Nemo-nimelle ei näytä löytyvän muuta selitystä kuin latinan pronomini nemo (ääntyy neemoo), joka tarkoittaa 'ei kukaan'. Käyttöön sen lienee ottanut Jules Verne romaanihenkilön nimenä. Ulottuvillamme olevat pyhimyskalenterit (www.heiligenlexikon.de, www.catholic.org/saints/saint.php?saint_id=4522, www.kirchensite.de/index.php?menuid) eivät tunne tällaista nimeä tunne. Nimellä on yleistynyt viime vuosina ilmeisesti Vernen kirjoista tehtyjen televisiosarjojen vuoksi https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Tietoa nimistä esim. osoitteesta www.behindthename.com.
Nälkämaan laulu löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista :
SUURI toivelaulukirja 4. Musiikki Fazer 1984.
PAJAMO, Reino : Lehti puusta variseepi. WSOY 1999.
PAJAMO, Reino : Maakuntalaulumme. WSOY 1987.
KULTAINEN laulukirja. Musiikki Fazer 1989.
ELÄMÄNI lauluja 1. Kirjapaja 1993.
Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Kyseessä on virsi 492 Ystävä sä lapsien, suomalaiset sanat on tehnyt Lauri Pohjanpää.
Sanat löytyvät osoitteesta http://www.evl.fi -> linkki Virsikirja.
Sähköpostiosoitteen hankkimiseen on muutamia eri toimintamalleja:
a)Voit hankkia ns. ilmaisen osoitteen joltakin palveluntarjoajalta esim. Google.com (gmail), Yahoo.com, Hotmail.com tai Suomessa vaikkapa MTV3 (luukku.com). Näihin osoitteisiin luotuihin sähköpostiosoitteeseen saa usein myös muita verkkopalveluja esim. Google+ tai Flickr-kuvagalleria (Yahoo). Osoite hankitaan luomalla palveluun oma sähköpostitili painikkeesta ”luo tili”. Tämän jälkeen määritetään sähköpostiosoitteen alkuosa ennen @-merkkiä. Loppuosa osoitteesta määräytyy palveluntarjoajan verkko-osoitteen mukaan. (esimerkiksi oma etunimi.sukunimi@gmail.com ). Seuraavaksi luodaan salasana jolla sähköpostitili avataan verkkosivujen kautta.
b)Internet-yhteytesi tarjoaja antaa...
Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen.
Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988.
Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/...
Kyseessä on Edit Polonin säveltämä laulu Vanha Sanna. Laulun sanoittajaa ei tunneta.
Laulu löytyy esim. teoksista Kokoelma yksinlauluja III ja Yksinlauluja nuorisolle 3.
Vanha Sanna muori perunoita kuorii,
pienen mökin portahilla istuu katsellen.
Kuinka linnut lentää pesihinsä entää;
vanha Sanna kuorii hiljaa miettien.
Päivä kirkas loistaa
vaan ei voi poistaa
sitä surumieltä joka kasvoiss kuvastuu.
Muistaa päivän menneen,
hänelläkin ennen
oli aina ilomieli, naurusuu.
Isä silmät sulki
tyttö kauvas kulki,
yksin, yksin vanha Sanna
mökissänsä on:
Sydän kaipaa lasta
kaipaa ainokasta,
lapsi minkälaisen
sait sä kohtalon?
Etkö lapsi tunne
kulkisitpa kunne,
kuinka vanhan äidin sydän
kaihost' sykkiipi?
Avosylin lastaan,
äiti ottais vastaan.
Tyttö...
Teoksesta ”Alanco, Jan: Signe Brander 1869-1942 : Helsingin valokuvaaja , Helsingin kaupunginmuseo 2004” löytyy vanhoja valokuvia Herlsingistä. Mukana on myös kuvia Hakaniemen ja Siltasaaren alueelta. Kuvat esittelevät kylläkin vuosisadan alun Helsinkiä.
Internetistä osoitteista http://albumit.lasipalatsi.fi ja http://www.montakertaakaupunkiin.fi/wandora/index.html
voi hakea Helsinki-aiheisia valokuvia. Kummastakin löytyy kuvia Helsingin Kallion kaupunginosasta.
Helmet-kirjastoista voi lainata videosarjaa Elämää Helsingissä, Helsingin kaupunki 2000. Videot on koostettu Suomen Elokuva-arkiston, Suomi-Filmin ja Puolustusvoimien elokuva-arkiston kokoelmista Helsingin kaupungin juhlavuoden johdosta.
Elokuva-arkiston kirjasto on maan suurin...
1.) Rauvala pohjautuu muinaisskandinaaviseen miehennimeen Ragnvald, josta on meillä käytetty myös muotoa Raval. Nimi on ollut yleinen maamme ruotsalaisseudulla, mutta myös suomalaiset ovat sitä käyttäneet jo keskiajalla. Rauvala-nimisiä taloja on Kemissä, Kaarinassa ja Hollolassa, eniten kuitenkin Satakunnassa (Tyrvää, Vampula, Eura). Sukunimenä Rauvalaa on Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Torniossa. Viime sotien jälkeen on muutamia Rauvala-nimisiä muuttanut myös Valkjärveltä ja Sakkolasta.
2.) Sihvo-nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, jota on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen on on Sihvo voinut siirtyä suvun kantasiän tai talon nimestä. Sihvo on sukunimenä lähinnä eteläkarjalainen; pääsukuhaarat...
Etsimäsi Lentokone-niminen kappale on äänitteellä Hip hoi, musisoi. Se on Hattulan kirjastossa saatavilla CD:nä. Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa levyä ei ole.
1930-1970 välisiä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita ei vielä ole talletettu kirjastoissa käytössä oleviin artikkelitietokantoihin, joten yksittäisiä artikkeleita ei voi niiden avulla hakea. Kirjastot kuitenkin säilyttävät vanhoja sanomalehtiä ja aikakauslehtiä sekä mikrofilmattuina että painettuina. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmeinä Etelä-Pohjanmaan paikallislehtiä, joita voi selata kirjastossa. Ainakin seuraavia sanomalehtiä kannattaisi selata, sulkeissa miltä ajalta lehteä kokoelmasta löytyy mikrofilmeinä:
Etelä-Pohjanmaa (16.08.1919 - 30.09.1988)
Ilkka (20.04.1906-)
Järviseudun Sanomat (11.6.1962-23.6.1982)
Järviseutu (10.9.1937-24.7.1977)
Vaasa (30.01.1902-)
Mikrofilmien lukulaitteille...
Aaluette tunnetaan etenkin lastenlauluna/-hokemana, jota lauletaan tavallisesti vuoro- eli kaikulauluna (partiolaistermein myös: Vuorovaikutteinen huuto). Sitä hokevat etenkin partiolaiset, ja sen sanat löytyvät esimerkiksi PartioWikistä:
AALUETTE
(soolo+ muut)
Aaluette, Aaluette
Pikepikepusse, Pikepikepusse
Aalu aalu aalu ee, Aalu aalu aalu ee
Fillarin satula, Fillarin satula
Kaasupoljin, Kaasupoljin
Ylipitkä viineri, Ylipitkä viineri
Ei tuu mittään, Ei tuu mittään
Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa), Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa)
Jne. kunnes tuntuu että on aika lopettaa: (viim. säkeistö) ”Täytyy laulu lopettaa”
Aaluette on levytetty muutamaan otteeseen. Se löytyy esim. Fröbelin Palikoiden Jee-jee 30-vee -...
Starikka on Karjalan murretta ja tarkoittaa "vanha mies" . Tulee luultavati venäjänkielestä, "starik"- sanasta, joka tarkoittaa vanha mies, ukko tai vanhus.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan, että Piia ja sen ruotsinkielinen asu Pia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, latinalaisperäiselle nimelle, jonka merkitys on 'hurskas'. Kansanomaisena Piaa on tavattu myös lyhenteenä nimestä Zenobia, joka taas tarkoittaa suunnilleen 'hän, jolle Zeus on antanut elämän'.
Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirjassa kerrotaan Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen. Sen mukaan vuoden 1939 10 markan setelin arvo on 0,50-75 euroa riippuen paitsi setelin kunnosta myös kulmakuviosta ja vesileiman asennosta, joiden yhdistelmiä voi olla neljä erilaista. Ne käyvät ilmi kirjasta.
Vuoden 1922 500 markan seteli on 35-600 euron arvoinen (tyyppi I-III) tai "ilman laattanumeroa" 200-1800 euroa tai "laattanumero" 200-1500 euroa, kaikkein parhaassa kuntoluokassa olevalle setelille ei ole määritelty hintaa, se on harvinainen, merkinnällä R.
Lönnrotin sanakirjassa "vanhan Erkin" on määritelty tarkoittavan paholaista. Sanontaa kuulee siksi myös muodossa "ei ota pirukaan selvää". Erkki esiintyy nykyään yleisemminkin sanonnoissa, kuten "ruoka on niin pahaa, ettei sitä söisi Erkkikään". Tällöin se on enemmänkin merkityksessä "ei kukaan". Erkki-nimen käyttäminen sanonnoissa voi johtua nimen yleisyydestä. Varsinkin 1980-luvulta alkaen se on ollut yleensä vanhemman miehen nimi, jolloin sitä on ruvettu käyttämään pilkallisesti.
Sanonnan alkuperää on käsitelty aiemmin mm. Helsingin Sanomien Usko Siskoa -palstalla (6.4.2014) ja Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa (7.11.2017).
Lähteet:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002722090.html
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-...
Anarkistin keittokirja on William Powellin kirjoittama vuonna 1971 julkaistu teos, joka sisältää esimerkiksi räjähteiden ja aseiden valmistusohjeita. Teokseen pohjautuen on myös vuonna 2002 ilmestynyt samanniminen elokuva.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Anarchist_Cookbook
Hyvä paikka lähteä tekemään tutkimusta ja tiedustelemaan lisäneuvoja on Siirtolaisuusinstituutti, http://www.migrationinstitute.fi/fi. Sen sivuilta löytyy yhteys Siirtolaisrekisteriin sekä oppaita sukulaisten etsimiseen. Siirtolaisuusinstituutin palveluista on osa maksullisia.
Siirtolaisrekisteristä löytyy tietoja siirtolaisrekisteri, jossa on matkustajaluetteloita, passiluetteloita ulkoasiainhallinnona arkiston aineistoa. Sen käyttö on maksullista, http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/siirtolaisrekisteri
Oppaita sukututkijalle http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/oppaat
Erityisesti hyvältä aloituspaikalta vaikuttaa Sukututkija siirtolaisten jäljillä, http://www.migrationinstitute.fi/files/...
Kuningatarhillon nimi tulee ruotsin kielestä 'drottningsylt'. Sanaa on käytetty jo vuonna 1903 ruotsalaisessa keittokirjassa. Nimen taustasta ei ole varmaa tietoa. On arveltu että se on saattanut olla jonkun kuningattaren lempihillo. Toinen ehkä uskottavampi selitys on, että hillo kahden eri marjan (vadelman ja mustikan) sekoituksena hienompi kuin tavallinen perushillo:
https://zenzafacta.wordpress.com/2019/07/04/drottningsylt-vad-kommer-na…
Kuningashillon alkuperästä ei löytänyt mitään lisätietoja. Todennäköisesti se on kuningatarhillon pohjalta keksitty tuotenimi. Gastronomian sanakirjoista sitä ei löydy.
