Valitettavasti Simo Häläinen-nimisestä henkilöstä ei löytynyt minkäänlaista informaatiota. Onko nimi varmasti oikea?
Jos tarkoitit kirjailija Simo Hämäläistä, hänestä löytyy lyhyet henkilötiedot ja teosluettelo Internet-osoitteesta http://www.jns.fi/kirjailijat/hamalain.html. Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/nauravienihmist… on luettavissa ensimmäinen luku Hämäläisen kirjasta Nauravien ihmisten kylä (1997). http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971107/erik/971107er03.ht… vie Helsingin sanomien verkkoliitteen juttuun, jossa haastatellaan Hämäläistä tietoverkon käytöstä.
Simo Hämäläistä käsitellään myös seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia nykykertojia 1997 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia...
Helsingin kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksua alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta. Poikkeuksena kuitenkin videot ja cd-romit. Tarkempia ohjeita näet Kirjastopalvelun oppaasta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/
Katso kohta MAKSUT http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista ...
Turun kaupunginkirjastossa on yli 3000 äänikirjaa, joista n. kolmannes on pääkirjaston kokoelmissa. Äänikirjoja voivat lainata kaikki kirjaston asiakkaat. Suurin osa äänikirjoista on erikielisiä romaaneja, mutta myös esim. kirjailijahaastatteluja löytyy. Sen sijaan tenttikirjoja tai taide- ja kulttuurihistoriaa käsitteleviä äänikirjoja ei löydy. Aineistorekisteristä voi hakea äänikirjoja aineistolajin mukaan ("tarkka haku" ja ainestolaji "äänikirjat"). Pääkirjastossa on myös erillinen kansio äänikirjoista, jotka löytyvät pääkirjaston kokoelmista.
Anna-Leena Härkösen e-mail-osoitetta ei ole julkisesti tiedossa eikä häneltä löydy verkosta henkilökohtaista kotisivua. Tietoa hänestä kyllä löytyy verkosta. Otavan kotisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi löytyy pieni tietoisku Anna-Leena Härkösestä, kun valitset ensin linkin kirjailijat ja sieltä kotimaisten kirjailijoiden kohdalta ns. pudotusvalikosta hänen nimensä. Mahdollisesti voit yrittää kysyä häneltä jotakin hänen kustantajansa Otavan kautta. Verkosta löytyy myös paljon sanahakupalveluita, joiden avulla voi hakea lisää tietoa Härkösestä. Kirjoita esim. Google-hakupalvelun hakukenttään hakusanat anna-leena härkönen ja saat vastaukseksi viitteitä, joista löytyy informaatiota Härkösestä. Google on osoitteessa http://www.google....
Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliitteen perusteella ainoa viime heinäkuussa televisiossa esitetty italialainen elokuva oli Leonardo Pieraccionin 1996 ohjaama Kuin pyörremyrsky. Nyt-liitteen mukaan "flamencotanssijatar muuttaa toscanalaisen kirjanpitäjän arjen".
Plussa-tietokannan mukaan elokuvaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1047971917 voit aloittaa haun yhdistämällä kaksi asiasanaa, esim. "Suomi" ja "mielikuvat" tai "Suomi-kuva" ja "matkailu". Pelkkä Suomi-kuva -asiasanakin tuo mielenkiintoisia kirjoja, esim. Hannes Sihvon toimittaman Toisten Suomi: mitä meistä kerrotaan maailmalla (2. p. 2001), Philippe Quicheteaun Sunnuntaikirjeitä Suomesta (1999) ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaiseman Matka maaseudulle: näkökulmia maaseutumatkailun tutkimukseen (2001). Sven Hirnin ja Erkki Markkasen Tuhansien järvien maa: Suomen matkailun historia (1987) on perusteos alaltaan.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä www.helmet.fi löytyy kolmiosainen lainattava diakuvasarja (yhteensä 128 kuvaa) Suomen taiteen kuva 1, 2 ja 3, joka on kylläkin jo vuodelta 1980. Sarja on lainattavissa Leppävaaran kirjastossa.
Lähdeteoksistamme ei löytynyt tietoa Karanen -nimestä, mutta se lienee samaa juurta kuin Kara. Sana "kara" merkitsee 'jotain kovaa', mutta myös 'pahansisuista, kiukkuista ihmistä'.
Lähde:
Mikkonen&Paikkala: "Sukunimet" (Otava, 2000)
Internetistä osoitteesta http://www.cissehammar.com/Lukupiiri.htm löytyy tietoa kirjallisuuspiirin perustamisesta ja monesta siinä huomioitavasta seikasta.
Mikäli kyse on HelMet -kirjastokortista niin voit ottaa yhteyttä mihin tahansa HelMet -kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta: http://www.helmet.fi/
Mikäli kyse on jonkin muun kirjastojärjestelmän kortista, niin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin kyseisen järjestelmän kirjastoon. Joka tapauksessa ilmoitus katoamisesta tulee tehdä välittömästi sillä kirjastokortin haltija on vastuussa kirjastokortilla lainatusta aineistosta aina siihen asti kunnes on ilmoittanut kortin katoamisesta.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet sanotaan Karikoski -nimen esiintyvän Suomen länsiosissa. Osa nimistä on peräisin suoraan paikannimistä, osa on otettu.
Kirjassa mainitaan lisäksi, että vuonna 1906 mm. Holmström- ja Johnson-nimiset ovat ottaneet nimekseen Karikoski.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo
Sukunimeta
Otava, 2000
Kirjaston kalustamisessa pyritään toki viihtyisyyteen, haluamme kirjaston olevan kiinnostava paikka, jossa asiakkaiden on miellyttävä opiskella, tutustua kokoelmiin ja viettää vapaa-aikaa. Siksi kirjastoista puhutaan monesti kuntalaisten olohuoneena. Samalla tavoittelemme kuitenkin ajatonta, käyttöä kestävää ja laadukasta yleisilmettä, kalustuksen kun tulee kestää asiakkaidemme vilkasta käyttöä useiden, jopa kymmenien vuosien ajan. Myös liikkumisen esteettömyysvaatimukset vaikuttavat kirjaston kalustamiseen.
Etsimänne teos on Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa juuri tällä viikolla valintaprosessissa. Kirjastoissa siis päätetään parhaillaan, mille osastoille teos hankitaan. Tällä hetkellä se näkyy jo valitun muutamiin kirjastoihin, mutta varmasti useampiakin kappaleita vielä tilataan. Tilaukset lähtevät kirjakauppaan ensi viikolla, ja sen jälkeen kestää vielä jonkin aikaa (päiviä - viikkoja), ennen kuin kirja on lainattavissa.
Tilannetta kannattaa nyt siis seurata HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ). Kun sieltä näkyvät teoksen tiedot ja se, että se on tullut vähintään yhteen kirjastoon pääkaupunkiseudulle, sen voi varata.
Tilastojen mukaan vastauksia kirjoittaneita kirjastonhoitajia on vuosittain noin 200-300.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tilastoja pääsee lukemaan toimintakertomuksista, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Voit päivittää tietosi seuraavan kerran, kun käyt kirjastossa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla. Yli 15-vuotias on vastuussa itse lainoistaan. Tämä muutos merkitään kortiin. Myös maksuihin tulee joitain muutoksia, maksuista lisää Helsingin kaupunginkirjaston sivulta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/ .
Virtain pääkirjastosta löytyy tällainen kirja: Automotive technical data book: Volume 1: Alfa Romeo to Mitsubishi: tune-up data for petrol-engined cars and light commercial vehicles from 1987 to 1996 (McGeoch, Julian, Randall, Martynn). Siinä on myös kysymäsi malli.
http://virrat.kirjas.to/
http://www.virrat.fi/palvelut/?c=kirjasto
Syömishäiriöt ovat olleet esillä viime vuosina etenkin nuorten kirjoissa, kuten esim. seuraavissa Hannele Huovi: Madonna (Tammi,2000), Kira Poutanen:Ihana meri (Otava, 2001) ja Laura Hakalan toimittama Siskonmakkarat: miltä syömishäiriö tuntuu ( Tammi, 2009). Syöpä on aiheena mm. romaaneissa Jarkko Tontti: Luokkakokous ( Otava, 2007) ja Gunnar Mattson: Prinsessa (WSOY, 1990) sekä muistelmissa Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä (Tammi, 2008), Marja Aarnipuro: Rintasyöpävuosi (Teos, 2011), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä (WSOY, 2002) ja Niina Repo: Arpi (WSOY, 2008). Alzheimerin taudista kertovat Saara Kesävuoren romaani Hyvä isä (Tammi, 2008) ja Hannu Mäkelän Muisto (Otava, 2001) ja Parkinsonin taudista Jussi Kivimäen muistelmat...
Leena Landerista on lyhyesti seuraavissa teoksissa:
Tarkka, Pekka. Suomalaisia nykykirjailijoita
Miten kirjani ovat syntyneet. Osa 4
Kotimaisia nykykertojia
Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?.
Leena Landeria turkulaisena käsitellään teoksessa Virmavirta, Jarmo. Suomen Turku
Tietokannasta Sanojen aika löytyy sekä henkilötietoja, tietoa tuotannosta että tekstinäytteitä, katso http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Leena Landerista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta monta kertaa. Voit katsoa aiemmat vastauksen osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
