Caroli sukunimenä on vanhaa germaanista alkuperää. Se on johdettu miestä tarkoittavasta etunimestä Karl tai Carl, myöhemmin Carolus ja Charles. Läheisiä sukunimiä ovat mm. Carletti, De Carlo ja Karlowicz.
http://www.surnamedb.com/Surname/De%20Caroli
Tässä Yliopiston Apteekin vastaus:
Yliopiston Apteekki on vuonna 1755 perustettu, Helsingin yliopiston omistama apteekki. Ensimmäinen Yliopiston Apteekki toimi Turun akatemian alaisuudessa.
Turun palon jälkeen Akatemia muutti Helsinkiin vuonna 1828. Yliopiston Apteekin sivuapteekit perustettiin 1950-luvulla alun perin lääkevarastoiksi eri puolille Suomea.
Nykyään Yliopiston Apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Kaikki Yliopiston Apteekin toimipisteet eivät sijaitse yliopistopaikkakunnilla, vaan apteekin nimi tulee omistajan, Helsingin Yliopiston, mukaan.
Kouluhistoriikki Kärpäsen koulu 50 vuotta: 1950-2000 / Pirjo Sandelius (ISBN: 951-849-504-1) löytyy Lahden kaupunginkirjastosta. Kirja on sekä Lahden pääkirjaston että Kärpäsen kirjaston kokoelmissa. Jos et käy itse Lahdessa, voit tilata kirjan kaukolainaksi Lahden kaupunginkirjastosta oman lähikirjastosi kautta.
Lahden pääkirjaston ja Kärpäsen kirjaston yhteystiedot:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/yhteydet.htm
Hyvinkään kirjaston kaukopalvelu:
http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Kirjasto/Asiakkaana-kirj…
Janakkalan pääkirjastossa on vielä pari tietokonetta, joissa on levyasema "korpulle". Ota yhteyttä kirjastoon ajan varaamista varten:
http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/janakkalan_p…
Pari käytännön esimerkkiä:
Paperin vanhentaminenb:
1. Revi reunat
2. Pidä noin 4 cm päästä kynttilästä/sytkäristä, mutta älä anna syttyä tuleen. Tuloksena ruskeita jänniä jälkiä.
3. Purista mytyksi ja suorista uudestaan.
4. Valmista kuppi teetä, ja sivele kostealla teepussilla paperia. Jos pussi ehtii kuivua, sitä voi taas dipata kupissa.
5. Viimeisen silauksen antaa kupin jäljet paperissa; anna teen valua kupin yli reunoille, ja aseta kuppi paperin päälle hetkeksi.
Tai valokuvan vanhentaminen - Photoshop tutoriaali
Avataan Photoshop ja avataan kuva mitä halutaan editoida. Eli File -> Open -> ja valitaan kuva tai kansio josta valitaan kuva ja Enter eli kuva auki, mä valitsen nyt tällaisen tytön joka on mustavalkoisena, mutta myös...
The linked painting is Iltapromenadi Iisakin kirkon aukiolla [An evening promenade at St. Isaac's Square] (1895) by the Finnish painter Oscar Kleineh (1846-1919) who studied in the Imperial Academy of Arts in St. Petersburg during the early 1870's.
Tulostimet ovat melko pieniä, joten tulosteen koko ei voi olla kovin suuri n. 20x20 cm.
Tulostuakoko vaikuttaa jyös aikaan. Tuloste pitää saada valmiiksi kirjaston aukioloaikana, joten kovin isoa projekstia ei kannata tehdä yhtenä kappaleena.
Monet mallinnusohjelmat kertovat arvioidun tulostusajan esim Thingiversestä löydät valmiita malleja aikoineen.
Ensimmäiselle yritykselle kannattaa varata koneen lisäksi opastaja. puh. 0438 2711 85
Vinkkejä 3D tulostukseen löydät Helmetin Paja-sivuilta:http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
3D-tulostuksen pikaohje
1.Suunnittele esineesi mallinnusohjelmalla tai etsi valmis tulostusmalli verkosta (vinkkejä alla linkkilistassa). Tulostettavat mallit ovat .stl- tai .obj-...
Tarkoitat todennäköisesti "Syyskuun neljä päivää" videota, joka on brasilialainen. Video löytyy Suutarilan
ja Vuosaaren kirjastojen kokoelmista, joista molemmista se on lainassa. Voit ottaa yhteyttä lähimpään
kaupunginkirjaston toimipisteeeseen ja jättää varauksen. Varaus pitää siis tehdä kirjastossa paikan pääl-
lä henkilökohtaisesti! Aineiston saatavuus selviää myös Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei ole. Pietarsaaren alueella toimi jo 1600-luvulla nimismies. Senaatin päätöksellä vuonna 1885 valtion tuli hoitaa poliisitoimi. Vuonna 1904 poliisitoimi kunnallistettiin. 1970-luvun loppupuolella poliisin toiminta siirtyi taas valtion hoitoon.
Pietarsaaren poliisitoimen historiaa löytyy teoksesta Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia 3, sivut 407-411. Kirja löytyy Pietarsaaren kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tämän päivän poliisitoiminnasta löydät tietoa osoitteesta http://www.poliisi.fi .
Helsingin kaupungin asuntojen ilmanvaihtoa käsittelevällä sivulla kerrotaan asunnon vetoisuuden johtuvan useimmiten "ikkunoiden puutteellisista tiivistyksistä, rakenteiden ilmavuodoista, väärän mallisista tai väärin sijoitetuista tuloilmaventtiileistä tai liian suurista ilmavirroista. Liian alhaiset sisäilman tai rakenteiden lämpötilat saattavat myös aiheuttaa vedon tunnetta." Jos näistä löytyy syy tai syitä vetoisuuteen, kannattaa miettiä ratkaisuvaihtoehtoja.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/terveellinen/sisa/
Lisää tietoa vaikkapa Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) sivuilta:
http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys/fysikaaliset_olosuhteet
Viittomakielen asema Uudessa-Seelannissa virallistettiin lainsäädännöllisesti vuonna 2006. Kun lakiehdotus otettiin käsittelyyn vuonna 2003, tähdennettiin kielen olemusta kuulovammaisten kulttuurin perustana ja sen välttämättömyyttä päivittäisen kommunikaation ja yhteiskunnallisen osallistumisen välineenä. Tarkoituksena oli yksinkertaisesti parantaa kuurojen asemaa yhteiskunnassa ja taata heille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada palveluja ja tulla huomioiduksi täysivaltaisina kansalaisina. Ensiarvoisen tärkeää oli se, että kielen virallinen asema takasi kuuroille mahdollisuuden saada käyttää omaa kieltään oikeusistunnoissa. Viittomakieli on ensimmäinen kieli lähes 30 000 uusiseelantilaiselle.
Lähteet:
NZSL Act 2006 History
New Zealand...
Verkosta löytyy jonkin verran digitoituja nuotteja. Ne ovat yleensä tekijänoikeusvapaita taidemusiikkinuotteja. Nuottiverkkolähteitä on koottu mm. Musiikkikirjastot.fi-sivustolla: https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/digitoidut-nuotit-j…
Klassisen musiikin nokkahuilunuotteja löytyy ainakin IMSLP Petrucci Music Librarysta: https://imslp.org/wiki/Category:For_recorder sekä The Mutopia Project -sivustolta: https://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Instrument=Recorder
Tekijänoikeudet huomioon ottavia sivustoja, josta löytyisi populaarimusiikin nuotteja on vaikeampi löytää.
Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin (ravinto, vaatteet, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, paikallisliikenteen käyttö, sanomalehden tilaus, puhelimen ja tietoliikenteen käyttö, harrastus- ja virkistystoiminta ja muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot). Perusosan määrän eri tilanteissa näet KELA:n sivuilta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara. Esimerkiksi yksin asuvalla lapsettomalla henkilöllä se on 504,06 €/kk.
Lisätietoa toimeentulotuesta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki.
Einojuhani Rautavaarasta löytyy runsaasti tietoa sekä kirjoissa että lehtiartikkeleissa. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/) löydät kirjoja ja myös osan lehtiartikkeleista yksinkertaisella asiasanahaulla (asiasanana "Rautavaara Einojuhani") .
Huomattavasti enemmän lehtiartikkeliviitteitä löytyy kuitenkin Aleksi -tietokannasta (tällä hetkellä 46 artikkelia ja 18 arvostelua). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa pääsisit tutustumaan Aleksin artikkelihakuun, ja ainakin Helsingin pääkirjastosta saisit luettaviksesi suurimman osan kyseisistä
lehdistä.
Jos et kuitenkaan lainkaan asioi Suomen puolella, joutunet kysymään tukholmalaisista kirjastoista pääsyä Aleksi-tietokantaan, jota...
Korttihakemus tehdään paikan päällä kirjastossa ja mukana pitäisi olla myös virallinen,
valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus henkilöllisyyden varmistamiseksi. Jos olet
alle 15-vuotias, tarvitset korttihakemukseen myös takaajan (yleensä jompi kumpi vanhemmista)
allekirjoituksen ja henkilötunnuksen. Jos kaikki edellä mainittu on kunnossa, saat kyllä
kortin heti saman tien ja pääset lainaamaan. Eli tervetuloa asioimaan!
Pari esimerkkiä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) tekemällä asiasanahaun sanalla "verkkoaineisto". Luettelointisäännöt löytyvät teoksesta
Suomalaiset luettelointisäännöt : Elektronisen aineiston kuvailu--[Elektronisen aineiston kuvailusääntötyöryhmä: Ritva Sundquist (pj.) ... et al.] BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999, 112 s., 30 cm, nid. 951-692-446-8.
Kysymäsi teos on Matkailun edistämiskeskuksen julkaisema Jyväskylän yliopistossa tehty pro gradu -työ. Sitä ei ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta näyttäisi löytyvän muutamista maakunta-, yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoista. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, johon teos toimitetaan lainattavaksesi. Jyväskylän yliopiston kirjaston Jykdok-tietokannasta (http://finna.fi) löytyy linkki myös verkkojulkaisuun http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/h/riiksalo.pdf
Aiheestasi näyttää suomeksi löytyvän kovin vähän painettua aineistoa. Tässä kaksi:
Aho Mirja: "PWS : Prader-Willi-syndrooma", 1996.
ISBN 952-5055-67-1. Kirja on opinnäytetyö Jyväskylän sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen.
Kirjaa on Oulun yliopiston kirjastossa sekä Åbo akademin kirjastossa, joista voit pyytää sen kaukolainaksi Helsinkiin oheisella lomakkeella http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm . Kaukolainan hinta on 4€.
Neuvolalehden v. 1995, numerossa 1 on sivuilla 14-15 V. Honkasen artikkeli "Prader-Willin ja Angelmanin oireyhtymä"
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa englanninkielisissä julkaisuissa käsitellään PWS:aa.
Dykens, Elisabeth M.: "Genetics and mental retardation syndromes : a new look at behaviour and interventions...
Tästä Enkeliakatemia-sarjan kirjoittajasta löytyy kovin vähän tietoa. WSOY kustantaa hänen teoksiaan suomeksi, mutta kustantajan sivulta löytyy vain sarjan osien luettelo. Neljäs osa: Vallan kahvassa on tulossa vielä tänä vuonna.
Internetin osoitteessa http://www.bookfinder.us/review6/006008815X.html on hyvin lyhyesti tietoja kirjailijasta, selviää oikeastaan vain, että hän asuu Englannissa, on nykyisin kokopäiväinen kirjailija, mutta on aiemmin työskennellyt tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä.
Vanhanpojan vero tuli voimaan 1935 lailla 392/1935. Siitä löytyy lyhyesti tietoa esim. teoksesta Aarne Rekola: Tulo- ja omaisuusverolaki. 1947. s. 365.
