Pohjois-Karjala ja Savo ovat tietysti kaksi eri maakuntaa, vaikka niiden murteet jossain määrin muistuttavatkin toisiaan.
Elvi Ahon kirjassa "Siipirikon perilliset" ei pikaisella silmäilyllä näyttäisi kerrottavan Pohjois-Karjalasta vaan Savosta. Teoksen "Siipirikko" takakansitekstissä puolestaan kyllä mainitaan pohjoiskarjalainen kyläyhteisö, mutta kirjaa lukematta on mahdotonta tietää, onko itse kirjan tekstissä kerrottu tapahtumapaikkaa. Saattaahan olla, että takakansitekstiin on lipsahtanut virhe tms. Suosittelen, että luet teoksen itse, niin ehkäpä asia selviää. Tässä sen saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsiipirikko/tsiipirikko/1%2C16%2C39…
Lehteä ei ole vaasalaisissa kirjastoissa. Se löytyy Varastokirjastosta (https://finna.fi ja mm. Porin ja Lahden maakuntakirjastoista.
Kirjaston kaukopalvelu voi tilata lehden sinulle. Kaukolaina Varastokirjastosta ja maakuntakirjastoista maksaa 2 €.
Voit jättää kaukopalvelupyynnön mihin tahansa palvelupisteeseemme tai täyttää kaukopalvelun nettilomakkeen. (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=110…)
Viikko sitten vastattiin samanlaiseen kysymykseen näin: Myllypuron mediakirjastossa voi digitoida kyseisiä videoita, jos asiakas tuo mukanaan oman kameran. Digitointiajan voi varata puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Myllypuron mediakirjasto:09 310 85092, Kiviparintie 2 00920 Helsinki.
Tikkurilan kirjastossa tätä tekniikkaa ei ainakaan vielä ole tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Martti Jäppilän säveltämän ja sanoittaman Syksyn satu -kappaleen nuotinnos löytyy Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain nuottisarjan Dallape-vihkot numerosta 63: Tanssiuutuuksia.
Tämä nuotinnos on vuodelta 1948, eikä sitä ilmeisestikään ole kuin Kansalliskirjaston kokoelmissa:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Kysymäsi nimet Anita Diamantin romaanissa Punainen teltta (The red tent) ovat suomennoksessa muodoissa Bar-Salem ja Ra-mose.
Lähde:
Diamant, Anita: Punainen teltta (Tammi, 1999)
https://finna.fi
Bonnier-julkaisujen kustantama Uudet käsityöt -lehti ilmestyi vuosina 1989 - 2001. Viimeinen ilmestynyt numero oli 6/2001. Sen jälkeen lehti sulautui julkaisuun Novita-neuleet.
https://finna.fi
Nettisivuja voit hakea eri hakupalveluista(ks.http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku) hakusanoilla rastafarian hairstyles / hairdos tai dreadlocks. Näin löytyvät esim. Dreadlocks HQ, http://www.dreadheadhq.com/ , Hair Police, http://www.hairpolice.com/ ja My dreadlocks page, http://www.tachyonlabs.com/dreads.html
Kirjoja voit hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta,
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ esim. asiasanalla kampaukset.
Kyllä löytyy. Esimerkiksi Antti Pietiäisen kirjassa Tunne, antitunne, perimä - johdatus tunteiden dynamiikkaan (1999) käsitellään syyllisyyttä, häpeää, vihaa, pelkoa, rakkautta ja anteeksiantamusta. Samoin kirjan Tuhkaa ja linnunrata - henkisyys mielenterveystyössä (Suomen mielenterveysseura, 1998) teemoina ovat samansuuntaiset asiat. Aiheesta löytyy lisää kirjoissa, jotka Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmän mukaan ovat luokissa 121.2 (tunne- ja tahtotoiminnot) ja 618.8 (psykoterapia, mielenterveystyö).
Vaikea kysymys, etenkin kun runous on niin pitkälle makuasia ja yhteistyöstä on vaikeaa löytää runoja muutenkin. Mutta ystävyydestä niitä kyllä löytyy. Itse olen aina pitänyt oheisesta runosta, jonka tekijä/alkuperä on tuntematon:
Monta on kaunista, monta on hyvää,
vain yksi on parasta, tunnetta syvää.
Suuri on ihme, myötäelämisen taito,
sen omaa vain ystävä, jonka sydän on aito.
Runo löytyy mm. täältä:
https://kotiliesi.fi/juhlat/valitse-ystavanpaivaruno-kokosimme-lukijoiden-lempirunot/
Internetosoitteessa http://www.travlang.com/languages/ on palvelu, jossa voi kääntää matkailusanastoa suomesta indonesiaksi ja indonesiasta suomeksi.
Lisäksi on julkaistu CD-ROM Opi indonesiaa, oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (1999). Kesäkuussa 2006 on Amanda-Kustannukselta ilmestynyt Suomi-indonesia-suomi sanakirja.
Linnankosken tuotantoa on käsitelty seuraavissa teoksissa:
Mäittälä, Leevi: Elämän tulipunakukka (WSOY 1979)
Setälä, Helmi: Johannes Linnankoski (Otava 1911)
Söderhjelm, Werner: Johannes Linnankoski (Otava 1919).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Sirpa Kähkösestä löytyy tietoa Kirjasammossa, josta voi myös tutkia hänen teosluetteloaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175965429156. Kustantajan sivulla kerrotaan myös kirjailijasta, https://otava.fi/kirjailijat/sirpa-kahkonen/
Teoksessa Kotimaisia nykykertojia. 8 / Janna Kantola. Avain, 2010 on tietoa Kähkösestä, mutta vain siis vuoteen 2010 asti.
Kirjailija on esiintynyt paljon julkisuudessa, joten hänestä on haastatteluja lehdissä ja ohjelmia. Ne ovat löydettävissä verkossa hakemalla hänen nimellään, esim. Ylen artikkeli https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/kun-katsoo-ihan-suoraan-se-on-…, ja ohjelma Ammattina kirjailija, https://areena.yle.fi/1-4256303 Kirjastokaistan haastattelu, https://www....
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston lainassaoloa on tilastoitu kirjojen osalta 25.9.1996. Pääkirjaston aikuistenosaston suomenkielisestä kirjallisuudesta lainassa oli tuolloin 47,96%, josta kaunokirjallisuuden osuus oli 44,84%, tietokirjallisuuden 49,71%. (Yrjö Lindegren, Kirjat aiheittain Helsingin kaupunginkirjastossa, tilastoja vuosilta 1995 ja 1996)
Suomen yleisten kirjastojen tilastoja on nähtävillä www-sivuilla osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi .
Ehdottaisin seuraavia kirjoja:
Gleitzman, Morris: Konnan taivaassa
Puikkonen, Arja: Haloo, kuuleeko kaupunki
sekä Salminen, Hellevi: Pekko ja Jänis Joplin.
Tässä kolme "opettavaisia" tarinoita sisältävää lastenkirjaa, jotka sopivat juuri "nelosille".
Eivätkä luvutkaan ole liian pitkiä.
Meillä Vaasan kaupunginkirjastossa on kuvamateriaalia vain lehtileikkeissä ja kirjoissa, kotiseutukokoelmaan kuuluviin lehtileikkeisiin olet tervetullut tutustumaan aina kirjaston aukioloaikoina, Maat ja kulttuurit osastollamme pääkirjaston toisessa kerroksessa.
Pohjanmaan Museolla ja Vaasan kaupungilla on kuva-arkistot, joihin voi varmaankin päästä tutustumaan . Kannattaa myös ottaa yhteyttä Svesnka Litteratursäälskapetiin ja erityisesti Meta Sahlströmiin siellä, koska heiltäkin löytyy näitä aineistoja.
Lisäksi meiltä löytyy kirja toisesta kysymistäsi aiheista, eli Vaasan pommituksista: Nykvist, Nils-Erik: Vaasa 101. Kirja löytyy pääkirjaston Maat ja kulttuurit osastolta luokasta 92.881.
Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) käytössä olevassa Millennium-järjestelmässä niteet odottavat noutoa 8 vuorokautta. Jos tähän ajanjaksoon osuu pyhäpäiviä, esim. Juhannus, jolloin kirjasto on kiinni, ne päivät hypätään yli eli silloin niteet odottavat noutoa vastaavasti kauemmin.
Sweet Valley High -kirjoja on julkaistu suomeksi 50 osaa ja lisäksi Sweet Valley High trillereitä 6 osaa. Suomenkielisistä kirjoista on luettelo mm. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High.
Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjasssa on noin 150 osaa. Niistä on luettelo mm. internet-osoitteessa: http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/.
Julkaisusta Jyväskylän seminaari 1863-1937 löytyy kattavasti tietoa Säräisniemen kansakoululaitoksesta. Julkaisu löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista.
Lehti löytyy kirjastoauton kokoelmasta. Kyseisen Erä-lehden numeron voi tilata kirjaston kautta, vaikkapa soittamalla
johonkin kirjastoon tai käymällä itse kirjastossa.
Helmet-järjestelmän kautta ei voi itse tilata jonkin lehden tiettyä numeroa, vaan tarvitset virkailijan apua.
