Nurmi-Tuomas (joskus myös Turve-Tuomas) on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä kiertoilmaus kuolemalle: kun ihminen joutuu Nurmi-Tuomaalle, hän kuolee. Nurmi-Tuomaan nukkuminen käen kukkuessa kytkeytynee tunnetuimpaan monista käkeen liitetyistä enteistä: kevään ensikäen kukunnan säkeiden lukumäärästä ihmiset voivat laskea jäljellä olevat elinvuotensa.
Lähteet:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Juha Haikola & Jarkko Rutila, Käki
Lassi Nummen runokokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982) on ss. 8-12 runo (tai runosikermä) nimeltään Tämä vähäinen asia. Runo alkaa näin:
Keskipäivän kirkkaudessa / käännän katseeni.
Sydänyön pimeydessä / ojennan käteni...
Pitkässä runossa on mm. tällaisia säkeitä:
Ihosta se alkaa: / emme ole aivan nuoria enää.
...
Älä siis nouse, / älä aivan vielä.
Pidä kätesi / linnun untuvilla. Pian se levittää siipensä.
Runo löytyy myös mm. antologioista Runon maa : suomalaisten toiverunot ja Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2.
Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!"
Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista,...
Isovanhempasi sisaruksen lapsenlapsi on sinulle pikkuserkku eli niin sanottu toinen serkku yhden polven takaa.
Tällaiseen kysymykseen on vastattu myös aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-1-serkku-yhden
Internetissä löytyy sivusto : Kohtaamisia silkkitiellä, jossa kerrotaan laajasti vaatetusmuodista ja silkin historiasta:
http://www.nba.fi/museums/KULTMUS/lehtine.htm
Tässä muutamia kirjoja, joista saattaisi olla hyötyä:
-Selin, Jaakko : Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997)
-Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (1997)
-Contini, Mila : Muoti kautta aikojen (1967)
Pääkaupunkiseudun Plussa-kirjastojärjestelmästä löytyy kaksi suomenkielistä Michel Montignacin kirjaa: "Montignacin laihdutusmenetelmä erityisesti naisille" sekä "Syön hyvin ja siksi laihdun". Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta, http://www.libplussa.fi . Laita tekijä-kenttään nimi Montignac Michel ja rajaa kieleksi suomi, niin saat esiin Montignacin suomenkieliset kirjat.
Varausten saapumisesta ilmoitetaan kirjeitse kotiin. Jos sinulla on käytössäsi kirjaston verkkopalvelu, näet lainasi ja varauksesi myös internetin kautta tai saat halutessasi ilmoituksen saapuneista varauksista sähköpostiisi.
Yleisten kirjastojen osoitetiedot saa BTJ Kirjastopalvelu Oy:stä, sähköpostiosoite: btj.kirjastopalvelu@btj.fi. Osoitteet saa joko tarroina tai sähköisesssä muodossa. Palvelu on maksullinen.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät ositteesta:
http://www.kirjastot.fi . Kirjastoissa on selattavana BTJ Kirjastopalvelun toimittama Kirjastokalenteri, josta osoitteet myös löytyvät.
Tilastoja yleisten kirjastojen määrästä löytyy opetusministeriön sivuilta (http://www.minedu.fi). Sivulla http://tilastot.kirjastot.fi/ löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen määrät otsikon 'Organisaatio ja talous' alla. Ellei tämä linkki toimi sivun löytää kun opetusministeriön etusivulta klikkaa ensin 'Kulttuuri'-painiketta, sitten 'Yleiset kirjastot',...
Kysymäsi teos on Matkailun edistämiskeskuksen julkaisema Jyväskylän yliopistossa tehty pro gradu -työ. Sitä ei ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta näyttäisi löytyvän muutamista maakunta-, yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoista. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, johon teos toimitetaan lainattavaksesi. Jyväskylän yliopiston kirjaston Jykdok-tietokannasta (http://finna.fi) löytyy linkki myös verkkojulkaisuun http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/h/riiksalo.pdf
Aiheestasi näyttää suomeksi löytyvän kovin vähän painettua aineistoa. Tässä kaksi:
Aho Mirja: "PWS : Prader-Willi-syndrooma", 1996.
ISBN 952-5055-67-1. Kirja on opinnäytetyö Jyväskylän sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen.
Kirjaa on Oulun yliopiston kirjastossa sekä Åbo akademin kirjastossa, joista voit pyytää sen kaukolainaksi Helsinkiin oheisella lomakkeella http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm . Kaukolainan hinta on 4€.
Neuvolalehden v. 1995, numerossa 1 on sivuilla 14-15 V. Honkasen artikkeli "Prader-Willin ja Angelmanin oireyhtymä"
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa englanninkielisissä julkaisuissa käsitellään PWS:aa.
Dykens, Elisabeth M.: "Genetics and mental retardation syndromes : a new look at behaviour and interventions...
En löytänyt runoa Jevtusenkon runokokoelmista.
Runoa on kuitenkin esittänyt esimerkiksi Koiton laulu-kuoro. Kuoron 1976 ilmestyneeltä levyltä Koiton laulu kappale löytyy. Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Varsinaista englanninkielistä tietoa asiakastyytyväisyydestä laboratoriopalveluihin löytyy niukasti. Aluksi materiaalia kannattaa etsiä kaupunginkirjaston omasta aineistotietokannasta (http://kirjasto.kuopio.fi/) esim. asiasanoilla asiakkaat ja tyytyväisyys. Hakutuloksena tosin tulee lähinnä suomenkielistä materiaalia. Myös Savonia-ammattikorkeakoulun kokoelmatietokannasta (http://aapeli.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=finnish&DB=local&…) voi hakea myös em. asiasanoilla kielirajauksen kanssa. Hakutuloksena on englanninkielisiä julkaisuja liittyen asiakastyytyväisyyteen. Lisäksi kannattaa hakea mm. asiasanoilla laboratoriot ja asiakkaat tai laboratoriot ja palvelut.
Aihetta edes jollakin tavoin sivuavia...
Oulunslalon kunnankirjaston pääkirjastoon tulee kuluvana vuonna tiede-lehti. Ensi vuoden alusta on tilattu Tiede-lehden lisäksi myös Tieteen kuvalehti.
Vuonna 2004 tilattujen lehtien luettelon näet osoitteesta:
http://www.oulunsalo.fi/palvelut/kirjasto/lehtiluettelo.html
Otavan vuonna 2005 julkaisemassa, Mirja Kalliopuskan laatimassa Psykologian sanastossa työuupumus määritellään näin: työuupumus, burnout, työn aiheuttama henkinen uupumus. Työuupumusta edeltää pitkittynyt työperäinen stressireaktio, jonka viimeisin vaihe on uupumus, ekshaustio. Oireina ilmenee ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, välinpitämättömyyttä, työmoraalin, motivaation ja työsuorituksen heikkenemistä, unettomuutta, alkoholiongelmia tai psykosomaattisia vaivoja.
Artikkelissa viitataan burnout-sanaan, joka määritellään loppuunpalamiseksi. Sen kerrotaan olevan pitkään jatkuneen stressin viimeinen vaihe, jossa on oireina uupumusta (ekshaustio), apatiaa, alemmuudentuntoja, oman työn mitätöintiä, motivaation laskua, kyynisyyttä ja...
Oulun kaupunginkirjastossa ei ole Käpyn selän alla videokasettia eikä DVD-levyä.
Elokuva on saatavana videokasettina muissa maakuntakirjastoissa. Voit tehdä kaukolainatilauksen kotisivuillamme seuraavassa osoitteessa: http://www.oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukolaina.html .
Kaukolainamaksu on 50 senttiä.
Suomenkielistä nettitietoa Enid Blytonista näyttää olevan varsin vähän. Lähinnä sitä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton. Englanninkielisiä sivuja löytyy runsaammin, niitä voit halutessasi hakea esim. Googlen avulla (www.google.fi) laittamalla hakusanaksi "Enid Blyton".
Blytonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä kirjailijanurasta kerrotaan laajemmin Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita. Sitä kannattaa kysyä kirjastosta.
Käännösrunojen tietoja kannattaa yrittää etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -runotietokannasta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Tietokanta sisältää lähes 20 000 käännösrunon viitetiedot. Tietokanta ei sisällä tietoja kaikesta suomen kielelle käännetystä runoudesta, mutta esim. juuri venäjänkielisten käännösrunojen tietoja se sisältää melko kattavasti. Tietokannasta voi tehdä hakuja runon alkukielen ja kirjoittajan kotimaan perusteella.
Linda- ja Arto-tietokannoissa on aika paljon aineistoa itkuvirsistä ja itkijöistä. Tässä joitain poimintoja. LINDA: Anna-Liisa Tenhunen, Itkuvirsien kolme elämää, 2006, väitöskirja, Joensuun yliopisto; Aili Nenola, Inkerin itkuvirret, 2002, SKS; A.O.Väisänen, Hiljainen haltioituminen: A.O.Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista; Eila Stepanova, Itku, itkukieli ja itkijä: Praskojva Saveljevan itkut, 2004, Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto; Elina Pyykkönen; Johdantoa itkuvirsien musikologiseen tutkimukseen, 1984, Pro gradu -työ, Turun Yliopisto; Tuomas Rounakari, Kyynelten laulutunne itkuvirsien luomisprosessissa ja musiikillisissa rakenteissa, 2005, Pro gradu -työ, 2005, Helsingin Yliopisto. ARTO: Stig Söderholm, Karjalaisen itkijän...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on vain oppikirja Varför inte(kurs 3)sekä siihen liittyvät cd-äänitteet. Opettajan opas sekä kurssiin liittyvää tietoa ja aineistoa löytyy internetistä osoitteista http://www.finnlectura.fi/materiaali.php?id=RU1060 sekä http://www.edu.fi/oppimateriaalit/varforinte/. Opettajan materiaalia on mahdollisuus tulostaa esim. Finn Lecturan sivuilta.
Kirjan siirtyminen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä toiseen kestää noin kaksi arkipäivää. Jos varaus on tehty 21.6. ja se on ehditty ottaa päivän aikana hyllystä, se luultavasti ehtii perille 23.6. Aika on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä matka voi kestää pidempäänkin, jos varaus eksyy väärään paikkaan tai sen kulkuun tulee jokin muu ongelma. Hyvin pienistä kirjastoista kuljetukset lähtevät harvemmin, joten niistä tilatuissa kirjoissa voi kestää huomattavasti pidempään. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten puolelta tulevissa varauksissa menee yleensä ainakin yksi päivä enemmän kuin Helsingin sisältä tulevissa varauksissa.
Varausilmoitukset sähköpostiin lähtevät yöaikaan, joten torstaina saapuneesta varauksesta lähtee ilmoitus...
