Turun kaupunginkirjaston laina-ajat löytyvät kotisivulta kohdasta
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/kokoelmat.htm
Kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ laina-ajat löytyvät esim. vasemmalta löytyvästä aakkosellisesta hakemistosta sanalla laina-ajat.
Suomen Leipuriliiton internetsivujen kautta löytyy tietoa alan kilpailuista: http://www.leipuriliitto.fi/
Sivulta on linkki myös Skills Finland ry:n sivulle. Skills Finland on yhdistys, joka mm. järjestää eri kädentaitoalojen kilpailuja.
William Morrisin runsaasta tuotannosta on julkaistu suomeksi vain "Ihannemaa". Teos on käännös alunperin vuonna 1890 ilmestyneestä kommunistisesta utopiasta "News from Nowhere". Kirjan on julkaissut turkulainen "Työväen kustannusosakeyhtiö" vuonna 1900. Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista, mutta Paasivuorenkadulla sijaitsevasta Työväenliikkeen kirjastosta se löytyy. Työväenliikkeen kirjasto on kesäisin avoinna tiistaista perjantaihin kello 10-15. Kirjasto on kuitenkin kokonaan kiinni välillä 9.7.-5.8.2005.
Internetistä löytyy sivusto "The William Morris Internet Archive", johon on arkistoitu suuri määrä Morrisin kirjallista tuotantoa: runoja, arvosteluita, esseitä ja jopa kokonaisia romaaneja. Kaikki tekstit ovat...
Rautanaamion pitäisi sisältyä 1990-luvulla julkaistuun kaksiosaiseen Muskettisoturien viimeiset urotyöt : Bragelonnen varakreivi -teokseen, julkaisutiedot Dumas, Alexandre, Muskettisoturien viimeiset urotyöt. 1-2 : Bragelonnen varakreivi / Alexandre Dumas ; suomentanut V. Hämeen-Anttila ; kuvitus: J. Desandre & A. de Neuville, Hämeenlinna : Karisto, 1992-1993. 3. painos.
Teos kuuluu Espoon Kirjasto Omenan kokoelmiin ja on Helmet-aineistotietokannan (http://www.helmet.fi ) mukaan nyt hyllyssä.
Kappaleelle löytyy nuotit hakemalla nimellä "Right here waiting". Tiekkö-kirjastoista Nivalan kirjastossa on nuottijulkaisu Ultimate pop sheet music collection 2000, johon nuotit sisältyy. Sähköpostitse emme voi nuotteja toimittaa.
Otavan vuonna 2005 julkaisemassa, Mirja Kalliopuskan laatimassa Psykologian sanastossa työuupumus määritellään näin: työuupumus, burnout, työn aiheuttama henkinen uupumus. Työuupumusta edeltää pitkittynyt työperäinen stressireaktio, jonka viimeisin vaihe on uupumus, ekshaustio. Oireina ilmenee ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, välinpitämättömyyttä, työmoraalin, motivaation ja työsuorituksen heikkenemistä, unettomuutta, alkoholiongelmia tai psykosomaattisia vaivoja.
Artikkelissa viitataan burnout-sanaan, joka määritellään loppuunpalamiseksi. Sen kerrotaan olevan pitkään jatkuneen stressin viimeinen vaihe, jossa on oireina uupumusta (ekshaustio), apatiaa, alemmuudentuntoja, oman työn mitätöintiä, motivaation laskua, kyynisyyttä ja...
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran. Voit lukea vastaukset Vastausten arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Sarjan sivustossa kerrotaan, että kolmas osa Blood Moon sarjasta Ravenscliff on ilmestymässä pian! Suomennoskin ilmestynee aikanaan ja otetaan kirjastojen kokoelmiin.
Seuraavassa osoitteessa voit seurata tilannetta.
http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html .
Sota-arkistosta www.sota-arkisto.fi löytyy Puolustusvoimien rakennuttamiin kiinteistöihin liittyvät asiakirjat. Asiakirjoja voi tutkia Sota-arkiston asiakaspalvelussa, niitä voi kaukolainata maakunta-arkistoon tai tilata maksullisen selvityksen, josta veloitetaan 53 e/tunti (tehdään korkeintaan kahden tunnin
selvityksiä).
Lääkelaitoksen internetsivuilla osoitteessa http://www.laakelaitos.fi/ on kohta "Yhteydenotto" jossa voit esittää kysymyksen sinua askarruttavasta aiheesta. Siellä on myös kohta "Linkit", josta saat yhteystiedot ulkomaisiin viranomaisiin ja organisaatioihin.
Hakemalla Googlesta "reseptivapaat lääkkeet" ja "ulkomaat" pääsee myös CFS:n itsehoitosivustojen kautta seuraavaan linkkiin http://www.herbmed.org/links.asp, josta saa tietoa eri rohdoista ja niiden käyttötarkoituksista.
Yleisenä neuvona voi todeta ettei ole suositeltavaa käyttää ulkomailta hankittuja rohdosvalmisteita, ellei ole varma niiden sisällöstä. Pitäisi myös välttää rohdosvalmisteita, joiden koostumusta ei ole esitetty myyntipäällyksessä.
Kirjastolla on kyllä kotipalveluasiakkaita, eli palvelua hoitava kirjastovirkailija ottaa vastaan lainatoivomuksia ja tuo teokset asiakkaalle kotiin sovitussa aikataulussa. Palvelusta sopimiseksi kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (2000) mukaan sukunimi Marku viittaisi nimeen Markus. "Markukseen palautuvista, isännän etunimen mukaan annetuista talonnimistä ovat sukunimiksi siirtyneet myös Markku (81; Lappeerannan seutu), Markunmäki(18; Orivesi) ja Marku(61; mm.Huittinen)..."
Elikä luultavasti suomalainen sukunini alkuperältään.
Uuden PIKI-verkkokirjaston järjestelmäntoimittaja on lupaillut seuraavaan, huhti-toukokuussa 2011 ilmestyvään versioon mm. uutuushakua ja oma kokoelma -toimintoa, joka vastaa vanhan PIKI-verkkokirjaston Omat hyllyt -palvelua. Tarkkaa aikataulua ei vielä ole tiedossa, mutta uutuushaku on siis suunnitelmissa.
Verkkokirjastoon liittyviä uutisia, suunnitelmia ja saatuun palautteeseen annettuja vastauksia voi seurata sivulla http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/verkkokirjaston-rakentaminen.
Perinteistä Helmet-hakua käyttämällä kirjoita hakukenttään äänikirjat. Rajaa hakukentän viereisestä alasvetovalikosta aikuisten kokoelma, Aineisto-valikosta cd-levy ja Kieli-valikosta Suomi.
Uutta Helmet-hakua käytettäessä rajausvalinnat tehdään sivun vasemmanpuoleisesta listasta.
Toisissa kirjastoissa ei ole eritelty aikuisten ja lastenosastoja, joten hakutulos sisältää myös jonkin verran lasten äänikirjoja.
Järvenpään kirjastossa on neljä kappaletta kysymääsi kirjaa. Tällä hetkellä kaikki ovat lainassa ja varauksiakin on. Tilanteen näet Kirkes-kirjastojen aineistotietokannan kautta:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1322134672&u…
Willy Russellin Veriveljistä on Reino Braggen suomennos. Näytelmää ei ole painettu, sitä ei ole kirjaston kokoelmissa, joten emme pysty käännöstä tarkistamaan. Taidekirjastojen kokoelmatietokanta kertoo, että Teatterikorkeakoulun kirjastossa on näytelmämoniste, https://finna.fi
Asian voi varmistaa vain käymällä siinä kirjastossa, joka on kortin aikoinaan myöntänyt. Kirjastokortit eivät ole yleensä voimassa ikuisesti, mutta riippuu jokaisen kirjastojärjestelmän omista ratkaisuista, kuinka pitkään ns. passiivisia kortteja pidetään järjestelmässä.
Vanamo-verkkokirjastossa varaus tehdään teostietojen näytöltä. Varaa-painike tulee näkyviin teostietojen viereen, kun on kirjautuneena palveluun. Varauksen teossa valitana pudotusvalikosta ensin kirjasto, jonka kokoelmaan varaus kohdistetaan (esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto) ja sen jälkeen sen alla olevasta pudotuvalikosta valitaan noutopaikka (esim. Hämeenlinnan pääkirjasto).
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Molemmat kysyjän mainitsemat nuotinnusohjelmat ovat ammattilaisten käyttämiä, suhteellisen hintavia ohjelmistoja, jollaisten oikeuksia kirjastot eivät ole koskaan saaneet lainauskäyttöön. Olisin äärimmäisen hämmästynyt, jos sellainen jostain kirjastosta löytyisi. Molemmista ohjelmista voi ladata kokeiluversion.
Maksuttomiakin ohjelmia löytyy, esimerkiksi MuseScore (http://musescore.org) ja NoteFlight (http://www.noteflight.com). Muitakin on verkossa, googlaamalla niitä löytää esimerkiksi hakusanoilla "free software notation".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helsingin kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa muihin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin maksamalla kuljetusmaksun, joka on 16 mk 1-3 palautettavaa yksikköä kohti.
