Helmet-verkkokirjastossa tarkennetussa haussa voi rajata hakua esim. seuraavalla tavalla:
- kirjoitetaan hakusanaksi äänikirjat
- valitaan aineisto-valikosta cd-levy
- valitaan kielivalikosta venäjä
www.helmet.fi
Hämeenlinnan pääkirjaston infopisteessä on kaksi iPad-laitetta, joita lainataan asiakkaille kirjaston tiloissa käytettäväksi. Käyttöaika on kerrallaan kaksi tuntia. Niitä ei lainata kotiin eikä laitteita valitettavasti voi varata etukäteen.
Helmet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungikirjastojen) tulostettava ilmoittautumislomake löytyy allaolevasta linkistä aukeavalta sivulta kohdasta "ilmoittautumislomake" (hiukan kirjastonkortin kuvasta alas päin). Klikkaamalla saat lomakkeen auki.
Sivu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivustolta kohdasta "Asiointi kirjastossa > Kirjastokortti ja tunnusluku".
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Helmet-sivustomme on uudistumassa. Uusi Helmet.fi on tällä hetkellä kokeiluvaiheessa, joten kaikki ominaisuudet vanhasta hausta eivät ainakaan vielä ole uudessa haussa. Sekä uusi että vanha haku ovat yhä käytettävissä, joten voit käyttää Helmet.fin hakuvaihtoehtoa 'perinteinen aineistohaku', joka ohjaa vanhaan hakuun, missä voi yhä käyttää haun tallennusta. Helmet.fin hakulaatikkoon kirjoittaminen sekä vaihtoehto 'tarkennettu haku' ohjaa uuteen hakuvaihtoehtoon, missä ei valitettavasti ole haun tallennusmahdollisuutta. Uusi haku kehittyy jatkuvasti uuden Helmet.fin myötä ja uusia ominaisuuksia on tulossa.
Tieto löytyy esim. teoksesta Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988. Professori Ilmari Krohnin (1867-1960) mainitaan olevan ensimmäinen kristillisesti kastettu Ilmari.
J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
Pahasta uunista tuvan nurkassa runoili Kullervo Rainio. Uuni-runo ilmestyi alunperin Rainion kokoelmassa Tietämättä mistään (WSOY, 1951). Se sisältyy myös Rainion valittujen runojen kokoelmaan Valitut runot : 1945-1996 (Kopijyvä, 2000). Näiden lisäksi se on julkaistu esimerkiksi kansakoulun V ja VI luokille tarkoitetussa lukemisen oppikirjassa Lukutunnin kirja V (Valistus, 1964).
Anu-Hanna Anttilan artikkeli "Maaseutu murhaa, kaupunki ahdistaa: P.D. Jamesin dekkareiden psyykkis-fyysinen maisema" on luettavissa Johanna Matero ja H.K. Riikosen toimittamassa teoksessa "Murhaava miljöö. Tutkielmia dekkarikirjallisuuden ympäristökuvauksista". (Turun yliopisto/ Taiteen tutkimuksen laitos, Turku, 1994).
Teos kuuluu useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Anttila Anu-Hanna
Neuromuscular-termin voisi kääntää sanoilla neuromuskulaarinen, hermoihin ja lihaksiin liittyvä, hermo-lihas. Näin sanan kääntää Lääketieteen termien, Duodecimin selittävän suursanakirjan, verkkosovellus:
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/rex_terminologia.koti
Training-sana kääntyy harjoitteluksi.
Sanastoista ei löytynyt käännöstä koko termille, mutta joissakin tutkimuksissa termi on käännetty liiketaitoharjoitteluksi, vaikkapa näissä:
http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/ktp13_kati_pasane…
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/67140/Aalto_Reija.pdf?seq…
Tällä hetkellä verkkomaksaminen ei ole mahdollista Vaskissa. Turun kaupunginkirjasto on jo pitkään linjannut, että verkkomaksamismahdollisuus tulisi olla mahdollinen. Olemme tässä asiassa kuitenkin sidottuja Turun kaupungin yhteiseen ratkaisuun, jota ollaan toteuttamassa osana tällä hetkellä käynnissä olevaa Turun verkkosivujen uudistusta.
Tarkkaa aikaa verkkomaksamisen toteutumiselle emme pysty sanomaan, mutta luultavasti vuoden – viimeistään kahden sisällä – olemme saaneet tämän toiminnan käyttöömme.
Tämä laulu löytyy cd-levyltä Perinteiset joululaulut 1912-1954 (Artie Music, 2004). Levyn tekstilipukkeessa on tietoa laulun tekijöistä. Sen on säveltänyt H. Osmo eli Hannes Konno ja sanoittanut Dagmar Parmas.
Suomen kielellä yhtyeestä löytyy lehtiartikkeleita:
Soundi 1999:6, Rumba 1999:12, Suosikki 1999:10, Soundi 1999:10, Soundi 1995:8, Rumba 1995:17, Soundi 1995:11, Rumba 1994:17, Soundi 1993:9
Englanniksi tietoa löytyy kirjoista:
Harvey: Red Hot Chili Peppers (1995), Thompson: Red Hot Chili Peppers - True men don't kill coyotes (1993), Steffenhagen: Red Hot Chili Peppers - our music talks but our rocks smell like socks..(1992)
Bändin virallinen kotisivu on osoitteessa http://www.redhotchilipeppers.com/rockinflashapotamus/index.htm
Sunnuntaina 16.7.1944, Turun tuomiokirkon kellojen löytyä kaksitoista lyöntiään, Gerda Ryti aloitti vakavalla äänellä puheen Suomen kansalle. Puolustuksemme tähden oli koottava koko kansa rukoilemaan ja avuksihuutamaan pelastusta kuoleman kidasta. Puheensa loppuosassa rouva Ryti liitti vetoomuksensa tuomiokirkon kellonlyönteihin ja esitti, että juuri nämä kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä.
Ajatus Turun tuomiokirkon kellonlyöntien radioinnista oli peräisin Hufvudstadsbladetissa 5. toukokuuta julkaistusta Amos Anderssonin runosta. Siinä Andersson toi esiin ajatuksen, että kellonlyöntien avulla voitaisiin lievittää kansalaisten ahdistuneita tuntoja, kun kellojen syvät soinnut nivoisivat nykyhetken Suomen...
Voisiko etsimäsi kappale olla Lill Lindforsin ”En man i byrån”.
Ragni Malmstén on laulanut sen suomeksi 1970, ”Mies laatikossa”.
https://www.youtube.com/watch?v=GTUPSyUQmHY
Alkuperäisen kappaleen sanat:
https://genius.com/Lill-lindfors-en-man-i-byran-lyrics
Ruohokasvit säilyvät jonkin aikaa vihreinä lumen alla, koska lumi suojaa kasveja kylmyydeltä. Kuinka pitkään kasvi säilyy lumen alla vihreänä, liittyy sen talvehtimisominaisuuksiin sekä siihen miten pitkään lumipeite estää kasvin saamasta tarpeeksi valoa yhteyttämiseen. https://www.ahonalku.fi/Heinat,sarat.Lajikuvaukset.htm, https://yle.fi/uutiset/3-7022672
Tutkija Timo Saarinen kertoi Suomen luonnon haastattelussa 2016, että talvehtivat kasvit jaotellaan ilmitalvehtijoihin, matalatalvehtijoihin, puolipiilijöihin, piilotalvehtijoihin, vesitalvehtijoihin ja siementalvehtijoihin. "Ainavihantia ilmitalvehtijoita, joiden silmut sijaitsevat lumen pinnan yläpuolella, ovat esimerkiksi havupuut; kuusi, mänty ja kataja....
Ester Alangosta ja hänen maalauksistaan ei valitettavasti tietoja löytynyt. Aiheensa ja tyylinsä puolesta taulu muistuttaa melkoisesti tuotteliaan Aarne Alangon töitä - hänen maisemamaalaustensa joukossa on useita liitekuvan tapaisia kuhilaita esittäviä tauluja. Arvelisin, että Ester Alanko oli Aarne Alangon puoliso: Hämeen Sanomien pikkuilmoituksista vuodelta 1925 nimittäin löytyvät samasta osoitteesta sekä "taiteilija Aarne Alanko" että "rouva Ester Alanko".Minun silmiini signeerauksen vuosiluku näyttäisi olevan -29.Alanko, Aarne (vhollming.fi)12.02.1925 Hämeen Sanomat no 35 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi.
Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään...
