Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tuhansia äänikirjoja. Saat niistä luettelon Helmet-haun (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X) kautta kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esimerkiksi materiaalin tai kielen mukaan. Esimerkiksi kirjoittamalla hakuruutuun äänikirjat ja rajaamalla haun aineiston cd-levyihin ja kielen suomeksi saat tulokseksi yli 800 suomenkielistä cd-levyille luettua äänikirjaa.
Äänikirjoja on monenlaisia: esimerkiksi satuja ja tarinoita, aikuisten romaaneja ja runoja, muistelmia ja tietoa eri aiheista.
Valitettavasti sama kortti ei käy Helsingissä, vaan tarvitset siellä heidän kirjastokorttinsa. Tervetuloa Helsinkiin! Tilapäinenkin asuja saa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisen kortin. Pistäydy mihin tahansa näiden kaupunkien kirjastosta, ota henkilöllisyystodistus mukaan.
Rinna- nimestä on kysytty aikaisemminkin. Siteeraan vastausta tähän:
"Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa..... Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä." Lisää löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun sana Rinna.
Silla -nimestä en löytänyt tietoja, mutta esitän pari arvausta:
Cecilia -nimen lyhennelmä on Cilla tai Cilly. Cecilia on muinaisroomalaiseen sukunimeen Caecilius ja sen pohjana olevaan sanaan
sanaan caecus= sokea, sokaistu pohjautuva nimi.
Toinen nimi, joka saattaisi olla Sillan taustalla...
Uudenmaankatu on saanut nimensä Uudenmaan esikaupungin mukaan. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1800-luvulla Erottajan länsipuolista osaa eli nykyisiä Kampin ja Punavuoren kaupunginosia.
Lähde: Kaija Ollila: Puhvelista Punatulkkkuun (Helsingin Sanomat 1977)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erottaja
Esplanadin istutustyöt on aloitettu 1800-luvun alkupuolella ja aluetta kutsuttiin tuolloin Pikkuesplanadiksi. Ensimmäiseksi istutettiin 68 vaahteraa.1826 Engel laati puistosuunnitelman ja puistoalueen keskellä kulki vaahteroiden ja jalavien reunustama jalankulkuakseli. Teatteritalon ympärille istutettiin jalavia, vaahteroita, poppeleita ja riippupihlajia. Salavia istutettiin myös, mutta niihin ei oltu tyytyväisiä ja niiden tilalle istutettiin...
Jyväskylän alakouluissa käytetään yleensä Lukemalla lentoon-lukudiplomia. Diplomit löytyvät internet-osoitteesta http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/index.htm
Vaajakummun koululla saattaa olla käytössä jokin toinen lukudiplomilista. Asia kannattaa tarkastaa suoraan kyseiseltä koululta.
Oletan, että tarkoitat Karvinen-sarjakuvien piirtäjää Jim Davisiä. Hänestä en löytänyt varsinaista elämäkerrallista kirjaa, mutta suomeksikin ilmestyneessä teoksessa: Karvisen 20-vuotisjuhlakirja / Jim Davis ; [suomennos: Kirsi Koivisto, Antti Marttinen & Jouko Ruokosenmäki]
Tampere : Egmont, 1998,
Davis kertoo omasta elämästään ja sarjakuviensa piirtämisestä.
Englanniksi on ilmestynyt kirja nimeltä: Davis, Jim
How to draw Garfield and friends / by Jim Davis ; step-by-step drawing illustrations by Ron Zalme ; text by Michael Teitelbaum, Ron Zalme & Scott Nickel
Horsham : Ravette Publishing, cop. 2010.
Näitä teoksia voit kysellä omasta lähikirjastostasi. Jos kirjastoosi ei ole niitä hankittu, voit tehdä niistä kaukolainapyynnön....
Kuka sanoo, etteivät koirat olisi tietokoneella? YouTuben lukuisat videopätkät kertovat aivan toista, sillä niissä koirat ainakin tapittavat tietokoneen näyttöä ja joissakin jopa räpelöivät näppäimiäkin. Osoitteesta http://www.youtube.com sellaisia löytyy hakusanoilla ”dog” ja ”computer”. Tässä esimerkiksi pari pätkää:
http://www.youtube.com/watch?v=9W4hbhmZ98I&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=KoPBHiuMmDk&feature=related
Myönnettäköön, että noissa pätkissä koirat eivät ihan oikeasti käytä tietokonetta vaan tilanne on joko lavastettu tai koira ihmettelee tietokonetta siinä missä televisiota tai muuta laitettakin. Koirille tietokoneen käyttäminen ei olisi ihan helppoa, sillä tietokoneen näppäimistön tai hiiren...
Hei!
Voisit välillä kokeilla naiskirjailijoita, esimerkiksi kanadalaiset Margaret Atwood ja Carol Shields ovat hyviä, samoin Alice Munro.
Näitä kaikkia kolmea on suomennettu runsaasti.
Kotimaisista suosittelisin Maarit Verrosta (kun sinulla oli tuo Huxley luettelossasi).
Tiina Mahlamäki on julkaissut Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan kaksi teosta:
Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva, SKS 2009.
ja
Naisia kansalaisuuden kynnyksellä : Eeva Joenpellon Lohja-sarjan tulkinta, SKS 2005.
Molemmat teokset ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Varaaminen esim. puhelimitse, puh. 03-621 2598.
Olisikohan kyseessä Pirkko Saision Betoniyö? (Ilmestyi 1981, nyt elokuvan myötä uusi painos 2011) Siinä teini-ikäisen Simon isoveli Ilkka on menossa vankilaan ja äiti pyytää Simoa "olemaan veli veljelleen" ja pitämään tälle seuraa Ilkan viimeisinä päivinä vapaudessa. Simo kulkee hetken ihailemansa Ilkan mukana ja yrittää olla miestä mielestään. Naapuri tarjoaa Simolle viiniä ja yrittää jutella, mutta Simo on kuullut miehen olevan homo ja suhtautuu tähän hyvin torjuvasti. Lopussa käy aika ikävästi.
Pojat asuvat äitinsä kanssa ja kesän helle ja kaupunkimiljöö ovat olennainen osa tapahtumia.
Kuulostaisiko tämä tutulta?
Ilmeisesti kyseessä on Elmer Diktoniuksen runo "Minne (Södergran)". Runon suomenkielinen nimi on "Muisto (Södergran)" ja se sisältyy Diktoniuksen runojen kokoelmaan Runoja (Otava, 1963). Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1930 kokoelmassa Stark men mörk.
Runo alkaa näin:
Bland mörka granar sköt en blomma upp underbar. Såg syner visioner extatiskt genomlevde, kvalpiskades -
Ja Viljo Kajavan suomennos samasta kohdasta:
Tummien kuusten keskeltä kohosi kukka ihmeellinen. Näki unia, hurmiossa harhanäkyjä syvästi koki, tuskalla lyötiin -
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa Diktoniuksen Runoja-kokoelman saatavuuden HelMet-kirjastoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://www...
Kyseessä voisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama kirja Lentävä Lallero. Se on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986 (kirja nro 134). Tarinan pääosissa ovat Reittu-poika ja Hurja-koira.
Pekka Lepikön Yleisradiolle ohjaamista Tarkkis- ja Kaatis-sarjoista (1986-87 ja 1990) on tehty VHS-tallenteet. DVD-tallenteita sarjoista ei ole.
HelMet-kirjastoista tai Lappeenrannan seudun kirjastoista tallenteita ei löydy, mutta muutamassa muussa Suomen yleisessä kirjastossa niitä on vielä lainattavissa. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Voit tehdä oman kirjastosi kautta kaukopalvelupyynnön tallenteista.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kyseessä on kaiketikin Scott Walker, josta kertova dokumentti Scott Walker, oman tien kulkija (Scott Walker: 30 Century Man) esitettiin Yle Teemalla vuonna 2012. Dokumentin on ohjannut Stephen Kijak vuonna 2006. Elokuvasta voit lukea lisää alla olevasta linkistä Yle Teeman juttuarkistoon.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/scott-walker-om…
http://marktiu.pp.fi/index_scott.htm
http://4ad.com/artists/scottwalker
http://www.imdb.com/name/nm0908199/https://fi.wikipedia.org/wiki/Scott_…
Laki ei rajoita asiakkaan auttamista siinäkään tapauksessa, että asiakas olisi kopioimassa jotain, mitä kirjasto ei voi asiakkaalle kopioida. Auttaminen ja kopiointinapin painaminen ovat eri asioita.
Äänikirja kuuluu niihin teoksiin, joita kirjasto voi asiakkaan pyynnöstä kopioida asiakkaan yksityiseen käyttöön. Auttamisen lisäksi voi siis itse kopioinninkin tehdä asiakkaan puolesta. Tämä oikeus ei koske suojattua musiikkia ja elokuvaa.
Heikki Poroila 24.4.2014 klo 21.32
Sinkkukirjojen haun epämääräiset tulokset johtuvat asiasanoituksen kehittymisestä.
Tällä hetkellä oikea termi hakea näitä kirjoja on ”sinkut”. Aikaisemmin on käytetty termiä
”yksineläjät” ja ”naimattomuus”. Näitä käytetään osin myös sinkkukirjojen kuvailussa.
Taannehtivaa asiasanoitusta ei aina ole tehty. Eli näilläkin sanoilla kannattaa hakea, vanhemmat kirjat löytyvät siten.
Haku kannattaa Helmetissä tehdä Tarkennetun haun puolella. Ensimmäiselle riville hakusana, esim. sinkut
Ja valikoista voi valita Aineistoksi kirja ja Kokoelmaksi tietokirjat tai kaunokirjat.
Voit mielellään lähettää ehdotuksia kirjoista joista puuttuu asiasana Helmet palautteen kautta, joka löytyy sivuston alalaidasta.
CBS:n levyllä Le Villi (CBS Records MK76890 ) on liitteenä libretto italiaksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Levyä on saatavilla Espoon pääkirjastosta vinyylimuodossa (tällä hetkellä lainassa). Sibelius-akatemian kirjastossa se on cd:nä, mutta sieltä äänitteitä ei lainata. Sibelius-akatemian kirjastossa on myös pianopartituuri italiaksi. Dieter Schicklingin kirjassa Giacomo Puccini Biografie on useita viittauksia Villiin ja tämä kirja on saatavilla Helsingin pääkirjastosta.
Francine Pascalista ei kovin paljon tietoa löydy, mutta Otavan (joka julkaisee Suomessa Pascalin kirjoja) kotisivun (http://www.otava.fi) kautta pääsee Sweet Valley High-sivulle (http://www.otava.fi/svh/index.html), josta löytyy tietoa julkaistuista kirjoista, lisää linkkejä jne.
Kirjailija Raisa Lardotista ei löydy kovin paljon aineistoa. Espoon kirjailijat -internetsivuilta löytyy vain syntymävuosi ja luettelo tuotannosta. Sivusto on osoitteessa http://www.espoo.fi./kirjasto/kirjailijat/ Teoksessa Kotimaisia nykykertojia 3 on parin sivun artikkeli Lardotista. Kirja on useimmissa Espoon kirjastoissa joko lukusali- tai lainakappaleena. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyy muutamia artikkeliviitteitä hänestä. Kiinnostavimmat ovat ehkä haastattelut Kotilääkäri-lehdessä (1997, n:o 9) ja Kotiliedessä (1991, n:o 18).
