Vesipisaran koko ei ole aina vakio, vaan niitä on monen kokoisia. Tässä videossa näkyy hyvin, miten hanasta putoaa erikokoisia vesipisaroita:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pisara#/media/Tiedosto:Water_drop_animation_enhanced_small.gif
Sävelasteikon intervallien matematiikka on yllättävän monimutkaista, koska taajuudet kasvavat korkeampiin ääniin mennessä eksponentiaalisesti ja vertailut täytyy aina tehdä tietystä lähtösävelestä. Eräiden puhtaiden, konsonoivien intervallien suhdeluvut ovat yksinkertaisia murtolukuja: oktaavi on 2:1, kvartti 4:3 ja kvintti 3:2.
Puoli sävelaskelta eli pieni sekunti on jo hankalampi tapaus. Jos lähtösäveleksi valitaan pienen oktaavin a-sävel, 440 Hz, siitä puoli sävelaskelta ylöspäin oleva sävel on kolmen desimaalin tarkkuudella 466,164 Hz. Kerroin on tässä tapauksessa likiarvoltaan 1,059. Kertoimen tarkan arvon ilmoittaminen ei editoriteknisistä syistä onnistu tällä palstalla. Oheisessa dokumentissa on johdettu tähän liittyvät...
Kuva Wyatt Earpin piirtämästä kaaviosta löytyy teoksesta "Villi länsi--Lewisistä
ja Clarkesta Wounded Kneehin--kuohuva tarina Amerikan rajaseutujen asuttamisesta"
sivulta 149.
Flaamin kirjakieli on sama kuin hollannin kieli. Flaamin puhekielikin eroaa hollannista vähemmän kuin suomenruotsi riikinruotsista. On mahdollista, että flaamin kielen oppikirjoja on olemassa, mutta niiden jäljille ei valitettavasti pääse internetin kautta. Suomen kirjastoissa niitä ei ole. Sinun täytynee tyytyä hollannin kielen kursseihin.
Kiintoisia linkkejä internetistä kuitenkin löytyy. Suosikkeihin kannattaa lisätä Suomen yleisten kirjastojen etusivu http://www.kirjastot.fi, josta voit valita tiedonhaun ja haluamasi hakupalvelun (AltaVista, Fast jne.), josta löytyy hakusanalla flemish esim. osoite http://www.vl-brabant.be/website Ulkomaalaiskirjaston maahakemisto on myös kiintoisa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -World Info
Parhaita kirjoja aiheesta on Tuomas Kuhmosen teos Agenda 2007: Suomen maatalouden EU-historia ja -tulevaisuus. Fin-Aguuri 1998. Jonkin verran tietoja löytyy myös seuraavista teoksista:
Sovala, Markus: Suomen EU-jäsenyys ja maataloustuki. Palkansaajien tutkimuslaitos 1995,
Maatalousyritysten taloudellinen sopeutuminen Euroopan liiton jäsenyyteen. Helsingin yliopisto 1994 ja
Maataloustieteen päivät 2000: talous ja teknologia. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2000.
Aiheesta löytyy myös erittäin paljon aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta asiasanoilla Euroopan unioni ja maatalous ja Suomi. Tätä tietokantaa voi käyttää myös itse kirjaston asiakasmikroilla. Se löytyy otsakkeen Tietokantoja verkossa...
Tekstiilikuituja käsitteleviä kirjoja löytää tietokannastamme (www.helmet.fi) aihehaulla käyttämällä hakusanaa ”kuidut”. Hyviä lähteitä ovat seuraavat kirjat:
Ammattina vaate / Hannelore Eberle .. [et al.]
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet
Boncamper, Irma: Vaatetusalan materiaalit
Haapanen, Mari: Tekstiilienhoito
Markula-Teivaanmäki, Raija: Tekstiilitieto
Vaatetusalan tekstiilioppi / Liisa Pakkala..[et al.]
Web-sivuja aiheesta voi hakea Google-hakukoneella käyttäen hakusanoja ”tekstiilikuidut” tai ”kuidut”. Tulos on kuitenkin kirjava. Seuraavat sivut vaikuttavat hyviltä:
www.finatex.fi/html/kuituopas.htm
www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=4325
www.tkukoulu.fi/handmade/materiaali-ja-kuluttajatieto/index.html
Näistä voisi olla apua: Luonnossa kotonaan(1997); Kuntouttavaa kotielämää(2003);Koivunen et. al.:Puutarhoista iloa vammaisten ja vanhusten elämään, artikkeli Viherympäristö 2003:2,58-61; Karvinen: Elämänlaatua arki- ja täsmäliikunnalla, artikkeli Liikunta ja tiede 2004:2, 2.12-16; Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä(1996); Ikäntyminen ja liikunta(1997); Puisto, puutarha ja hyvinvointi(2003).
Löydät bibliografian Klaus Mannin teoksista mm.seuraavasta osoitteesta:
http://lexikon.freenet.de/Klaus_Mann
Suomennettuja teoksia ovat Mefisto (Mephisto); suomentaja Markku Mannila ja Pako pohjoiseen (Flucht in den Norden); suomentaja Klaus Karttunen.
Italo Calvinon teosten tiedot löydät Italo Calvinon kotisivuilta osoitteesta
http://www.geocities.com/Athens/Forum/7504/calvino.html
Suomennetut teokset ja suomentajat löytyvät mm. Suomen kansallisbibliografiasta osoitteesta
http://finna.fi
Calvinosta löytyy tietoa myös teoksesta: Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus, joka on ilmestynyt vuonna 1989 ja jonka on toimittanut Merja Vannela. Kustantaja on Kirjastopalvelu Oy.
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä Millennium-kirjastojärjestelmä, jonka osa HelMet-aineistohaku on.
Millenniumin ja HelMetin toimittaja on amerikkalainen Innovative Interfaces (www.iii.com). HelMet-aineistohaun ulkoasun suunnitteluun on osallistunut graafikko Sampo Mäkelä.
Millennium-järjestelmä ei ole käytössä muissa Suomen kirjastoissa, mutta esim. Ruotsista ja Virosta löytyy järjestelmän käyttäjiä.
Gwen Stefani (s. 1969, Kalifornia) aloitti laulajan uransa vuonna 1987 perustetussa No Doubt -bändissä. Yhtyeen jäätyä tauolle Stefani julkaisi ensimmäisen soololevynsä Love.Angel.Music.Baby marraskuussa 2004. Stefani ei ole kyseisen albumin jälkeen julkaissut uutta levyä. Yhtenä syynä tähän saattaa olla se, että hän on tullut vastikään äidiksi.
http://www.gwenstefani.com/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gwen_Stefani
Nuotissa Satusaari, osassa Musiikkimatka (Weilin + Göös, 2005, päätoimittaja Päivi Heikkilä-Halttunen) ensimmäinen laulu on nimeltään Kartta. Se alkaa sanoilla: Olen piirtänyt kartan. Ilmeisesti tarkoitat juuri tätä nuottia.
Kyseinen romaani voi olla Arto Paasilinnan "Jäniksen vuosi". Veikko Huovisellakin on teoksessa "Mikäpä tässä" lyhyt tarina "Viinankätkijä", joka oli myös episodina TV-sarjassa "Lyhyet erikoiset".
Lapin maakuntakirjaston www-sivuilta http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/ löytyy lyhyitä esittelyitä sekä lappilaisista kirjailijoista ja omakustantajista että listaus heidän tuotannostaan.
Risto Niemisestä löytyy lyhyesti tietoa sivulta
http://www.rovaniemi.fi/linkit/omakust/niemi2.htm
Kysymys on sikäli hämmentävä, että Napoleon Bonaparte ei ollut aktiivisesti mukana Ranskan politiikassa vuoden 1790 aikana. Hän oli niihin aikoihin armeijan upseerina Korsikassa.
Kysymyksessä viitattaneen Ranskan kansalliskokouksen laatimiin vuoden 1790 verouudistuksiin. Kansalliskokous pyrki tasaiseen verotukseen ja oli kumonnut vihatun suolaveron (tunnetaan nimellä gabelle-vero) ja kaupunkitullit. Näiden lisäksi kansalliskokous oli säätänyt kiinteistöveron kiinteistöjen tuoton mukaan ja irtaimistoveron vuokratason mukaan.
Englanninkieliset termit 'computer' ja 'computing' liittyvät todennäköisesti veron laskemiseen.
Kuten edellä mainitsin kyseinen kiinteistöverouudistus ei siis liity millään tavalla Napoleon I:een.
Lähde:
Aubry, Octave...
Tarkistin kirjan tilanteen HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä. Tällä vastaushetkellä kirjaa on tilattu Espooseen yksi kappale, joskaan se ei ole vielä saapunut kirjastoon. Voi olla, että myöhemmin muutkin kirjastot vielä hankkivat tuota teosta, mutta varmuudella ainakin yksi kappale sitä on tulossa HelMet-kirjastoihin. Tarkempaa aikaa en osaa sanoa, koska se riippuu kirjan toimittajasta.
Jos olet sitä mieltä, että kirjan uusi painos pitäisi hankkia Helsingin kaupunginkirjastoon, kannattaa laittaa hankintaehdotus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Kirjastoissa on paljon lainattavia kielikursseja, paitsi äänitteitä ja kirjoja myös tietokoneohjelmia. Valikoima vaihtelee kirjastoittain. Tietokoneohjelmat ovat useimmiten CD-ROM-tallenteita. Kielikurssien laina-aika on pääkaupunkiseudun HelMet-alueen kirjastoissa yleensä normaali neljä viikkoa.
CD-ROM -muotoisia kielikursseja voi hakea HelMet-kirjastojen aineistotietokannasta ( http://helmet.fi ) kirjoittamalla hakukenttään hakutermi kielikurssit, toiseksi hakutermiksi kieli, jonka oppimateriaaleja halutaan hakea (esim: "ruotsin kieli") sekä valitsemalla aineistovalikosta aineistotyypiksi CD-ROM.
Edellinen esimerkkihaku löytäisi HelMet-kirjastojen kokoelmista 28 CD-ROM -muotoista ruotsin kielen kurssia.
Olemme lähettäneet kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme, mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan kukaan lukijoistamme kyseistä runoa?
Hei!
Tätä kirjaa ei valitettavasti löydy vielä Helmet-tietokannastamme, mutta epäilemättä teos on tulossa kokoelmiimme. Kun teoksesta näkyy kappaleita verkkokirjastossamme, on teos tilattavissa. Verkkokirjasto löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
