Hei! Arvelen, että olet opiskellut Turun kauppaopistossa, josta tuli myöhemmin Turun kauppaoppilaitos, joka yhdistyi Turun ammatti-instituuttiin -90 luvun lopulla. Neuvoisin ottamaan yhteyttä Turun ammatti-instituuttiin, yhteystiedot löytyvät netistä sivulta www.turkuai.fi.
Paavo Castrenin kirjaa ei tosiaan vielä ole kirjastoissa. Tilannetta kannattaa seurata Helmet-verkkokirjaston kautta. Varauksen voi tehdä, kun kirjan niteet ovat käsittelyssä-tilassa.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Ainakin ruotsiksi se löytyy Vaclav Havelin En dåre i Prag –kirjasta. Artikkelin nimi on ruotsiksi De maktlösas makt. Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Voisi olla jonkinlainen purkki tai pakkaus.
Kotimaisten kielten keskuksesta voi kysyä myös. Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista perjantaihin klo 9–12), kesätauolla 30.6.–31.7.
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainausoikeuden menettää, jos ei ole palauttanut lainaamaansi aineistoa ja 28 vuorokautta on kulunut laina-ajan päättymisestä.
Kaikenlainen kirjastokortin käyttö siis estyy, kun tuo 28 myöhästymisvuorokautta tulee täyteen. Käyttösäännöt kokonaisuudessaan voit lukea Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Antoine de Saint-Exupéryn teos "Le petit prince" on luettu äänikirjaksi. HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi ranskankielistä äänikirjaa "Pikku prinssistä". Toisen niistä on julkaissut Gallimard jeunesse vuonna 2008; vanhemi äänikirjoista on vuodelta 1985 ja sen julkaisijaa ei mainita. Kumpikin äänikirjoista on tallennettu CD-levyille.
Alla olevasta linkistä pääset HelMet-verkkokirjastoon, josta voit tarkistaa äänikirjojen saatavuuden.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Olavi Haimin kirjassa Rintamamiehet rakentajina Helsingissä (2010) on luku nimeltä Kerrostalojen rakentaminen Helsingissä (s. 156-158). Siinä on lueteltu vuosina 1950-1958 rakennetut rintamamieskerrostalot: rakentamisvuodet, osoitteet ja asuntojen lukumäärät. Kirjan sivuilla 153-199 käsitellään aihetta muutenkin.
Kirja on lainattavissa useista Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Sulasol ry:n sivulla on selattavissa varsin laaja Sulasolin julkaisemien diskanttikuoronuottien luettelo. Luettelo on tekijän mukaan aakkosissa, musiikkityylin mukaan sitä ei ole ryhmitelty.
http://www.sulasol.fi/nuotit/diskanttikuoro/
Lähimmän kirjaston kuoronuottikokoelmia voi tutkiskella sen verkkokirjastosta valitsemalla (tarkassa haussa) hakukriteeriksi luokka ja kirjoittamalla siihen 78.3413 (naiskuorojen luokkanumero) sekä valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Outi-kirjastojen kokoelmista tehdyn tällaisen haun tulos löytyy tästä linkistä: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=NOT&booC=NOT&dat0=78.3413&dat1=heng…;
Listauksessa nuotin nimestä klikkaamalla näkee, mitä kappaleita nuotti sisältää. Monet kuoronuotit sisältävät...
Tähän on vaikeata antaa täsmällistä vastausta, sillä eri auto- ja junatyyppien energiankulutus on erilainen. Lisäksi auton tapauksessa saattaa vaikuttaa eri polttoaineiden energiasisältö. 1000 kg kuormasta ei tarvitse välittää, koska se on molemmissa sama. Nopeuden vaikutusta ei laskelmassa ole otettu huomioon, oletetaan, että se on molemmilla kulkuvälineillä sama. Junissakin saattaa olla dieselvetureita.
Jos huomioidaan sähkön tuotannossa syntyneet häviöt, niin se vaikuttaa taas asiaan. Mutta yleensä juna kulkee tasaisemmin eikä pysähtele, joten kiihdytyksiin ja jarrutuksiin kuluvaa energiaa ei kulu niin paljon. Juna osaa myös jarruttaa sähkömoottoreillaan, jolloin se työntää energiaa takaisin sähköverkkoon.
Oletetaan, että kuormaa...
Virsikirjan virsien numeroiden ja Siionin virsien vastaavuudesta on nykyään olemassa luettelo Herättäjä-yhdistyksen sivuilla https://www.h-y.fi/siionit/virsinumerot/virsikirja
Siionin virret löytyvät hakemistoineen, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Myös luterilainen virsikirja on netissä, aakkoshakemistoineen
http://evl.fi/virsikirja.
Siionin virret voi myös käydä lainaamassa kirjastosta, sitä on hyllyssä juuri nyt esim. Itäkeskuksessa ja Tikkurilan musiikkivarastossa, (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104261__Ssiionin%20virret…).
Osoitteet ja aukioloajat näkyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
Sävellys on Pavel Esenin: Obratnaya storona luny. Youtubesta löytyy:
https://www.youtube.com/watch?v=RCCv1nCDsac
pieni artikkeli imdb: http://www.imdb.com/name/nm4436439/
Youtube-videon viestiketjussa keskustellaan esittäjästä, ja nimimerkki "vlad ink" kyselee, että kuka on kappaleen esittäjä ja Maksim Leroi vastee sen olevan Pavel Esenin (suomeksi translitteroituna siis Jesenin). Tälle jälkimmäiselle tiedolle ei parempaa evidenssiä kyllä oikein löytynyt.
Gunsmoke (Ruudinsavua) oli amerikkalainen lännensarja, jota esitettiin radiossa vuosina 1952-61 ja televisiossa 1955-75. Sarjan päättymisen jälkeen tuotettiin vielä tv-elokuvia: Gunsmoke: Return to Dodge (1987), Gunsmoke: The Last Apache (1990), Gunsmoke: To the Last Man (1992), Gunsmoke IV: The Long Ride (1993) ja Gunsmoke: One Man's Justice (1994). Televisiosarjaa tehtiin peräti 635 jakson verran.
Sarjaa ja elokuvia on julkaistu dvd:llä, mutta kirjastoista niitä ei ole saatavana. Joitakin sarjan kausia ja elokuvia on saatavilla esim. Amazon.uk:n ja eBayn kautta.
Gunsmoke Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0047736/
Gunsmoke Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Gunsmoke
Lähdeteoksiksi suosittelen seuraavia pääkaupunkiseudultakin löytyviä
teoksia: Hindley, Geoffrey: Discover gold. The intriguing story of the world's most valued resource, 1983 ISBN=0856134783, ja Engels, Siegfried: Kemian keksintöjä--alkuaineiden löytöhistoria, ISBN=952903976X ja Guadalupi, Gianni
The world's greatest treasures--masterworks in gold and gems from ancient Egypt to Cartier,1998 ISBN=0500018782
Tuorein artikkeli aiheesta lienee tämä:
Tekijä Ylimartimo, Sisko
Nimeke Kulta : metallien kuningas ja kuninkaiden metalli
Aikakauslehti Taito
ISSN1235-6875
Vu/vsk/nro/s 1998:6 ss.18-21
Asiasana kulta: kulttuurihistoria; korut: kulta; kultasepäntyöt: historia; kultasepät.
Kirjojen saatavuus selviää pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaulla...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, millaista suosikkilistaa kaipaat: kirjastojen eniten lainattuja, Suomen eniten myytyjä vai jotain muuta. Kirjastojen lainatuimmasta musiikkiaineistosta antanee osviittaa Kirjastot.fi:n sivujen kautta löytyvä Lainatuimmat osasto, jossa esillä on Tampereen kaupunginkirjaston listat: http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=972 .
Kaikkien kirjastojen yhteistä listaa ei ole. Suomen myydyimmistä ulkolaisista cd-levyistä löytyy listoja esim. Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta http://www.ifpi.fi/ . TopTen- ja muita listoja löytyy mm. RockDatan sivuilta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html (katso Listalinkit).
Juhani Kakkurin Tulivuoret : matkoja vulkaanien maailmaan yksilöi Seruan purkauksen Bandamerellä vuonna 1693 ja samana vuonna Islannissa sattuneen Heklan purkauksen erityisen kohtalokkaiksi maamme kannalta. Niitä seuranneet vuodet 1694 ja 1695 olivat epätavallisen kylmiä, ja katovuodet tappoivat neljäsosan maamme silloisesta väestöstä.
Vulkaaninen toiminta ei kuitenkaan yksin aiheuttanut 1600-luvun lopun nälkävuosia. Pohjois-Euroopassa vallitsi lähes koko vuosisadan ajan maanviljelykselle sangen epäedullinen kylmän ilmaston kausi halloineen ja toistuvine katovuosineen. Suomessa koettiin 1680-luvulla useita ankaria katoja, "jotka uhkasivat hävittää koko kansakunnan". Syksyllä 1690 saatiin hyvä sato, mutta se jäikin vuosikymmenen...
Lehtori Lauri Lounelan mukaan nimi on perua isovihan ajalta. Hänen vuonna 1951 Kainuun sanomissa julkaistussa artikkelissaan Kajaanin kaupungin varhaisvaiheita mainitaan seuraavaa: "Vain Kajaanin linna muureilla liehui enää Ruotsin lippu. Sitä piirittämään saapui tammikuussa 1716 kolmituhantinen joukko venäläistä sotaväkeä kenraali Schekinin johdolla. Tämä väki leiriytyi paikkaan, jota myöhemmin on nimitetty Armeijan laaksoksi." Tämä piiritys johti sittemmin Kajaanin linnan antautumiseen ja linnan räjäyttämiseen. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun sanomissa 7.7.1951 Kajaanin 300-vuotisjuhlien yhteydessä.
Kirjaston verkkosivujen mukaan ainoastaan Tuusniemen kirjastossa on digitointilaite, ja sillä voi digitoida vain VHS-elokuvia: https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana#digitointipiste
Tietoa Suomen kirjastojen digitointipisteistä löydät täältä: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
Kuopion alueella ainakin Monen Toimen Welho -yritys vaikuttaisi tarjoavan maksullisena palveluna LP-levyjen digitointia: https://monen-toimen-welho.webnode.fi/kasettien-editointi/
