Helsingin ja Vantaan kirjastoissa on tasoskannereita, joihin voi asettaa valokuva-albumin tarvitsematta irrottaa kuvia. Joissakin kirjastoissa on myös kopiokoneita, joilla voi skannata kuvia muistitikulle tai sähköpostiin. Silloin on mahdollista skannata myös A3-kokoa.
Skannereita ei ole ihan kaikissa kirjastoissa, mutta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voit tarkistaa saatavuuden valitsemalla pudotusvalikosta ”Skanneri”.
Helsingin kaupunginkirjaston skannerilla varustettuja tietokoneita voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx. Vantaan tietokoneet taas varataan osoitteesta http://vantaa.varaakone.net. Kopiokoneelle pääsee yleensä suoraan, ellei joku ole kopioimassa jotakin, mutta kaikissa...
”Suomen murteiden sanakirjan” julkaistut osat eivät valitettavasti vielä yllä L-kirjaimeen asti, mutta Elias Lönnrotin ”Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta” (3. painos; WSOY, 1958) löytyy hakusana ”leke”. Sen merkitykseksi kerrotaan ’verktyg’ eli ’työkalu, työväline’. Monikoksi mainitaan ”lekkeet”, jonka merkitys on sanakirjan mukaan ’instumenter, effekter, saker, leksaker’, ja Lönnrot antaa suomenkielisiksi synonyymeiksi sellaiset sanat kuin ”värkit”, ”kalut”, ”roskat”, ”tavarat”. Luultavasti kirjoitusmuodot ”lekkeet” ja ”lekeet” ovat vain murrevaihteluita, ja kyseessä on sama sana.
Käytöstä esimerkkeinä tarjotaan ”kahvi- ja teelekkeet” ja ”ajolekkeet”, jonka merkitys olisi ’körredskap’ eli ’ajovälineet’ (luonnollisesti hevosella...
Verkko-osoitteessa http://finlex.om.fi on Valtion säädöstietopankki. Linkin Lainsäädäntö takaa löytyvä tietokanta perustuu Suomen säädöskokoelmassa julkaistuun aineistoon. Se kattaa ajallisesti kaiken lainsäädännön vuodesta 1987 alkaen ja erillisen listan mukaisesti voimassaolevan lainsäädännön, joka on julkaistu ennen vuotta 1987. Tietokanta sisältää kronologisesti lainsäädännön kokotekstinä (lait, asetukset, päätökset sekä muut säädöskokoelmassa julkaistut aktit kuten säännöt ja ilmoitukset). Säädösten ei-voimassaolevia ja epärelevantteja osuuksia on osittain jätetty pois. Säädösaineiston hakemistona toimiva säädösmuutosrekisteri koostuu säädösten viitetietokorteista, joissa on tiedot säädöstä muuttaneista säädöksistä, säädöksen nojalla...
Kirjaston tietokannasta voi hyvinkin löytyä aineistoa, jota ei juuri nyt ole mistään kirjastosta saatavana. Syitä voi olla kaksi:
Uutuuksien nimeketietueita ostetaan myös kirjaston ulkopuolelta. Tiedot tulevat niin suurina erinä, että aina ei tiedetä etukäteen, hankitaanko pääkaupunkiseudun kirjastoihin todella ne kaikki.
Toisaalta tietokantaan jää "roikkumaan" turhia nimeketietoja silloin, kun kaikki kappaleet on poistettu kierrosta. Nimekkeiden perustietoja ei kiirehditä poistamaan heti, koska myöhemmin voidaan kuitenkin hankkia taas uusia kappaleita. Näiden perustietojen uudelleen syöttäminen tietokantaan on suurehko työ. Aika ajoin tietokanta kuitenkin puhdistetaan turhista tiedoista.
Kertomassasi tilanteessa on kyse jälkimmäisesta...
Helsinki-aiheinen musiikki, lähinnä kevyt, on koottu luetteloon Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle: http://www.lib.hel.fi , Musiikkisivut, Kaupunginkirjaston musiikkitoimintaa, Aiheenmukaisia luetteloita.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista ei virolaisen lapsen arkielämästä löytynyt paljon tietoa. Lähinnä aiheeseen sopiva voisi olla Kuopion yliopiston julkaisu Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa. Kannattaisi ehkä käydä tutkimassa Nuorisotiedon kirjaston internetsivuja, jotka löytyvät osoitteesta http://www.alli.fi/kirjasto/ Etusivulta löytyy hakusanaluettelo, josta etsittäessä sanalla viro löytyy 31 viitettä. Artikkelitietokanta Aleksista löytyi katkaistuilla hakusanoilla viro* lapse* 28 lehtiartikkeliviitettä, joista ainakin Helsingin Sanomissa 30.4.2000 ollut artikkeli Normaalin Viron lapset (haastattelussa virolaisia nuoria) ja Kodin Kuvalehden (1994, n:o 10) artikkeli Viron äitien sitkeä kamppaili lasten huomisesta...
Tuossa iässä kirjallisuuden klassikot voisivat olla hyvää luettavaa. Fjodor Dostojevskin "Rikos ja rangaistus" oli ainakin itselleni tuossa iässä kova tapaus. Kirja on jännittävä ja vetävästi kirjoitettu, ja kerronta toimii myös nykylukijalle. Identiteettiä pohditaan mm. Albert Camus:n teoksissa "Sivullinen" ja "Putoaminen". Franz Kafkan teokset ovat myös erinomaisia, esimerkiksi "Oikeusjuttu" tai "Muodonmuutos".
Dystopiakuvausten klassikoita on George Orwellin teos "Vuonna 1984", myös "Eläinten vallankumous" on vetävää luettavaa.
Seksuaalista suuntautumista käsittelevistä kirjoista on tehty kirjavinkkilista, johon kannattaa tutustua:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sateenkaarikirjallisuus-hylly
Kannattaa muutenkin käydä...
Tupac Shakurista on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa mm. seuraavat kirjat: Tupak Shakur, Crown Publishers 1997 sekä Armond White: Rebel for the hell of it, Quartet Books 1997. Lehtiartikkeleita on esim. lehdissä Soundi 1997:9 ja Rolling Stone 1996:21. On myös video Poetic Justice, jossa Tupac Shakurilla on rooli. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/plussa. Tupac Shakurista löytyy myös runsaasti nettisivuja, kokeile vaikka pikahakua miehen nimellä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/syke/tiedonhaku.
Kysymänne kuusi Martin Grayn ranskankielistä teosta löytyvät kaikki ranskankielisinä British Libraryn, Yhdysvaltain kongressin kirjaston ja Bibliotheque nationale de Francen kokoelmista, muttei englanninkielisinä. Englanninkielisinä löytyivät sen sijaan: For those I love (ransk. Au nom de tours les miens) ja A book of life (ransk. Le livre de la vie), joita ette kysynyt.
Jos Martin Grayn teoksia olisi käännetty englanniksi useampia kuin nämä kaksi, ne epäilemättä olisivat näiden englanninkielisten maiden kansalliskirjastojen kokoelmissa.
Kirjastoista löytyy tietoa lukihäiriöistä. Kallion kirjastossa esimerkiksi on oma pieni erillinen kirjakokoelma lukihäiriöistä ja oppimisvaikeuksista. Vuosina (1993-2000) Kallion kirjastossa toimi ns. Lukinurkka, Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HERO) tiloihin Vilhonkadulle http://www.lukihero.fi/index2.html.
Heroon voi mennä käymään (Vilhonkatu 4 B 13, avoinna arkipäivisin klo 11.00 - 18.00) tai soittaa puh. 09-68693500. Hero neuvoo ja jakaa tietoa, järjestää koulutusta, vertaistukea ja harrastustoimintaa. Herossa on myös oma käsikirjasto ja sen kirjoja voi lukea Herossa paikan päällä. Voitte kysyä Herosta jotain perustietoa esim...
Mikäli lainatut kirjat eivät ole Turun kaupunginkirjaston lastenosastolta lainattuja, niistä menee sakko riippumatta lainaajan iästä. Lasten aineistostahan peritään vain muistutuskulut lukuun ottamatta ääni- ja kuvatallenteita. Kotisivumme hakemistosta kohdasta "myöhästymismaksut" selviävät kaikki perittävät maksut http://www.turku.fi/kirjasto/
Oletko jo tutustunut Kirjava Kukko sarjaan. Siinä on monia hauskoja kirjoja, esimerkiksi Levolan Rouslain-kirjat ja Parvelan Ella-kirjat. Uusin Ellasta kertova kirja Ella Lapissa ei tosin enää ole siinä sarjassa.
Suosittelen sinulle myös Astrid Lindgrenin, Tuula Kallioniemen ja Päivi Romppaisen kirjoja. Jos pidät eläimistä silloin saatat pitää myös Lucy Danielsin Eläinten arkki -sarjasta. Ja sitten vielä Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat ja Risto Räppääjät.
Hei! Anthony Burgessin Kellopeli appelsiini -teos on arvosteltu seuraavissa lehdissä: Helsingin Sanomat 9.3. 1991, Aamulehti 14.3. 1991, Suomen Sosiaalidemokraatti 26.3. 1991, Kaleva 30.5. 1991. Kaikki edellä mainitut arvostelut löytyvät vuoden 1991 Kirjallisuusarvosteluja lehdestä, sen B-osasta, tarkemmin numeroista 3/91 ja 5/91. Kellopeli appelsiinia on käsitelty lisäksi Suomen Kuvalehden numerossa 12/1991 ja Portti-lehdessä 1/1991. Näitä kaikkia voit käyttää lähteinä. Valitettavasti mitään Burgessia käsittelevää laajempaa yksittäistä tutkimusta ei suomeksi ole julkaistu. Lähikirjastosi voi pyytää haluamistasi artikkeleista kopioita, mikäli niitä ei ole saatavilla paikan päällä.
Tarvitset tietoa hyvin monista eri aikakausista, siksi lähteeksi kävisi jokin historian kirjasarja, esim. Otavan suuri maailmanhistoria tai Gummeruksen suuri maailmanhistoria -sarjat. Vähän tiiviimmin löydät tietoa Maailmanhistorian pikkujättiläinen ja Suomen historian pikkujättiläinen -kirjoista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-aihehakemiston historialinkkien kautta löydät myös tietoa historian eri aikakausista:
http://www.makupalat.fi/historia.htm
Laila Hietamiehestä löytyy elämäkertatiedot Lappeenrannan kaupunginkirjaston kotisivuilta kohdasta Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Laila Hietamies on esitelty siellä uudella nimellään Laila Hirvisaari (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960).
Myös Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämillä sivuilla Sanojen aika on lyhyet elämäkertatiedot ja vinkkejä muista lähteistä (ei netissä).
Jos kirjoitat Google-hakuun "Laila Hietamies", saat linkkejä muillekin sivuille.
Tähän kysymykseen voisi saada vastauksen aihepiirin erityisasiantuntijalta. Helsingin yliopiston eri laitosten henkilökunnan yhteystiedot löytyvät yliopiston internet-sivulta www.helsinki.fi. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen henkilökunnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/aakkl/henkilokunta/henkilokunta.htm (tai: www.helsinki.fi > Helsingin yliopisto > Tiedekunnat, laitokset, erilliset laitokset ja muut yksiköt > Humanistinen tiedekunta. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos > Henkilökunta). Laitoksella on omana yksikkönä mm. Arabian kielen ja islamin tutkimus ja Keski-Aasian tutkimus. Alan varsinaiset erityisasiantuntijat vastaavat varmasti mielellään omaa alaansa...
Koska kyseisen sarjan tuotanto on loppunut ja viimeisimmän suomenkielisen käännöksen ilmestymisestä on kulunut useita vuosia, epäilenpä ettei ko. kirjoja enää tulla kääntämään. Tietysti asiasta voi aina lähettää toivomuksia kustantajille. Heidän yhteystietojaan löydät täältä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/
Jo käännetyt Dawson's Creek -kirjat kustansi Helsinki Media osana Sisters Club -kirjakerhonsa toimintaa.
Oulun kaupunginkirjasto on juuri julkistantut Pakkala-kirjailijahakemiston laajennoksen, joka käsittää koko Pohjois-Pohjanmaan. Hakemistosta voi hakea paikkakunnan nimellä tai klikata suoraan sivulla olevalta kartalta. Pakkala-kirjailijahakemiston osoite on www.ouka.fi/kirjasto/pakkala .
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
