"Gale Literature Database"-tietokanta löysi 5 huomattavaa costaricalaista kirjailijaa: Carmen Naranjo, Margarita Madrigal, Robert de Roos, Juan D. Bruce-Novoa ja Rodolfo Aguilar. Heidän teoksiaan ei ole suomennettu.
Etsin myös internetistä costaricalaista kirjallisuutta käsitteleviä artikkeleitä, joita löytyikin useita:
http://photo.net/cr/moon/arts-and-culture
http://www.infocostarica.com/culture/prose.html
http://www.infocostarica.com/culture/poetry.html
http://centralamerica.com/cr/moon/moart.htm
Kävin läpi kaikki artikkeleissa mainitut kirjailijat. Keneltään ei löytynyt suomennettua teosta. Kannattaa käydä artikkelit läpi ja blokata niistä kirjailijoiden nimiä. Costa Ricassa kirjallisuudella ei ole yhtä merkittävää asemaa kuin useissa...
DVD:nä löytyy "Eva & Adam : neljät synttärit ja fiasko / ohjaaja Catti Edfeldt ; käsikirjoitus Måns Gahrton & Johan Unenge ; kuvaus Jan Rydqvist Helsinki : FS-Film, [2002]
Pasilan kappale on kuitenkin korjattavana, muista kirjastoista löytyy, tällä hetkellä kuitenkin kaikki ovat lainassa.
Seppo Eskurin ja Martti Mikkosen kirjassa Liikennevakuutus (2006) käsitellään yksityiskohtaisesti liikennevakuutuslain soveltaminen, korvausperusteet sekä henkilö- ja omaisuusvahinkojen korvaaminen. Lisäksi kirjassa selostetaan liikennevahinkojen selvittely ja vakuuttamisvelvollisuus. Kirja sisältää myös esimerkkejä ja tapauksia oikeus- ja korvauskäytännöstä.
Lisää tietoa löytyy seuraavista lähteistä:
Tieliikennelaki (ajantasainen versio):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267
Liikennevakuutuslaki (ajantasainen versio):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1959/19590279
Liikennevakuutuskeskus
http://www.liikennevakuutuskeskus.fi
Poliisi
http://www.poliisi.fi/
Kysymys on sikäli hämmentävä, että Napoleon Bonaparte ei ollut aktiivisesti mukana Ranskan politiikassa vuoden 1790 aikana. Hän oli niihin aikoihin armeijan upseerina Korsikassa.
Kysymyksessä viitattaneen Ranskan kansalliskokouksen laatimiin vuoden 1790 verouudistuksiin. Kansalliskokous pyrki tasaiseen verotukseen ja oli kumonnut vihatun suolaveron (tunnetaan nimellä gabelle-vero) ja kaupunkitullit. Näiden lisäksi kansalliskokous oli säätänyt kiinteistöveron kiinteistöjen tuoton mukaan ja irtaimistoveron vuokratason mukaan.
Englanninkieliset termit 'computer' ja 'computing' liittyvät todennäköisesti veron laskemiseen.
Kuten edellä mainitsin kyseinen kiinteistöverouudistus ei siis liity millään tavalla Napoleon I:een.
Lähde:
Aubry, Octave...
Kyseessä on varmaan Oiva Paloheimon runo Pan kuuntelee virttä. Runo löytyy julkaisusta Oiva Paloheimo: Runot (WSOY, 1955), uudemmat painokset Runot (WSOY, 1981 sekä 2010).
Runot (1955 vuoden painos) löytyy Luumäen pääkirjastosta sekä Kangasvarren kirjastosta.
Lentokoneista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Berger, Rolf: Maailman lentokoneet, 2010.
Dick, Ron: 50 lentokonetta jotka muuttivat maailmaa, 2010.
Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, 2008.
Jarrett, Philip: Legendaariset lentokoneet : ilmailun värikäs historia, 2008.
Laukkanen, Jyrki: Suomen ilmavoimien lentokoneet, osat 1-4.
Blatner, David: Lentoon : kaikki mitä olet halunnut tietää lentämisestä, 2005.
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastossa ( http://kirjasto.kuopio.fi/ )
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja löydät aineistohausta kirjoittamalla hakusanaksi lentokoneet.
Nora Roberts on kirjoittanut joitakin novelleja (short story) sekä pienoisromaaneja (novella). Robertsilla on omia novellikokoelmia ja joitakin hänen novelleistaan on julkaistu yhteiskokoelmassa toisten kirjailijoiden kanssa. Nora Robertsin novelleja tai pienoisromaaneja ei ole suomennettu.
Robertsin tuotanto, siis myös novellit ja pienoisromaanit löytyvät hänen teosluettelostaan, joka avautuu alla olevasta linkistä. Myös kansainvälisestä kirjastotietokannasta Robertsin novellit löytyvät kirjailijan nimellä ja hakusanalla ”short stories”.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista on saatavana Robertsin novelleja sisältävät kokoelmat Christmas magic, Spellbound & Ever after, Under summer skies, The magic of home, The gift ja...
Laulu saattaa olla nimeltään Elon lunnaat. Tämänniminen laulu alkaa: "Kunnahan kukat armaat". Laulun säveltäjäksi on Viola-tietokannassa merkitty T. Ranta ja sanoittajaksi Valto Tynnilä. Viola-tietokanta on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia (https://finna.fi). Laulun nuotti (melodia ja sanat) löytyy julkaisusta Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 35 (V. Tynnilä, 1936). Tämä nuotti on Kansalliskirjastossa Helsingissä. Viola-tietokannasta ei löytynyt tietoa, että laulu olisi levytetty.
Sitaatti tosiaan löytyy monellakin eri kielellä eri sivuilta, mm. näiltä:
http://ec.europa.eu/translatores/how/index_fi.htm
http://ec.europa.eu/news/culture/081126_1_fi.htm
http://europeisnotdead.com/disco/words-of-europe/
http://ec.europa.eu/italia/attualita/primo_piano/istruzione/linguadelle…
Suomeksi sitaatista löytyy myös ainakin toinen käännös:
Euroopan kieli on [kielten välinen] käännös:
http://www.madrid.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=622&c…
Sivustot eivät kuitenkaan mainitse lähdettä, eivätkä kääntäjää.
Alla olevan Brysselissä vuonna 2011 järjestetyn Petra-kokouksen sivuston: http://www.petra2011.eu/sites/default/files/the_petra_recommendations_1…
kautta löytyi kuitenkin tieto, että Umberto Econ...
Helsingin kaupunginmuseo vastasi kysymykseen:
Kysymyksessä mainittu rakennushistoriaselvitys on varmasti paras kuvien lähde. Kannattaa katsoa selvityksen kuvalähteistä mistä ko. kuvat löytyvät alkuperäisinä, ehkäpä laatu tällöin paranee. Pohjolan yrityshistoriikit ovat varmasti myös lähde, jota kannattaa tarkastella sisäkuvien näkökulmasta. Alueen täydennysrakentaminen on käynnissä, tässä suunnitteluhankkeessa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin arvojen huomioiminen on eräänä tavoitteena.
Yt. Mikko Lindqvist
Helsingin kaupunginmuseo
HelMet-kirjastoista löytyvät seuraavat teokset:
POHJOLA-YHTIÖT SATA VUOTTA / EINO LYYTINEN
LYYTINEN, EINO
Kirja Kirja | 1991
Saatavilla Pasila kirjavarasto 2 (372.09)
Pohjola-yhtiöiden taidetta / [toimituskunta...
Sinun täytyy kirjautua sisään omalla käyttäjätunnuksellasi (kirjastokorttisi numerolla) ja PIN-koodillasi Vaski-verkkokirjaston sivun oikeasta reunasta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Mikäli sinulla ei ole PIN-koodia, sinun täytyy käydä omassa kirjastossasi ja esittää kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus saadaksesi PIN-koodin.
Valitse kohta "Lainat ja uusinta" ja saat näytölle omat lainasi.
Valitse lainat, jotka haluat uusia laittamalla teoksen kohdalla oleviin ruutuihin rasti. Paina Uusinta-linkkiä listan yläosassa. Ohjelma näyttää, mitkä valitsemistasi lainoista voi uusia ja mitä ei. Voit muuttaa vielä tässä vaiheessa valintojasi. Paina Jatka uusintaa -painiketta, niin lainasi uusitaan.
Myös uudessa...
Vantaan seutu -lehteä löytyy mikrofilmattuna Tikkurilan kirjaston kirjavarastosta ja Kansalliskirjastosta. Mikrofilmit ovat vain lukusalikäyttöön, mutta Kansalliskirjastossa mikrofilmattua aineistoa on mahdollista siirtää omalle muistitikulle. Tallentaminen on ilmaista, mutta siihen tosiaan tarvitsee oman muistitikun, tai tikun voi ostaa Kansalliskirjastosta.
Toinen mahdollisuus on ottaa mikrofilmilaitteen ruudulta kuvia omalla digikameralla, joskaan laatu ei lienee yleensä läheskään yhtä hyvää kuin muistitikulle tallennettu.
Kansalliskirjaston mikfofilmilaitteista löytyy tietoa osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/tyoskentely-kirjastossa#mi…. Osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html voi...
Sarjakuvaa on Suomessa julkaissut Kustannus Oy Jalava, joten asiaa kannattaa kysyä heiltä. Kustantamon kotisivut löytyvät osoitteesta http://booknet.cultnet.fi/kustant/ahgroup/jalava/index.htm
Lainoja ei voi uusia sähköpostitse, mutta voit soittaa Virosta Turun kaupunginkirjaston uusintanumeroon: 00358 60002623 (arkisin klo 12-18, pe 12-16, juhannusaattona kiinni). Mikäli et jostain syystä saa yhteyttä kyseiseen numeroon, voit lähettää uusintapyynnön kirjastoon sähköpostiosoitteeseen
neuvonta@kirja.turku.fi.
Koulukuraattorin työhön ja oppilashuoltoon (koulukuraattorin työ sisältyy useinmiten oppilashuolto käsitteeseen, psykososiaalinen oppilashuolto ) liittyvää aineistoa löydät varmaankin seuraavista teoksista: Koulukuraattori arkityössään, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1999. Jauhiainen, Arto, Koulu, oppilaiden huolto ja hyvinvointivaltio Suomen oppivelvollisuuskoulun oppilashuollon ja sen asiantuntijajärjestelmien muotoutuminen1800-luvun lopulta 1990-luvulle, Turun Yliopisto, 1993. Kääriäinen, Hillevi, Tutkiva ja muuttuva koulu, WSOY, 1996. Lahti, Pirkko. Minne koulu on menossa, Tammi, 1989. Laaksonen, Pirjo, Oppilasko ongelma? oppilashuolto koulun systeemeissä.
Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1989. Lipiäinen, Toivo,...
Vaski-kirjastojen Ellibs-kirjautuminen löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/vaski tai Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa olevasta linkistä (e-aineistosivulta: https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot). Tässä tapauksessa väärän kirjaston kirjautumisikkunan voi sulkea ja kirjautua uudelleen uudessa ikkunassa.
Tallennetut osoitteet, joissa kirjastoa ei ole määritelty (kuten collection- tai bookshelf -päätteiset), johtavat viimeksi käytettyyn kokoelmaan. Jos sellaista ei ole tai jos selain on esimerkiksi poistanut evästeet, ohjautuu kirjautuminen Helmetin kokoelmaan. Vaski-pääte osoitteessa ohjaa siis Vaskin kokoelmaan.
Tässä joitakin kollegojen ehdotuksia kirjoista, joissa on vaativa henkilö. Varsinaista diagnostisoitua persoonallisuushäiriötä heillä ei kuitenkaan liene.
- Rosa Liksomin Everstinnassa aviomies on kontrolloiva ja väkivaltainen.
- Pirkko Saision Pienin yhteinen jaettava ja Vastavalo: isä on vaativa.
- Laura Lindstedtin Sakset-romaanissa adoptioäiti on odotuksissaan lasta ja itseään kohtaan perfektionistinen, eikä saa normaalia tunnekontaktia syntymään.
- Erja Mollberg : Vakuuslapset (tässä kirjassa hän kuvaa vaativaa isäänsä ja miten tämä vaikutti perhe-elämään)
- Lena Andersson : Omavaltaista menettelyä (päähenkilö rakastuu naimisissa olevaan mieheen, jolla on vaativa luonne
ja joka käyttää naista hyväkseen)
- Edward St.Aubyn :...
Reikää ei ollut 25 pennin kolikoissa. Reiän tarkoituksena oli erottaa 5- ja 10 -pennin rahat samankokoisesta 25:n pennin sekä 50:n pennin rahasta, koska niiden valmistusmetalli oli sama.
Lähteenä on Tuukka Talvion Suomen rahat -kirja luku "Metalliraha vuoden 1917 jälkeen".
