Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
Anders Allardtin kirjassa Liljendal sockens historia sekä Synnöve Bergholmin teoksessa Liljendal hembygdsbok löytyy pari mustavalkoista kuvaa Sävträskin sillasta. Liljendalin kirjastossa on lehtileikkeitä siltaa koskevista artikkeleista. Paikallisen kotiseutuyhdistyksen Liljendal hembygdsföreningin tiedot löytyvät osoitteesta
http://www.ita-uudenmaankylat.fi/categories.asp?document_id=353&cat_id=…
HelMet –tietokannasta voi etsiä äänikirjoja menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla hakukenttään ”äänikirjat”. Tämän jälkeen voi valita joko CD-lelyt tai C-kasetit aineisto valikosta. Voi valita myös kielen kielivalikosta. HelMetistä löytyy vaikka millä mitalla äänikirjoja niin aikuisille kuin myös lapsille.
Mikael Ilveksen perheestä ja nuoruudesta ei ole saatavilla tietoja. Voit ehkä yrittää kysellä hänen kustantajaltaan WSOY:lta. Vuonna 1994, jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi hiukan itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994, muttei mitään perheestään eikä nuoruudestaan.
Kyllä maksavat. Varausmaksu on 50 senttiä kappaleelta. Tämä koskee vain aikuisten aineistoa. Lasten aineistoon tehdyt varaukset ovat maksuttomia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut
Voit uusia kaikkia lainojasi kaikissa Helmet-kirjastoissa, myös kirjasto 10:ssä.
Lainojen uusiminen on mahdollista myös internetin kautta, mikäli sinun kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku. Tunnusluvun voit saada lähimmästä kirjastostasi esittämällä virallisen henkilöllisyystodistuksen ja kirjastokorttisi.
Lisätietoja saat seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/
Tuntomerkit sopivat Oili Tannisen Nunnu-kirjoihin: Nunnu (1965),
Nunnu lentää (1966) ja Nunnu putoaa (1969). Kuvakirjoista ilmestyi yhteisnide vuonna 2007, joten tarinoihin on helppo päästä käsiksi.
Saattaa olla, että kysyjän mielessä on myös Tannisen satukirja
Nappi ja Neppari (1964), jossa on kuvia mehupulloista. Sadussa seikkailevat nimihenkilöiden lisäksi professori Prilli ja rouva Piooni.
Teos löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta.
Valitettavasti en onnistunut löytämään viitettä tarinaan, jossa nainen muuttuisi ilvekseksi. Voisiko kyseessä olla susi? Aino Kallaksen pienoisromaani Sudenmorsian (useita painoksia, mm. Otava 2007 ja 2003)kertoo tällaisesta tapahtumasta, ja se perustuu vanhaan hiidenmaalaiseen tarinaan.
Virolaisista kansankertomuksista on julkaistu kokoelma nimeltä Tuulentekijä (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989). Siihen sisältyvät muiden muassa tarinat nimeltä Ihmissuden ampuminen ja Ilves tappaa marjastajan.
Tutkimusten ja opinnäytetöiden viittauskäytäntöjä on useita. Oikea käytäntö on oman oppilaitoksen käyttämä tapa, eli ei auta muu kuin selvittää, mikä se on.
Jos käyttämäsi artikkelit löytyvät jonkin artikkelitietokannan kautta (esim. Arto tai Aleksi), saat lehden vuosikerran ja numeron selville etsimällä artikkelit tietokannasta. Artikkelin viitetiedoissa on mainittu aikakauslehden vuosikerta ja numero. Sanomalehden tiedoissa näkyy vain artikkelin ilmestymispäivä.
Muussa tapauksessa ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin etsiä, vaikkapa kirjastosta, lehdet uudelleen käsiisi.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Longfellow’n runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Longfellow’lta ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin ”Laulu Hiawathasta”.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Alla on joitakin järjestötoimintaan ja johtamiseen liittyviä kirjoja. Voit tarkistaa löytyykö niitä Akaan tai sen lähiseutujen kirjastoista:
Ilvonen, Anne: Miten johdan? : yhdistystoiminnan johtamisopas (Helsinki, OK-opintokeskus, 2011)
Somerkivi, Pirjo: Johtajana järjestössä (Helsinki, Pirjo Somerkivi, 2011)
Salminen, Olavi E.: Palveleva johtajuus : miten johdan itseäni ja muita (Aikamedia 2011)
Litmanen, Pekka: Urheilujohtamisen ooppera (Magentum 2008)
Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja (Helsinki, WSOYPro, 2010)
Loimu, Kari: Johda yhdistyksesi menestykseen : puheenjohtajan käsikirja (Helsinki, WSOYpro, 2005)
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/akaan_kirjasto
Voit hakea lisää yhdistelemällä seuraavia asiasanoja: johtaminen,...
Uuden kirjastojärjestelmämme varausjärjestelmän toimii siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin kyseinen varaus on käsitelty. Varaus tulee käsiteltäväksi sellaiseen kirjastoon, jonka hyllystä vapaa kappale löytyy. Varaukset käsitellään mahdollisimman nopeasti. Heti, kun varaus on käsitelty, lainan voi taas uusia. Kannattaa siis kokeilla uusimista hetken kuluttua uudelleen.
Veronmaksajat.fi-sivustolla kerrottiin (30.9.2013), että Forex ja pankit vaihtavat Suomessa näitä Ruotsin vanhentuneita seteleitä. Lisää tietoa täältä:
http://www.taloustaito.fi/Arki/Ostokset-ja-maksaminen/Vanhat-kruunut-oi…
Kaukolainaan voi tilata yleensä teoksia, joita ei ole lainattavissa mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä nettilomakkeella (ks. alla oleva linkki palvelusivustolle). Kaukolainapyynnön voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa ja Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa seitsemän euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Helsingissä on periaatteessa 39 kirjastoa. Lukuun sisältyvät erikoisemmat kirjastoauto, Kaupunkiverstas ja Myllypuron mediakirjasto sekä pienet lastenkirjastot. Töölön kirjasto on tosin tällä hetkellä suljettuna. Sen lisäksi Helsingin kaupunginkirjastoon kuuluu 10 laitoskirjastoa sekä kotikirjasto, joka kuljettaa kirjoja asiakkaiden kotiin. Viimeksi mainitut eivät tosin liene oleellisia ilmoitusten levittämisen kannalta, ja ehkä kirjastoautonkin voi jättää pois laskuista. Siten ilmoitusten levittämiseen käyttökelpoisia kirjastoja lienee 37.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi oikealla puolella olevasta valintalaatikosta. Ilmoituksia saa myös jakoon Pasilan kirjaston alakerrassa toimivan lähettämön...
Mitään eksaktia vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta Hautaustoimilaki 6.6.2003/457 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search[type]=pika&s… edellyttää toisen pykälän toisessa momentissa, että "Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla." Saman lain 23 § Hautausjärjestelyt ensimmäisessä momentissa sanotaan, että "Jollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät...
Varkauden pääkirjastossa on asiakastietokoneita, joilta on tulostusmahdollisuus, tältä sivulta löytyvät yhteystiedot, palvelut ja aukioloajat http://hakemisto.kirjastot.fi/varkauden_paakirjasto
Agda Dufholmista ei näytä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen puolelta löytyvän mitään, eikä häntä mainita yleisissä hakuteoksissakaan. Myöskään tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Lindasta ei taiteilijan nimellä löydy viitteitä.
Sinun kannattaisikin ehkä kääntyä joko Valtion taidemuseon kirjaston (Kaivokatu 2 C 00100 Helsinki, avoinna ti-pe klo 12.30-16.00, tutkijapalvelu aukioloaikoina puh. 09-1733 6245, fax 09-1733 6248) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjaston puoleen (Hämeentie 135 c, 00560 Helsinki, puh. 756 30 243).
