Ainakin ruotsiksi se löytyy Vaclav Havelin En dåre i Prag –kirjasta. Artikkelin nimi on ruotsiksi De maktlösas makt. Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Voisi olla jonkinlainen purkki tai pakkaus.
Kotimaisten kielten keskuksesta voi kysyä myös. Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista perjantaihin klo 9–12), kesätauolla 30.6.–31.7.
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainausoikeuden menettää, jos ei ole palauttanut lainaamaansi aineistoa ja 28 vuorokautta on kulunut laina-ajan päättymisestä.
Kaikenlainen kirjastokortin käyttö siis estyy, kun tuo 28 myöhästymisvuorokautta tulee täyteen. Käyttösäännöt kokonaisuudessaan voit lukea Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Antoine de Saint-Exupéryn teos "Le petit prince" on luettu äänikirjaksi. HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi ranskankielistä äänikirjaa "Pikku prinssistä". Toisen niistä on julkaissut Gallimard jeunesse vuonna 2008; vanhemi äänikirjoista on vuodelta 1985 ja sen julkaisijaa ei mainita. Kumpikin äänikirjoista on tallennettu CD-levyille.
Alla olevasta linkistä pääset HelMet-verkkokirjastoon, josta voit tarkistaa äänikirjojen saatavuuden.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Olavi Haimin kirjassa Rintamamiehet rakentajina Helsingissä (2010) on luku nimeltä Kerrostalojen rakentaminen Helsingissä (s. 156-158). Siinä on lueteltu vuosina 1950-1958 rakennetut rintamamieskerrostalot: rakentamisvuodet, osoitteet ja asuntojen lukumäärät. Kirjan sivuilla 153-199 käsitellään aihetta muutenkin.
Kirja on lainattavissa useista Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sulasol ry:n sivulla on selattavissa varsin laaja Sulasolin julkaisemien diskanttikuoronuottien luettelo. Luettelo on tekijän mukaan aakkosissa, musiikkityylin mukaan sitä ei ole ryhmitelty.
http://www.sulasol.fi/nuotit/diskanttikuoro/
Lähimmän kirjaston kuoronuottikokoelmia voi tutkiskella sen verkkokirjastosta valitsemalla (tarkassa haussa) hakukriteeriksi luokka ja kirjoittamalla siihen 78.3413 (naiskuorojen luokkanumero) sekä valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Outi-kirjastojen kokoelmista tehdyn tällaisen haun tulos löytyy tästä linkistä: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=NOT&booC=NOT&dat0=78.3413&dat1=heng…;
Listauksessa nuotin nimestä klikkaamalla näkee, mitä kappaleita nuotti sisältää. Monet kuoronuotit sisältävät...
Virsikirjan virsien numeroiden ja Siionin virsien vastaavuudesta on nykyään olemassa luettelo Herättäjä-yhdistyksen sivuilla https://www.h-y.fi/siionit/virsinumerot/virsikirja
Siionin virret löytyvät hakemistoineen, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Myös luterilainen virsikirja on netissä, aakkoshakemistoineen
http://evl.fi/virsikirja.
Siionin virret voi myös käydä lainaamassa kirjastosta, sitä on hyllyssä juuri nyt esim. Itäkeskuksessa ja Tikkurilan musiikkivarastossa, (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104261__Ssiionin%20virret…).
Osoitteet ja aukioloajat näkyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
Sävellys on Pavel Esenin: Obratnaya storona luny. Youtubesta löytyy:
https://www.youtube.com/watch?v=RCCv1nCDsac
pieni artikkeli imdb: http://www.imdb.com/name/nm4436439/
Youtube-videon viestiketjussa keskustellaan esittäjästä, ja nimimerkki "vlad ink" kyselee, että kuka on kappaleen esittäjä ja Maksim Leroi vastee sen olevan Pavel Esenin (suomeksi translitteroituna siis Jesenin). Tälle jälkimmäiselle tiedolle ei parempaa evidenssiä kyllä oikein löytynyt.
Gunsmoke (Ruudinsavua) oli amerikkalainen lännensarja, jota esitettiin radiossa vuosina 1952-61 ja televisiossa 1955-75. Sarjan päättymisen jälkeen tuotettiin vielä tv-elokuvia: Gunsmoke: Return to Dodge (1987), Gunsmoke: The Last Apache (1990), Gunsmoke: To the Last Man (1992), Gunsmoke IV: The Long Ride (1993) ja Gunsmoke: One Man's Justice (1994). Televisiosarjaa tehtiin peräti 635 jakson verran.
Sarjaa ja elokuvia on julkaistu dvd:llä, mutta kirjastoista niitä ei ole saatavana. Joitakin sarjan kausia ja elokuvia on saatavilla esim. Amazon.uk:n ja eBayn kautta.
Gunsmoke Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0047736/
Gunsmoke Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Gunsmoke
Lähdeteoksiksi suosittelen seuraavia pääkaupunkiseudultakin löytyviä
teoksia: Hindley, Geoffrey: Discover gold. The intriguing story of the world's most valued resource, 1983 ISBN=0856134783, ja Engels, Siegfried: Kemian keksintöjä--alkuaineiden löytöhistoria, ISBN=952903976X ja Guadalupi, Gianni
The world's greatest treasures--masterworks in gold and gems from ancient Egypt to Cartier,1998 ISBN=0500018782
Tuorein artikkeli aiheesta lienee tämä:
Tekijä Ylimartimo, Sisko
Nimeke Kulta : metallien kuningas ja kuninkaiden metalli
Aikakauslehti Taito
ISSN1235-6875
Vu/vsk/nro/s 1998:6 ss.18-21
Asiasana kulta: kulttuurihistoria; korut: kulta; kultasepäntyöt: historia; kultasepät.
Kirjojen saatavuus selviää pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaulla...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, millaista suosikkilistaa kaipaat: kirjastojen eniten lainattuja, Suomen eniten myytyjä vai jotain muuta. Kirjastojen lainatuimmasta musiikkiaineistosta antanee osviittaa Kirjastot.fi:n sivujen kautta löytyvä Lainatuimmat osasto, jossa esillä on Tampereen kaupunginkirjaston listat: http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=972 .
Kaikkien kirjastojen yhteistä listaa ei ole. Suomen myydyimmistä ulkolaisista cd-levyistä löytyy listoja esim. Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta http://www.ifpi.fi/ . TopTen- ja muita listoja löytyy mm. RockDatan sivuilta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html (katso Listalinkit).
Juhani Kakkurin Tulivuoret : matkoja vulkaanien maailmaan yksilöi Seruan purkauksen Bandamerellä vuonna 1693 ja samana vuonna Islannissa sattuneen Heklan purkauksen erityisen kohtalokkaiksi maamme kannalta. Niitä seuranneet vuodet 1694 ja 1695 olivat epätavallisen kylmiä, ja katovuodet tappoivat neljäsosan maamme silloisesta väestöstä.
Vulkaaninen toiminta ei kuitenkaan yksin aiheuttanut 1600-luvun lopun nälkävuosia. Pohjois-Euroopassa vallitsi lähes koko vuosisadan ajan maanviljelykselle sangen epäedullinen kylmän ilmaston kausi halloineen ja toistuvine katovuosineen. Suomessa koettiin 1680-luvulla useita ankaria katoja, "jotka uhkasivat hävittää koko kansakunnan". Syksyllä 1690 saatiin hyvä sato, mutta se jäikin vuosikymmenen...
Laulua entisen Suur-Someron pitäjän taloista ei Kiven teksteissä lauleskella. Aleksis Kiveen tämä loru kuitenkin liittyy siten, että sitä lauleskelleeseen Someron Pajulasta, Myllymäen torpasta kotoisin olleeseen Heikki-nimiseen mielenvikaiseen kulkuriin viitataan Seitsemän veljeksen yhdeksännessä luvussa: "Siinä hän seisoo kuin entinen Paijulan Heikki, se Myllymäen Hessu, röykkiö kenkärajoja seljässä."
Myllymäen Hessu (s. 1810, k. 1870) oli "yksinäinen, lapsekas ja hiukan sekapäinen mies". Hän toimitti paimenenvirkaa ja muuta pientä ammattia eikä koskaan suuttunut, vaikka koko kylä piti häntä narrinaan. Hän kierteli pitäjästä pitäjään, joskus kantaen kenkärajoja olkapäällään ja lallatellen laulua: "Vilukselan Vitka / ja Viuvalan Pispa, /...
Lehtori Lauri Lounelan mukaan nimi on perua isovihan ajalta. Hänen vuonna 1951 Kainuun sanomissa julkaistussa artikkelissaan Kajaanin kaupungin varhaisvaiheita mainitaan seuraavaa: "Vain Kajaanin linna muureilla liehui enää Ruotsin lippu. Sitä piirittämään saapui tammikuussa 1716 kolmituhantinen joukko venäläistä sotaväkeä kenraali Schekinin johdolla. Tämä väki leiriytyi paikkaan, jota myöhemmin on nimitetty Armeijan laaksoksi." Tämä piiritys johti sittemmin Kajaanin linnan antautumiseen ja linnan räjäyttämiseen. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun sanomissa 7.7.1951 Kajaanin 300-vuotisjuhlien yhteydessä.
Kirjaston verkkosivujen mukaan ainoastaan Tuusniemen kirjastossa on digitointilaite, ja sillä voi digitoida vain VHS-elokuvia: https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana#digitointipiste
Tietoa Suomen kirjastojen digitointipisteistä löydät täältä: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
Kuopion alueella ainakin Monen Toimen Welho -yritys vaikuttaisi tarjoavan maksullisena palveluna LP-levyjen digitointia: https://monen-toimen-welho.webnode.fi/kasettien-editointi/
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa lautapelit voi palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteeseen. Ne kulkevat sitten tarvittaessa laatikoissa johonkin muuhun kirjastoon, mikäli niissä on varaus tai niitä tarvitaan jossakin muualla. Tämä koskee vain Helmet-kirjastoja, joten muuhun kirjastoon et voi palauttaa toisen kirjastoalueen aineistoa.
Jos kirjastossa on aineiston sisäänsä ottava palautusautomaatti, kannattaa lautapelit palauttaa henkilökunnalle, koska jos pelilaatikko aukeaa automaatin sisällä, osat voivat levitä sinne. Isot pelit eivät välttämättä mahdu sellaisen palautusautomaatin sisäänkään. Pienellä automaatilla, jolla palautetut kirjat laitetaan kärryyn tai hyllyyn, ei ole tätä ongelmaa, ja pelit voi laittaa...
Vuosilomalaki löytyy Suomen lain vuoden 1998 laitoksen sivulta 1819 (osa I). Suomen laki on katsottavissa useimmissa kirjastoissa. Tietosi vaikuttavat oikeilta--sekä vuosiloma lomana että rahana lienevät mahdollisia. Mutta koska työsuhde on lyhytaikainen, asia kannattaa varmistaa työnantajalta tai toimialasi ammattiliitosta. STTK:n www-osoite on http://www.sttk.fi/finalku.htm -- pelkkä http://www.sttk.fi ei näytä toimivan. Puhelinnumero on 09-131521, mutta www-sivulla on myös palautelomake. Katso myös työsopimuksesi tekstiä.
Osoitteista http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/vamsair.htm
ja http://www.nuorisokirjailijat.fi/erilaisuus.shtml löytyy kaksi aiheeseen liittyvää kirjaluetteloa.
Videossa Pingu kouluretkellä kerrotaan vammaisuudesta.
Kansatieteestä löytyy paljonkin materiaalia, joka liittyy entisaikojen kulttuuriin, tapoihin ja esineisiin.
Työkaluista löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Kolehmainen, Alfred: Puusta tehdyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria
