Helsingissä on periaatteessa 39 kirjastoa. Lukuun sisältyvät erikoisemmat kirjastoauto, Kaupunkiverstas ja Myllypuron mediakirjasto sekä pienet lastenkirjastot. Töölön kirjasto on tosin tällä hetkellä suljettuna. Sen lisäksi Helsingin kaupunginkirjastoon kuuluu 10 laitoskirjastoa sekä kotikirjasto, joka kuljettaa kirjoja asiakkaiden kotiin. Viimeksi mainitut eivät tosin liene oleellisia ilmoitusten levittämisen kannalta, ja ehkä kirjastoautonkin voi jättää pois laskuista. Siten ilmoitusten levittämiseen käyttökelpoisia kirjastoja lienee 37.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi oikealla puolella olevasta valintalaatikosta. Ilmoituksia saa myös jakoon Pasilan kirjaston alakerrassa toimivan lähettämön...
Varkauden pääkirjastossa on asiakastietokoneita, joilta on tulostusmahdollisuus, tältä sivulta löytyvät yhteystiedot, palvelut ja aukioloajat http://hakemisto.kirjastot.fi/varkauden_paakirjasto
Acerin Predator-sarjan pelitietokoneissa saattaa olla grafiikkakortti, joka liitetään joko VGA:n tai DVI-liittimen kautta tietokoneen näyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että PC:n sisällä HDMI-portin kohdalla ei ole grafiikkakorttia ja siksi portti on peitetty. Valmistajat tekevät tätä, jotta asiakkaat eivät liittäisi näyttöä tai telkkaria tietokoneeseen väärin.
Tässä kuva, jossa kaikki kolme eri videoporttia:
http://www.differencebetween.info/sites/default/files/images_articles_d7_1/vga_hdmi_vdi_1.jpg
Onko tietokoneessa alempana DVI tai VGA portti? Ne ovat yleesä alhaalla lähellä virtalähdettä. Osassa tietokonenäytöistä ja telkkareista on vain HDMI-liitäntä, joten saatat tarvia adapterin, jonka avulla saat HDMI-johdon liitettyä...
Olettaisin laulun kertovan juuri "eräänlaisesta" sotaveteraanista, eli sodan takia pommisuojassa sieluunsa vammoja saaneesta lapsesta, joka jo etukäteen murehtii tulevaa yksinäistä vanhuuttaan. Mutta sanoja voi varmasti tulkita toisinkin.
Kirsti Mannisen on tuottelias kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa myös kirjailijanimellä Enni Mustonen. Hänen ensimmäisen kirjansa on vuonna 1984 ilmestynyt Maitotyttö. Samoihin aikoihin hän kirjoitti lastenkirjaa Vanha kissa ja eläinlääkärin apulaiset, joka ilmestyi vuonna 1985.
Kirsti Manninen kertoo kirjoittamisesta ja tuotannostaan tarkemmin Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa https://www.kirjasampo.fi
Kyseessä on Muntsi Puntsi -sarjaan (engl. Munch Bunch) kuuluva kirja. Sarjan kirjat ovat ilmestyneet 1980-luvun alussa ja ne ovat noin 10 cm:n korkeita pehmeäkantisia vihkosia. Päähenkilöinä on erilaisia vihanneksia ja hedelmiä: esim. Professori Herneenpalko, Maija Mansikka, Tom Tomaatti, Simo Sipuli, Pekka Paprika. Kukin vihannes on vuorollaan kirjan päähenkilönä. Munch Bunch on ilmestynyt myös animaatiosarjana.
Tässä englanninkielisen Professori Herneenpalko -kirjan kansikuva
https://www.goodreads.com/book/show/8099.Professor_Peabody
Valitettavasti suomenkielistä sarjaa ei näyttäisi olevan enää juuri missään. Etsimäänne kirjaa saattaa toki liikkua antikvariaateissa.
Paavo Cajanderin suomennos William Shakespearen Sonetista XVIII ilmestyi teoksessa Runoelmia (1914). Suomennos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä:
http://www.gutenberg.org/cache/epub/13318/pg13318-images.html
Michael Allabyn Dictionary of Zoology -teoksen (s.v. camelidae) mukaan kameleiden heimoon kuuluvat dromedaari (Camelus dromedarius), guanako (Lama guanicoe), kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus), laama (Lama glama) ja Vikunja (Vicugna vicugna).
Hei,
Singer 29 K-koneita on valmistettu eri vuosina 1900-luvun alkupuolella. Ompelukoneen valmistusnumero määrittelee valmistusvuoden. Voit tarkistaa valmistusvuoden esimerkiksi
ismacs.net-sivustolta valmistusnumeron mukaan. Alla on lisää käyttökelpoisia hakulinkkejä.
Malliin Singer 29K1 ei löydy suoraan käyttöohjetta. Ohje löytyy esimerkiksi Singer 29K-sarjaan ja Singer 29K71-sarjaan.
- Singer 29K-ohjekirja 'Käyttö-ohje Singer luokka 15 K 26, 16 K. 33, 29 K., 66 K. 2, 66 K. 4 ompelukoneelle' / SingerSewingMachine 1924-[1926],
on saatavana kaukolainaksi Jyväskylän yliopistosta. Kirjaa voi tilata kotikirjastosi kautta kaukolainaksi. Kaukolainaus on aina maksullista palvelua.
- Singer 29 K71 ohje löytyy...
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on kirjahyllyjä, joissa suositellaan kirjallisuutta eri ikäisille ja eri aiheista. Sivupiiri on Kirjasammon osio, joka esittelee lasten- ja nuortenkirjallisuutta.
Alla on linkkejä kirjahyllyihin, joissa esitellään kauhu- ja jännityskirjoja. Löytyisköhän näistä kirjahyllyistä jotain uutta kiinnostavaa luettavaa.
Kauhua
Jännitystä
Jännitystä ja kauhua yli 12-vuotiaille
Jännitystä ja kauhua
Kauhua yläkoululaisille
Lomalukemista: jännitys
Lomalukemista: kauhu
Nuortenkirjallisuuden kirjahyllyt Kirjasammossa
Maanmittauslaitos on julkaissut PerusCD:n, joka sisältää mainoksen mukaan "rasterimuotoista peruskarttaa mittakaavassa 1:20 000". Voit itse tutkia asiaa Maanmittauslaitoksen nettisivuilta (kotisivu http://www.nls.fi, PerusCD:tä esittelevä sivu edellisen jatkoksi /kartta/tuotteet/peruscd.html). Sen lisäksi on olemassa Karttakeskuksen julkaisema Genimap-reittikartta AT, jota on hankittu lainattavaksi Helsingin ja Espoon pääkirjastoihin.
Jos levy on lainassa, varaus pitää tehdä virkailijan kautta, joka hoitaa sen eteenpäin. Jos se on vapaana hyllyssä, voit itse soittaa kyseiseen kirjastoon. (Useimmista kirjastoista saat soittaa ilmaiseksi muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin.)
Mutta jos toisen kunnan aineisto on merkitty tunnuksella PIKALAINA, ei sitä toimiteta kuntarajan yli. Silloin ei jää muuta mahdollisuutta kuin mennä tekemään varaus a.o. kuntaan. Lisätietoja on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Lasten pohjoisen kirjaston sivuilta, joista vastaa Lapin maakuntakirjasto eli Rovaniemen kaupunginkirjasto, löytyy Anu Ojalan omat sivut, joilla on myös kirjojen kansia.
Osoite on: http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/lpk/aojala.htm
Varausten saapumisesta ilmoitetaan kirjeitse kotiin. Jos sinulla on käytössäsi kirjaston verkkopalvelu, näet lainasi ja varauksesi myös internetin kautta tai saat halutessasi ilmoituksen saapuneista varauksista sähköpostiisi.
Teknisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta löytyy ainakin yksi aihettasi sivuava teos: Jäähallien lauhde-energia ja sen hyväksikäyttö (Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosaston julkaisusarja). Kirjan sisällöstä - siitä, kerrotaanko siinä määräyksistä ym. - en sen tarkemmin tiedä. Kannattanee tiedustella. Samaisessa paikassa (Tkk:n kirjasto, Otaniementie 9, neuvonta, tiedustelut p. 451 4111) näyttäisi olevan myös kirja nimeltä
Uimahallien sisäilmasto ja energiankäyttö (asiasanoina mm. LVI-tekniikka).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit aihetta sivuavia teoksia etsiä osoitteesta http://www.libplussa.fi asiasanoilla uimahallit ja rakentaminen sekä jäähallit ja rakentaminen, tai pelkästään lvi-tekniikka tai lvi-...
Esim. seuraavat teokset käsittelevät Norjan taloushistoriaa:
Hentila, Seppo: Pohjoismaiden historia (2002)
The economic development of Denmark and Norway since 1870 (1993)
Amdam, Rolv Petter: Oppdragsforskning som akademisk disiplin: trekk ved norsk foretakshistorisk forskning (1995)
Gran, Thorvald: The state in the modernization process: the case of Norway 1850-1970 (1994)
Esping-Andersen, Gösta: Politics against markets: the social democratic road to power (1988)
Norsk utenrikspolitikks historie
Bind. 6: Oljealder 1965-1995/Rolf Tamnes (1997)
Kapitalistisk demokrati?: norsk naeringsliv gjennom 100 år (2003)
Det nye Nord-Norge: avhengighet og modernisering i nord (1996)
Aro, Petteri: Pohjoiskalotti
päättötyö, Rovaniemen kauppaoppilaitos,...
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k....
Voit varata teoksen HelMetin kautta nelinumeroisen tunnusluvun avulla. Tunnusluku on maksuton ja sen saat kirjastokäynnin yhteydessä virkailijalta. Varauksen tekeminen maksaa 50 senttiä, tämä maksu maksetaan kun noutaa kirjastosta varaamansa teoksen. Jokainen varaus maksaa 50 senttiä, varasipa sitten yhden tai useamman teoksen.
Opetushallituksen Internet-sivuilla sanotaan näin:
Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta valtion tai kunnan virkaan tai tehtävään Suomessa. Virkoihin ja tehtäviin on koulutusta koskevia kelpoisuusvaatimuksia, kuten tietyn tasoinen tutkinto, tietty suomalainen tutkinto tai määrätyt opinnot. Yleensä ulkomaisesta koulutuksesta annettu todistus ei sellaisenaan anna kelpoisuutta, vaan ulkomailla opiskellut tarvitsee Opetushallituksen päätöksen koulutuksensa tunnustamisesta.
Voit lukea asiasta lisää täältä:
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,439,2280,14945
Veikko Huovisen teoksista vain Ympäristöministeri on käännetty venäjäksi:
Ministr po delam okružajučšej sredy. Raduga 1991
Helmet-kirjastoista tätä teosta ei löydy, mutta Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta sen saa kyllä lainaksi:
http://finna.fi
Käännöstietokanta:
http://www.finlit.fi/fili/
