Merja ja Marvi jalon Koiratytöt-sarjan seitsemäs osa ilmestyy ennakkotietojen mukaan syksyllä 2007. Ellei muutoksia tule, osan nimi on Jesse hoivakoira.
Elokuvia voi etsiä monin eri tavoin Helmet-verkkopalvelussa osoitteessa www.helmet.fi. Etusivulla kannattaa valita ensin kohta Tarkenna hakua ja rajata sitten aineisto DVD-levyksi. Jos ohjaajan ja elokuvan nimi ei ole tiedossa, voi aineistoa selata valitsemalla hakusanaksi 'elokuvat' joko relevanssin tai julkaisuvuoden mukaan. Haku 'elokuvat, yhdysvallat, 1950-luku' rajaa haun amerikkalaisiin 50-luvun elokuviin. Haulla 'elokuvat, kiina' saa esiin kaikki kiinalaiset tai Kiinaan liittyvät elokuvat. Jos elokuvan genre - tyylilaji - on tiedossa, hyvänä apuna toimii myös Vesa-verkkosanasto, joka löytyy täältä: http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html. Helmet-palvelu tunnistaa elokuvat tuon yleisen suomalaisen asiasanaston mukaisesti. Jos...
Käyttökelpoisia lähdeteoksia voisivat olla erilaiset teknisen alan kirjallista viestintää käsittelevät kirjat. Ainakin seuraavissa teoksissa on käsitelty ohjeistuksen ja käyttöohjeiden laatimista:
Nykänen: Toimivaa tekstiä: opas tekniikasta kirjoittaville (2002),
Kylänpää: Viestintätilanteet: oppi- ja harjoituskirja (2003),
Kauppinen: Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja (2004).
Paimion kirjastosta (joka ilmeisesti on sinua lähinnä) ko. kappale löytyy nuottikokoelmasta Hot alternative guitar : authentic guitar-tab edition. Tarkemmat tiedot voit katsoa Paimion kirjaston tietokannasta: http://paimio.kirjas.to/index.asp
Aivan kysymäsi nimistä kirjaa ei Alison Bechdeliltä löytynyt. Tarkoitatko kirjaa nimeltä The Indelible Alison Bechdel? Tämä kirja on ilmestynyt 1998 ja kertoo kirjailijasta ja hänen työstään. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei näytä olevan. Ainakin Akateemisen kirjakaupan kautta kirja on tilattavissa.
Mainittu teos on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon ja sen nimeketiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastossa, mutta eivät nidetiedot, eli kuinka monta kappaletta ja missä kirjastossa kyseistä teosta on. Teos on vasta hankinta- ja luettelointiosastolla eikä sitä ole vielä käsitelty kirjastokuntoon eikä niteitä viety rekisteriin eli kirja ei ole vielä varattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMetistä. Teos kyllä sisältyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmiin.
https://finna.fi
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (2000) mukaan sukunimi Marku viittaisi nimeen Markus. "Markukseen palautuvista, isännän etunimen mukaan annetuista talonnimistä ovat sukunimiksi siirtyneet myös Markku (81; Lappeerannan seutu), Markunmäki(18; Orivesi) ja Marku(61; mm.Huittinen)..."
Elikä luultavasti suomalainen sukunini alkuperältään.
Anglikaanisen kirkkokunnan eri kirkoilla on useita katekismuksia, joita ei valitettavasti ole suomennettu.
Anglikaanien rukouskirjaan (The Book of Common Prayer) sisältyy yleensä katekismus. Rukouskirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta Helsingin yliopiston kirjastossa on myös lainattavia kappaleita. Näistä katekismuksen sisältää esimerkiksi Oxford University Pressin julkaisema "The book of common prayer : and administration of the sacraments and other rites and ceremonies of the church according to the use of the Church of England together with the Psalter or Psalms of David.". Teosten tarkat saatavuustiedot ja kirjastojen yhteystiedot voi tarkastaa osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/. Vastaava...
Näyttäisi siltä, että trilogian kirjoja ei ole vielä ilmestynyt äänikirjoina. ”Miehet jotka vihaavat naisia” on tulossa verkkokirjakauppojen mukaan syyskuussa. Samaan aikaan olisivat tulossa myös seuraavat osat ”Tyttö joka leikki tulella” ja ”Pilvilinna joka romahti”. Jonkin verran pitää siis vielä odottaa. Koska Larssonin kirjat ovat olleet hyvin suosittuja, niitä hankitaan varmasti äänikirjoinakin kirjastoihin. Kannattaa siis palata asiaan uudestaan syksyllä.
Vastaamista olisi helpottanut, jos olisit kertonut, mihin kysymyksesi liittyy. Olisikohan kyseessä esimerkiksi biologian koulutehtävä? Oletko ensinnäkin selvillä siitä, mikä on populaatio?
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sen näin:
populaatio:
1. väestö.
2. biol. määräalueella elävä saman lajin yksilöiden joukko.
3. tilastot. perusjoukko.
Jos nyt oletetaan, että on kyse biologiasta, sinulla pitäisi varmaankin olla tiedossa jokin tietty eliölaji ja sen populaatio jollakin tietyllä alueella. Se, mitä sinun on tarkoitus saada selville, riippuu tehtävänannosta. Todennäköisesti sinun pitäisi tutkia esimerkiksi kyseisen eliön esiintymistiehyttä, yksilömäärää, menestymistä, elämänkaarta ynnä muita kyseiseen populaatioon liittyviä muuttujia...
Kysymällesi runolle ei löytynyt tekijää. Runo löytyi kokonaisuudessaan eräältä blogisivulta, mutta tekijää siinä ei mainittu. Käytössämme olevista sitaatti- tai värssykirjoista runoa ei löytynyt.
Tiedustelemassasi sitaatissa on sama ajatus kuin Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssi -kirjan ketun sanoissa: "”Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.”
Lähteet:
http://lillajusu.blogspot.com/2011/07/karlek.html
http://fi.wikiquote.org/wiki/Antoine_de_Saint-Exup%C3%A9ry
Kaupunginkirjastossa olevat teokset ovat lähinnä metallialan oppikirjoja, esim. Maaranen: Koneistus (2012), Ansaharju-Maaranen: Koneistus (1997), Maaranen: Koneistustekniikat (2004). Kirjaston tietokannasta voi hakea esim. asiasanalla sorvaus tai lastuava työstö.
Nettisivuja titaaniin liittyen esim. http://www.sandvik.coromant.com/fi-fi/knowledge/general_turning/getting… tai http://www.ims.tut.fi/vmv/2005/vmv_4_2_3.php
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastostakin voi kysyä lisätietoja http://www.jamk.fi/kirjasto/tietoakirjastosta/toimipisteet/paakampus.
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä romaaneja:
Pauliina Vanhatalo: Viittä vailla
Jenny Erpenbeck: Vanhan lapsen tarina
Nick Hornby: Poika
Anna Lassila: Popcornprinsessa
Sari Malkamäki: Urheat pienet naiset
Lisää viitteitä saat hakemalla Lastu-verkkokirjastosta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ tarkennetulla haulla:
Asiasana/Aihe: Kiusaaminen (tai myös Koulukiusaaminen)
Luokka: Kaunokirjallisuus
Osastot: Aikuistenosastot (jos haluat rajata lastenkirjat pois)
Uuden kirjastojärjestelmämme varausjärjestelmän toimii siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin kyseinen varaus on käsitelty. Varaus tulee käsiteltäväksi sellaiseen kirjastoon, jonka hyllystä vapaa kappale löytyy. Varaukset käsitellään mahdollisimman nopeasti. Heti, kun varaus on käsitelty, lainan voi taas uusia. Kannattaa siis kokeilla uusimista hetken kuluttua uudelleen.
Sitaatti tosiaan löytyy monellakin eri kielellä eri sivuilta, mm. näiltä:
http://ec.europa.eu/translatores/how/index_fi.htm
http://ec.europa.eu/news/culture/081126_1_fi.htm
http://europeisnotdead.com/disco/words-of-europe/
http://ec.europa.eu/italia/attualita/primo_piano/istruzione/linguadelle…
Suomeksi sitaatista löytyy myös ainakin toinen käännös:
Euroopan kieli on [kielten välinen] käännös:
http://www.madrid.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=622&c…
Sivustot eivät kuitenkaan mainitse lähdettä, eivätkä kääntäjää.
Alla olevan Brysselissä vuonna 2011 järjestetyn Petra-kokouksen sivuston: http://www.petra2011.eu/sites/default/files/the_petra_recommendations_1…
kautta löytyi kuitenkin tieto, että Umberto Econ...
HelMet -kirjastoissa on saatavilla mm. seuraavia teoksia loogisesta empirismistä:
-Einstein ja Wittgenstein, kaksi kulmakiveä / Pentti Alanen
Mediapinta 2009
-Wienin piiri / Ilkka Niiniluoto & Heikki J. Koskinen (toim.)
Gaudeamus 2002
-Yleisteos, joka on ollut filosofian pääsykoekirjakin Helsingin yliopistossa: Oiva Ketosen Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus. Tämä on tosin jo vuodelta 1961 ja uusintapainos on vuodelta 1981.
Ja vielä hieman paksumpi teos nykyfilosofiasta:
-Filosofian köyhyys ja rikkaus : nykyfilosofian kartoitusta / Jaakko Hintikka ; toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko
Art House 2001
Näistä löytynee myös paljon lähdeviitteitä ja lisää luettavaa. Jos filosofinen keskustelu kiinnostaa, Munkkiniemen...
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan Wisława Szymborskan runon Utopia (Wyspa, na której wszystko się wyjaśnia...) suomennos sisältyy Parnasson numeroon 2/1998 (s. 144). Runon ovat suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Liisa Helistön suomentamaa Szymborskan runojen kokoelmaa Saman tähden alla (1999) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen tai Helka-kirjastojen kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla teos näyttäisi löytyvän vain Kansalliskirjaston kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä lienee muunnelma vanhasta germaanisesta nimestä Gottschalk (Godescalc), joka tarkoittaa "Jumalan palvelijaa". Latinankielinen muoto on Godeschalcus tai Godescalcus. Skandinavian kielissä nimi esiintyy yleensä muodossa Gottskalk tai Gotskalk ja se tunnetaan ainakin Ruotsista ja Norjasta sekä Islannista.
Muoto "Gotskalkki" lienee Suomessa syntynyt muunnos, samoin muoto "Gotshalkki". Ilman tarkempaa sukututkimusta on vaikea sanoa, onko nimi kantautunut Norjan vai Ruotsin puolelta. Nettihakujen mukaan nimeä on esiintynyt Karjalankannaksella sijaitsevassa Kuolemanjärven kunnassa 1800-luvulla.
Heikki Poroila
