Luultavasti kysymyksessä on kirja Portti naisten maahan, jonka on kirjoittanut Sheri S. Tepper. Tämä tieteiskirjallisuuteen kuuluva teos julkaistiin Suomessa v. 1990, Kariston Scifin parhaita -sarjassa. Kirjan englanninkielinen nimi on The gate to women's country.
Kyllä, Taru Sormusten Herrasta osat 1, 2 ja 3 ovat kaikki lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista cd-levyinä ja Heikki Määttäsen erinomaisesti lukemina. Voit etsiä pääkaupunkiseudun tietokannasta: www.helmet.fi sijoituskirjastoja ja esimerkiksi tehdä varauksia lähikirjastoosi.
Tämän tiedon saa Väestörekisterikeskuksesta, jossa on äänioikeusrekisteri http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/33980E7F4E43611AC22571FE00370255?o… .
Äänioikeudesta VRK:n sivuilla on seuraavaa:
http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/5F595B5430B89A7CC22571FE002F8FB5?o… .
Ensi kunnallisvaaleja koskien lukumäärätietoja alkaa saada vielä vasta myöhemmin.
http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/C42B4569AF9E379EC22571FE002E4ABC?o….
http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/FFB10E46D05D42AEC2257235004DE074?o…
Esimerkiksi Tarja Heikkilän teoksessa "Tilastollinen otos" (Edita 2008)
otannasta sanotaan, että sen tulee olla "edustava pienoiskuva perusjoukosta".
Otannasta on esimerkki, jossa 4000 henkilön suuruisesta perusjoukosta tehdään 200 yksilön otos, eli joka 20. otetaan mukaan tutkimukseen (s. 35).
Otokselle asetetaan myös muita vaatimuksia kuin lukumäärä, esim. s 41 kirjassa todetaan
"Edustavan otoksen saaminen edellyttää myös, että
- otosyksiköt on valittu arpoen eikä harkiten
- jokaisen otokseen valitun on kuuluttava tutkittavaan perusjoukkoon
- jokaisella perusjoukon yksilöllä on mahdollisuus päästä otokseen".
Ennen tutkimuksen tekemistä kannattaa tutustua tähän tai johonkin muuhun tilastollisista menetelmistä kertovaan teokseen, niin saa...
Tämä on oikeastaan sukujen sisäinen asia. Yleensä suvut haluavat, että sukukirjat ovat "julkisia" ts. voivat olla esim. kirjastoissa katsottavissa. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa useita sukukirjoja; isoimpien sukujen kirjat voivat olla kustantajien valintalistoilla, toisista voimme saada tiedon paikallislehtien kautta ja hankkia kirjastoon. Ja usein saattaa tulla joku suvun edustaja myymään sukukirjaa kirjaston kokoelmiin.
Tilastojen mukaan vastauksia kirjoittaneita kirjastonhoitajia on vuosittain noin 200-300.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tilastoja pääsee lukemaan toimintakertomuksista, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Suomen kirjastoissa melko yleinen kaunokirjallisuuden ryhmittelytapa on käytössä Seinäjoen kaupunginkirjastossakin: osa romaaneista hyllytetään lajityypin perusteella omiksi kokonaisuuksikseen. Ryhmittelemällä esimerkiksi dekkarit omiin hyllyihinsä pyritään auttamaan asiakasta löytämään itselleen mieluisaa luettavaa.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy useita Tennysonin runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Tennysonilta ole edes julkaistu yhtään kokonaista teosta. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Kyse on luultavasti kirjasta Sanders Martha: Aleksanteri ja Taikahiiri, Tammi 1972.
Ks. myös http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=95719b1a-3683-4d5…
Aiheesta löytyy paljonkin kirjoja, joita voi hakea HelMet tietokannasta esim. hakusanoilla sukupuoli-identiteetti ja homoseksuaalisuus. Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä tietokirjoista: Saanko olla totta: sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ( Gaudeamus, 2011), Juhani E. Lehto: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana ( Yliopistopaino, 2010), Homo, lesbo; tositarinoita 2000-luvun Suomesta ( Minerva, 2009), Ulos kaapista; tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta ( Gaudeamus, 2006) , Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ( PS-kustannus, 2010) ja Tiia Aarnipuu: Trans, sukupuolen muunnelmia ( Like, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&...
Vaski-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta (2.krs.) löytyy valokuvaskanneri digitointihuoneesta. Laitteen voi varata puhelimitse (02-2620658).
Samantyyppiseen suomen kielen sanavarastoa koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastauksen mukaan minimaalinen sanavarasto, jolla selviää jokapäiväisestä kanssakäymisestä käsittää 1500-2000 sanaa.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=27d44ba8-91e3-4ca…
ks. myös http://saaressa.blogspot.fi/2009/06/taajuussanasto-loyto.html
Aila Juvosen Skidikantti-koulutuksiin liittyvä teos Skidikantti - lapsen tie objektista subjektiksi on julkaistu jo 1994. Skidikantti on koulutus, jossa harjoitellaan selviytymistä riskistilanteissa. Kirjan on julkaissut Lastensuojelun keskusliitto.
Uusia lasten kanssa työskentelyyn sopivia menetelmällisiä teoksia aiheesta ovat:
Mervi Juusola, Rajat kuntoon! - puolensa pitämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito. Se on jämäkkyystaitojen treenikirja yläkouluikäisille.
Kaija Lajunen, Tunne- ja turvataitoja lapsille, tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Kirjassa on toiminnallisia menetelmiä 5-11-vuotiaille lapsille.
Lisää aineistoa voi etsiä hakusanoilla lapset ja turvallisuus/itseluottamus/tunnetaidot/vaaratilanteet/...
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy tietoja kyseisen kappaleen nuottijulkaisusta, joten sitä ei ilmeisesti ole julkaistu. Äänitteenä se löytyy sekä Kanerva-Kuoron että Erkki Junkkarisen levyttämänä.
Suomen kansallisdiskografia: https://finna.fi
Tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esimerkiksi runoilijat Ali Podrimja (1938 – 2005), Sabri Habiti (s. 1950), Eqrem Basha (s. 1948) ja Azem Shkreli (1938 – 1997); lähinnä lyhytproosaa kirjoittanut Anton Pashku (1938 - 1995); sekä erityisesti lastenkirjailijana tunnettu Rifat Kukaj (1938 - 2005). Heidän kaikkien teoksia löytyy myös Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta vain alkuperäiskielellä eli albaniaksi.
Muita tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esim. sotaa Belgiaan paennut Skënder Sherifi (s. 1954)sekä Xhevdet Bajraj (s. 1960), joka elää nykyään Meksikossa. Heidän teoksiaan ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastoista.
Nuoremman polven kirjailijoita edustavat runoilijat Ndriçim M. Ademaj, Shpëtim Selmani, Ervina Halili ja Imer...
Kysyjän ilmaiseman hämmennyksen syy on yksinkertaisesti siinä, että Venäjällä on tehty samanniminen laulu Песня о друге ainakin kahteen kertaan (voi olla useampiakin, mutta ainakin kaksi tunnettua on olemassa). Ensimmäinen ja se tunnetumpi on Vladimir Vysotskinin omaan tekstiinsä tekemä laulu, joka tunnetaan suomennoksena Ystävän laulu (sanat Juha Vainio). Se toinen Pesnja o druge on Andrei Petrov -nimisen säveltäjän runoilija Grigori Poženjanin tekstiin tekemä laulu, joka Suomessa tunnetaan nimellä Tuulella ei ole ystävää (käännös Hillevi). Toisin sanoen Fono.fi:ssä ei ole tehty virhettä, kyse on kahdesta eri laulusta.
Heikki Poroila
Seine-joen rantamilla sijaitseva onnettomuuspaikka on nimeltään Tunnel d'Alma tai Tunnel du Pont d'alma (Alman sillan tunneli).
Uutislinkki
Tunnelissa on kaksi ajokaistaa kumpaankin suuntaan. Onnettomuuden aikaan ajoratoja erotti pylväsrivistö, joka purettiin myöhemmin. Auton reitti näkyy oheisessa v. 2017 kuvatussa videossa.
Sienet tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne hajottavat suurempia molekyylejä omaan käyttöönsä sopivampaan muotoon. Kyse on siis aineenvaihdunnasta, jossa vapautuu energiaa sienen käyttöön. Sienillä on kyky saada energiaa myös käymisen avulla, ja sen vuoksi jotkut sienilajit pystyvät elämään täysin hapettomissa oloissa. Happea hyödyntävä soluhengitys on kuitenkin tehokkaampi energiantuottotapa.
Lähde:
Sienten biologia (Gaudeamus, 2. uud. laitos 2018)
