Leena Landerista on lyhyesti seuraavissa teoksissa:
Tarkka, Pekka. Suomalaisia nykykirjailijoita
Miten kirjani ovat syntyneet. Osa 4
Kotimaisia nykykertojia
Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?.
Leena Landeria turkulaisena käsitellään teoksessa Virmavirta, Jarmo. Suomen Turku
Tietokannasta Sanojen aika löytyy sekä henkilötietoja, tietoa tuotannosta että tekstinäytteitä, katso http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Leena Landerista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta monta kertaa. Voit katsoa aiemmat vastauksen osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Tätä ajanjaksoa pidetään Ruotsin kustavilaisena aikakautena. Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/fi-FI) kannattaa hakea juuri tällä termillä: kustavilainen aika. Yleistä historiatietoa löytyy esim. tästä kirjasta: Suomen historia. 4 : Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla. Kulttuuri- ym. tietoa vaikka näistä: Suomalaisen arjen historia. 2: Säätyjen Suomi, Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta / Riitta Koskinen, Elämää Suomessa 1700-luvulla / Gunnar Suolahti
Lämpöpatterit jaetaan toimintaperiaatteensa mukaan kahteen eri tyyppiin, konvektoreihin ja radiaattoreihin. Konvektoripattereissa lämmön siirtyminen huoneilmaan tapahtuu sekä lämpösäteilyn että konvektion kautta. Konvektio tarkoittaa sitä, että ilma lämpiää kiertäessään patterin pintojen kautta. Patterin ympärillä on näin ollen jatkuva ilmavirtaus. Ilman mukana liikkuvat myös erilaiset pienhiukkaset, jotka kertyvät virtauskohtiin ja näkyvät ajan myötä tummina tahroina.
Lähteet:
Pientalon lämmitys -oppimateriaali Edu.fi -sivuilla: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/patterit.htm, http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/radiaattorit.htm
Home Energy Magazinen verkkoartikkeli pienhiukkasten aiheuttamista...
Kirjailijasta Juri Semjonov selviää kirjatietokantoja tutkimalla, että hän on syntynyt vuonna 1894 ja ollut tavattoman suosittu. Hänen kirjansa ”Siperian valloitus” ja ”Maan lahjat” on käännetty lukuisille kielille ja niistä on otettu monia painoksia.
Sen sijaan muuta tietoa kirjailijasta tuntuu olevan niukalti saatavissa. Verkosta löytyi ruotsalaisen kirjastonhoitajan vastaus asiakkaalleen. Asiakas oli pyytänyt tietoa Semjonovista. Kirjastonhoitaja vastaa, että hän on etsinyt tietoa eri lähteistä ja kokeillut nimen ”Semjonov” erilaisia kirjoitusmuotoja, mutta turhaan. Mitään ei ole löytynyt:
http://bibblansvarar.se/sv/svar/var-hittar-jag-information-om-0
Epäsuorasti kirjailijasta kuitenkin löytyy jotain tietoa.
Venäläisessä...
Pentti Kirstilän tekstien pohjalta on tehty useampikin elokuva tai tv-sarja.
Minisarjat Jäähyväiset lasihevoselle (1985), Isku suoneen(1988), Jäähyväiset rakkaimmalle (1993 ja Jäähyväiset ilman kyyneleitä (1999) sekä elokuvat Jäähyväiset presidentille (1987) ja Isku vasten kasvoja (1988) perustuvat Pentti Kirstilän romaaneihin.
Sarjoista Jäähyväiset lasihevoselle ja Isku suoneen on tehty VHS-tallenteet, jotka ovat lainattavissa muutamasta Suomen yleisestä kirjastosta. DVD-tallenteina niitä ei ole. Voit tilata VHS-kasetit kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Muista Kirstilän romaaneihin pohjautuvista sarjoista tai elokuvista ei ole tehty tallennetta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.imdb.com/name/nm0457035/
Lahden pääkirjasto sijaitsi tuolloin osoitteessa Hämeenkatu 12. Tämän vanhan puukirjaston pakkasista kirjasto siirtyi vuoden 1967 lokakuussa konserttitalon lämpöön Hollolankadulle.
Ja lämpöä piisaa nykyisessä kirjastossa Kirkkokadullakin, tänään kahdenkymmenenkahden asteen verran.
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
Aila Juvosen Skidikantti-koulutuksiin liittyvä teos Skidikantti - lapsen tie objektista subjektiksi on julkaistu jo 1994. Skidikantti on koulutus, jossa harjoitellaan selviytymistä riskistilanteissa. Kirjan on julkaissut Lastensuojelun keskusliitto.
Uusia lasten kanssa työskentelyyn sopivia menetelmällisiä teoksia aiheesta ovat:
Mervi Juusola, Rajat kuntoon! - puolensa pitämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito. Se on jämäkkyystaitojen treenikirja yläkouluikäisille.
Kaija Lajunen, Tunne- ja turvataitoja lapsille, tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Kirjassa on toiminnallisia menetelmiä 5-11-vuotiaille lapsille.
Lisää aineistoa voi etsiä hakusanoilla lapset ja turvallisuus/itseluottamus/tunnetaidot/vaaratilanteet/...
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy tietoja kyseisen kappaleen nuottijulkaisusta, joten sitä ei ilmeisesti ole julkaistu. Äänitteenä se löytyy sekä Kanerva-Kuoron että Erkki Junkkarisen levyttämänä.
Suomen kansallisdiskografia: https://finna.fi
Voisiko kyseessä olla Yrjö Mattilan sävellys Yö (Suomen äänitearkiston mukaan, os. http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/). Se löytyy levyltä Jouten (esittäjä: Ykä, Matti & Liisa). Nuottina meillä ei julkaisua ole, mutta Vantaan pääkirjaston varastosta löytyy kyseinen lp-levy.
Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-aineistotietokannan mukaan Ralph G. Harryn teos Modern Cosmeotology (4. painos vuodelta 1955) kuuluu Varastokirjaston kokoelmiin. Varastokirjastosta saat teoksen käyttöösi tekemällä lähikirjastossasi kaukolainapyynnön. Harryn teos The principles and practice of modern cosmetics. Volume one : Modern cosmeticology (vuodelta 1962, painosta ei mainittu) kuuluu Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmaan.(Neuvonta, tiedustelut
p. 09-451 4111). Alfred Goodman Gilmanin, Louis S. Goodmanin ja Alfred Gilmanin toimittama, vuonna 1980 julkaistu Goodman and Gilman's The pharmacological basis of therapeutics kuuluu Helsingin yliopiston terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmiin. Kirjaston yhteystiedot :...
Turun kaupunginkirjaston pikalaina on aina tasan 2 viikkoa. Lainan voi kuitenkin uusia, mikäli teoksesta ei ole varauksia. Pikalainasta tulee muistutus jo viikon jälkeen eräpäivästä, jolloin asiakas joutuu maksamaan myös muistutusmaksut.
Kollega Oulun kaupunginkirjastosta tiesi, että runo, joka alkaa sanoilla "Runoniekka arkkuun pakattiin, maa kuulutti murhettansa..." on Heikki Asunnan ja on nimeltään Yksi markka, ja se sisältyy kokoelmaan Mustaa ja kultaa.
Helmetin varatuin kirja kautta aikojen on kyllä Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen, josta tällä hetkellä on 3651 varausta. Tähän kysymykseen on palvelussamme vastattu vähän aikaa sitten ja vastaus löytyy täältä : Kysy kirjastonhoitajalta https://www.kirjastot.fi/kysy/tanaan-maanantaina-27-8-2018
Voi tietysti ajatella, että on jollakin tavalla helpompaa hoitaa esimerkiksi kania, marsua tai hamsteria kuin vaikkapa kasvattaa johonkin suureen ja voimakkaaseen rotuun kuuluvaa koiraa. Helppoa lemmikkiä ei kuitenkaan oikeastaan ole eikä voikaan olla. Kun otat lemmikkieläimen, sinun pitää ensinnäkin sitoutua siihen, että pidät huolta siitä koko sen elinajan. Olipa kyseessä mikä tahansa eläin, sinun on myös huolehdittava sen hyvinvoinnista kaiken aikaa. Sinun on varmistettava, että sillä on aina riittävästi ruokaa ja juomaa, siisti, puhdas asuinpaikka, tarpeeksi lajityypillisiä toimintamahdollisuuksia ja virikkeitä, sopivasti seuraa jne.
Jos siis pääkriteeri lemmikkiä valitessa on helppous, ei varmaankaan kannata ottaa lemmikkiä...
Kyseessä näyttäisi kirja- ja nettilähteiden perusteella olevan jokin juoksuhämähäkkien heimoon (Lycosidae) kuuluva laji. Kuvan yksilö on naaras, sillä sen takaruumiin erikoiselta näyttävä muoto johtuu sen mukanaan kantamista poikasista. Juoksuhämähäkkinaaraat kuljettavat mukanaan ensin munasäkkiä ja sittemmin kuoriutuneita poikasia. Suomessa tavataan noin 50 eri juoksuhämähäkkilajia yhdeksästä eri suvusta. Tarkan lajin määrittäminen kuvan perusteella on vaikeaa.
Kaaro, Jani: Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Harry Nyström, Harryn kotisivut: http://www.harrynystrom.net/lycosidaematrix.html
Jørgen Lissnerin The Spiders of Europe and Greenland -sivusto: http://www.jorgenlissner.dk/Lycosidae.aspx
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/...
Sienet tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne hajottavat suurempia molekyylejä omaan käyttöönsä sopivampaan muotoon. Kyse on siis aineenvaihdunnasta, jossa vapautuu energiaa sienen käyttöön. Sienillä on kyky saada energiaa myös käymisen avulla, ja sen vuoksi jotkut sienilajit pystyvät elämään täysin hapettomissa oloissa. Happea hyödyntävä soluhengitys on kuitenkin tehokkaampi energiantuottotapa.
Lähde:
Sienten biologia (Gaudeamus, 2. uud. laitos 2018)
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole käytettävissä henkilökortin lukijaa (siru- ja älykortinlukija henkilökortin käyttämiseksi kirjaston tietokoneilla). HelMet-kirjastoista ainoastaan Tapiolan kirjasto Espoossa ilmoittaa tarjoavansa henkilökortinlukijan asiakkaiden käyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Pal…
Hei,
Halvempi kuntamuoto kauppala oli nimenomaan noiden kaupunkien rasitteiden takia (kuten velvollisuus maistraatin, raastuvanoikeuden ja kunnallisen poliisilaitoksen ylläpitoon). Tehokkuus taas liittynee siihen, että vuoden 1948 kunnallislaki mahdollisti kunnanjohtajan viran perustamisen myös maalaiskuntiin, missä kunnallishallinnon tehtävien lisääntyminen aiheutti painetta ammattimaisemmalle asioidenhoidolle. Tämän mainitsee Martti Sinisalmikin
”maalaiskuntain tehtävien laajentuminen ja moninaistuminen on tehnyt tarpeelliseksi saada etenkin suurempiin kuntiin pysyväinen ammattitaitoinen viranhaltija, jolla on riittävän itsenäinen asema” (s. 110 Martti Sinisalmi: Suomen kaupunkien keskushallinto 1927-1998).
Tässä...
Radius on valmistunut vuonna 2007.
http://www.vpl.fi/?portfolio=radius-tampereen-yliopistollinen-sairaala-2005-2007
https://www.tays.fi/fi-FI/Toimipaikat/Tays_Keskussairaala/Hoitoyksikot/Syopatautien_poliklinikka/Syopalaakehoidon_uusitut_tilat_ovat_toim(131570)
