Primas on merkkipohjainen kirjastojärjestelmä. Se sisältää kaikki perustoiminnon, joita tarvitaan esim. lainaus, palautus, luettelointi. Ero nykyisiin järjestelmiin on ettei se toimi verkkoympäristössä, ja tämän takia se on "jäykkä" käyttää.
Järjestelmää ei enää päivitetä, joten monet Primas-kirjastot ovat siirtyneet tai ovat siirtymässä muihin järjestelmiin.
Tietoa kirjastojärjestelmistä löytyy mm. seuraavista Kirjastolehdistä 2002, nro 2, s. 8-9 ja 2003, nro 2, s. 12-13.
Jarmo Saartin toim. opas Kirjastojärjestelmän hankkijan opaassa käsitellään kirjastojärjestelmiä ja niiden perustoimintoja.
Seuraavat kirjat sopivat sinulle:
Betoni kukkii : kirjoituksia nykyperinteestä / toim. Jyrki Pöysä
Helsinki graffiti / Anne Isomursu, Tuomas Jääskeläinen
"Roomalaisen Pyhän Cecilian muistoa on vietetty noin vuodesta 450 saakka 22.11., kuten yhä kautta kristikunnan ja meillä Suomessa keskiajalta lähtien."
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri
Kyseessä on varmaankin Jon McGregorin kirja Jos kukaan ei puhu siitä mikä on tärkeää (alkuteos If nobody speaks of remarkable things). Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 2004 Otavan kustantamana.
Elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta valvoo Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisätietoa Eviran toiminnasta ja viraston melamiiniin liittyviä tiedotteita löytyy osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/.
Valitettavasti en pysty tarkkaan sanomaan, milloin kirja ilmestyy lainattavaksi. HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä näen, että kirjaa on tilattu 25.10.2010, joten sitä on jossakin vaiheessa kyllä tulossa. Toimituksen nopeus riippuu kuitenkin ulkopuolisesta tukkutoimittajasta. Siksi aikaa on hankala arvioida. Saapumisen jälkeen menee vielä jonkin aikaa ennen kuin kirjat ehditään käsitellä lainauskuntoon.
Voit seurata osoitteesta http://www.helmet.fi, milloin ensimmäinen kappale kirjaa ilmestyy järjestelmään. Kirjan voi varata heti, kun sitä tulee yksikin kappale näkyville. Ilmestyessään järjestelmään kirjat ovat aluksi käsittelyssä-tilassa, mikä tarkoittaa, että ne ovat piakkoin tulossa lainattaviksi.
Helmet tietokannasta löytyy hakusanoilla "miehet muoti historia" 12 viitettä esim. John Peacock: Men's fashion : the complete sourcebook sekä Norah Waugh:The cut of men's clothes : 1600-1900.
Kirjoja muodista ja muodin historiasta löydät kirjastosta luokasta 90.21 (Helsingissä 919.9)
http://www.siue.edu/COSTUMES/history.html sivuston kuvat (125 kpl) perustuvat Braun & Schneiderin 1861 julkaisemaan teokseen The History of Costumes. Kuvia on muinaisesta Egyptistä 1800-luvun loppuun
Voit hakea Vaasan kaupunginkirjaston aineistoa Venny-verkkokirjastossa
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&ulang=fin
Kun sinulla ei ole tarkkaa tietoa kirjan tai tekijän nimestä, voit käyttää asiasanahakua. Kirjastossa kaikki aineisto asiasanoitetaan hakua silmälläpitäen. Asiasanalista on verkossa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
Tässä hakutehtävässä voit laittaa asiasana-laatikkoon sanan rekrytointi. Voit rajata hakua ruksimalla lisärajaus-laatikoita (esim. haetaan vain kirjoja). Voit valita myös minkä kielisiä kirjoja haluat.
Kun olet käynnistänyt haun ja saanut löytyneet teokset listan, näet saatavuus kohdasta, onko kirja tällä hetkellä paikalla Vaasan kaupunginkirjastossa. Jos klikkaat kohtaa "...
Hei,
Kyseinen kirja löytyy useammastakin kirjastosta, joten sen saa
kyllä kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä kotisivuillamme:
http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake tai ottamalla yhteyttä kaukopalveluumme numeroon 020 615 8279 tai sähköpostitse kaukopalvelu@kouvola.fi.
Kiireellisissä asioissa kannattaa usein olla yhteydessä suoraan kirjastoon, sillä tämän palvelun kautta vastaamisessa saattaa olla pieni viive.
Järvenpään kirjastossa on neljä kappaletta kysymääsi kirjaa. Tällä hetkellä kaikki ovat lainassa ja varauksiakin on. Tilanteen näet Kirkes-kirjastojen aineistotietokannan kautta:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1322134672&u…
Valtiovarainministeriön sivuilta löytyy valtion toimitilastrategia. Sivulla 4 on luku nimeltä Tilat tukevat toimintaa, jossa käsitellään kysymiäsi asioita:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/98…
Lämpöpatterit jaetaan toimintaperiaatteensa mukaan kahteen eri tyyppiin, konvektoreihin ja radiaattoreihin. Konvektoripattereissa lämmön siirtyminen huoneilmaan tapahtuu sekä lämpösäteilyn että konvektion kautta. Konvektio tarkoittaa sitä, että ilma lämpiää kiertäessään patterin pintojen kautta. Patterin ympärillä on näin ollen jatkuva ilmavirtaus. Ilman mukana liikkuvat myös erilaiset pienhiukkaset, jotka kertyvät virtauskohtiin ja näkyvät ajan myötä tummina tahroina.
Lähteet:
Pientalon lämmitys -oppimateriaali Edu.fi -sivuilla: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/patterit.htm, http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/radiaattorit.htm
Home Energy Magazinen verkkoartikkeli pienhiukkasten aiheuttamista...
Sana on todella tulkittu saksalaisperäiseksi tai laajemmin germaaniseksi lainasanaksi, esimerkiksi
muinaisskandinaavi (noin vuodet 800-1550) ljóðr, lýðr 'kansa, väki'
muinaisalasaksa (noin 800-1200) liud 'kansa'
muinaisyläsaksa (noin 740-1000) liuti 'ihmiset', 'väki'
keskiyläsaksa (noin 1000-1450) liute 'ihmiset', 'väki'
nykysaksa Leute 'ihmiset', 'väki'
Samaa juurta olevia sanoja löytyy muistakin indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi
slaavilaisissa kielissä nykyvenäjä люди/ljudi 'ihmiset'
balttilaisiissa kielissä liettuan liaudis 'kansa'
Suomessa tunnettu sana liuta 'suuri joukko' on samaa alkua.
Liutu-nimistä sukua on perinteisesti asunut Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Saksalaisväestöä meillä on ainakin rannikkokaupungeissa asunut...
Verkossa olevia sanakirjoja voit hakea esimerkiksi Linkkikirjastosta http://linkkikirjasto.lib.hel.fi kohdasta Pikalinkit ja sieltä Aihe
sanakirjat. Listalta numero 11 Mofile Place ja numero 17 Svensk-finskt lexikon näyttäisivät sopivilta.
Käärme on italiaksi serpente - muitakin sanoja on, mutta serpente on sanakirjoissa yleisin. Vendiamo on vendere-verbin indikatiivin monikon ensimmäinen persoona. Siis suomeksi - myymme. Vendere=myydä.
YK:lta ilmestyy vuosittain tammikuussa Population and vital statistic report -julkaisu. Julkaisussa on kattavat maittain kootut tilastot mm. kuolleisuusluvuista.
Vuoden 2019 julkaisun mukaan Italiassa kuoli vuonna 2017 649 061 ihmistä ja Espanjassa 421 269 ihmistä ja vuoden 2018 julkaisun mukaan Italiassa kuoli vuonna 2016 615 261 ihmistä sekä Espanjassa 406 815 ihmistä.
Päivittäisen kuolleisuuden voi laskea jakamalla kuolleet vuodessa olevien päivien määrällä. Tällöin päivittäiset kuolleisuusluvut olisivat seuraavat:
Maa
2016
2017
Italia
1 685,65
1 778
Espanja
1 114,56
1 154,16
Yllä oleva on tietenkin suuntaa antava tieto ja perustuu vain muutamaan...
Espanjalainen diplomaatti García de Silva Figueroa löysi 1618 muinaisen Persian pääkaupungin Persepoliksen rauniot. Kaupungista löytyi lukuisia tauluja, joissa oli nuolenpääkirjoitusta. Aluksi näitä merkkejä ei osattu pitää lainkaan kirjoituksena ja kesti pitkään ennen kuin nuolenpääkirjoitusta opittiin tulkitsemaan.
1700-luvulla vaikuttanut tutkimusmatkailija Carsten Niebuhr teki ensimmäisenä kopiot nuolenpääkirjoitusta sisältävistä tauluista. Hän myös selvitti, että tekstien kirjoitussuunta oli vasemmalta oikealle. 1800-luvun alussa Georg Grotefend onnistui tulkitsemaan teksteistä muutaman persialaisen kuninkaan nimen (Kserkses, Dareios).
Merkittävä löytö oli Behistunin kaupungista löytynyt piirtokirjoitus, jossa on sama...
Hei,
Nämä ovat hieman epäsuhtainen vertailupari. Alla olevien määritteiden mukaan ne pyrkivät samaan suuntaan. Materiaalitehokkuus liittyy ehkä selkeämmin yritysten toiminnan kehittämiseen ja materiaalin käytön tehokkuuteen mikä on tietysti ympäristöystävällistä, mutta määritelmän mukaan ehkä hieman toissijainen tavoite. Kiertotalous näyttäisi painottavan ekologista toimintaa ehkä perinteisen talouskasvun sijaan. Tämä lienee kuitenkin se suunta johon yleisesti ollaan menossa. Tämä siis tulkinta noiden käsitteiden määritelmien perusteella.
Materiaalitehokkuus
(https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kulutus_ja_tuotanto/resurssitehokkuus/ma…)
Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän...
