuneesta varauksesta lähtee ilmoitus...
Suomen kirjastoissa melko yleinen kaunokirjallisuuden ryhmittelytapa on käytössä Seinäjoen kaupunginkirjastossakin: osa romaaneista hyllytetään lajityypin perusteella omiksi kokonaisuuksikseen. Ryhmittelemällä esimerkiksi dekkarit omiin hyllyihinsä pyritään auttamaan asiakasta löytämään itselleen mieluisaa luettavaa.
Julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin löytyy Reino Kylänpään kirjoittama artikkeli Leistilänjärven historiaa, jossa kuvataan kyseisen järven kuivatushistoriaa. Julkaisu on lainattavissa mm. Porin kaupunginkirjastossa.
Viher-alkuiset sukunimet on monesti ruotsinkielisisten Grön-alkuisten nimien käännöksiä. Näihin kuuluu myös Viheriälehto, joka ainakin useimmiten on suomennettu Grönlund-nimestä.
(Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
EBSCO:on pääsee Espoon kirjastojen koneilta suoraan ilman mitään tunnuslukuja. Kysymyksestäsi ei tule ilmi, oletko yrittänyt EBSCO:on jostakin muualta, esimerkiksi kotikoneelta. Se ei onnistu.
Espoon kaupunginkirjaston tietokannat löytyvät täältä: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;66680. Kaikkiin tietokantoihin pääsee kirjaston koneilta. Jos ei pääse, kyse on viasta tietoliikenteessä.
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kustantajaan. Suurimman osan kirjoista on kustantanut: Otava. Alkutuotantoa on julkaistu Tammen Keltainen kirjasto -sarjassa.
Tammen asiakaspalvelutiedot löytyvät tästä osoitteesta: http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi
Otavan Yleisen kirjallisuuden kustantavan osaston yhteystiedot löytyvät tästä osoitteesta: http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yleisen_kirjallisuud…
Tietokantojen mukaan Auguste Villiers de l'Isle-Adamin tuotannosta on suomennettu vain kertomus "Toivokidutus", joka sisältyy kokoelmaan 'Toinen "Hyvää yötä!" : hetki lepoa kunnes nukutte : viidentoista maan kertomuskirjallisuutta 40 kirjailijan edustamana' (toim. V. Hämeen-Anttila, Arvi A. Karisto, 1935).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa.
Lähteet:
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1107597__SVilliers%20de%20…
Etsityn runon Kylän pääss' on krouvi tuolla on kirjoittanut unkarilainen Sándor Petöfi. Otto Mannisen suomennos siitä löytyy Petöfi-kokoelmasta Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1922; viimeisin painos on vuodelta 2001. Sama käännös löytyy lisäksi parista runoantologiasta: Uudempaa lausunta-ohjelmistoa (1925) ja Runon ääni : lausujain juhla-antologia (1988).
Kiertokoulusta koulunkäynti kylissä alkoi ja ne olivat pitkälle vuosisadan loppuu asti tavallinen koulunkäyntitapa. Rovaniemen kouluoloista löytyy paljon tietoa mm. Jorma Ahvenaisen kirjasta Rovaniemen historia II 1632-1960. Taipaleen kylä oli Kivijärven koulupiiriä vuodesta 1900 ja sai kansakoulun vuonna 1924. Kirjassa mainitaan, että vuosina 1875-1891 kansakoulua kävi vain noin 1-1,7 % koko Rovanniemen väestöstä.
Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu.
Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm
Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot.
Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
- Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :...
Sana on todella tulkittu saksalaisperäiseksi tai laajemmin germaaniseksi lainasanaksi, esimerkiksi
muinaisskandinaavi (noin vuodet 800-1550) ljóðr, lýðr 'kansa, väki'
muinaisalasaksa (noin 800-1200) liud 'kansa'
muinaisyläsaksa (noin 740-1000) liuti 'ihmiset', 'väki'
keskiyläsaksa (noin 1000-1450) liute 'ihmiset', 'väki'
nykysaksa Leute 'ihmiset', 'väki'
Samaa juurta olevia sanoja löytyy muistakin indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi
slaavilaisissa kielissä nykyvenäjä люди/ljudi 'ihmiset'
balttilaisiissa kielissä liettuan liaudis 'kansa'
Suomessa tunnettu sana liuta 'suuri joukko' on samaa alkua.
Liutu-nimistä sukua on perinteisesti asunut Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Saksalaisväestöä meillä on ainakin rannikkokaupungeissa asunut...
Rakel Liehun tuotannosta ei löydy runoa, jonka nimi on "Istu sydämeni puolelle". Liehun runossa "Yksinäisyys on uskaltamista" on rivi, joka alkaa sanoilla "Istu sydämeni puolelle...". Voisikohan olla kyse tästä runosta?
Runo "Yksinäisyys on uskaltamista" sisältyy kokoelmaan "Savikielellä minä ylistän" (1975). Se on luettavissa myös esimerkiksi Rakel Liehun runojen kokoelmasta Runot 1974-1997 (2002).
Liehu, Rakel: Runot 1974-1997 (WSOY, 2002)
