Oletan, että kysyjä etsii Umberto Marcaton italiankielistä käännöstä tähän Toivo Kärjen tangoon Liljankukka. Ainakaan Suomessa tätä käännösversiota ei ole julkaistu nuottina, joten internet lienee ainoa toivo, ellei pysty kuuntelun perusteella kirjoittamaan sanoja ylös. Itse en kyennyt näitä sanoja tuhansien väärien linkkien joukosta löytämään, mutta saattavat ne siellä silti olla. Valitettavasti mitään julkaisuja tästä versiosta ei siis ole tiedossa. Toivottavasti joku kollega on tässä asiassa minua taitavampi.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että jo 1600-luvulla käytössä ollut Tervonen-nimi on voinut alun perin kiteytyä vaikkapa tervanpolttajalle annetusta Terva-alkuisesta liikanimestä. Myös Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sijoittaa Tervosen niiden nimien joukkoon, jotka on johdettu ammattinimitysten ryhmään kuuluvista sanoista, eli terva ja tervanpoltto ovat Tervosen taustalla myös Nissilän mielestä.
Yleensä suojelijana tuntuu olevan joku tunnettu henkilö, jolla on arvovaltaa. Usein suojelijat ovat politikkoja, mutta esimerkiksi osoitteessa http://www.pirkanpojat.com/requiem.html mainitun Requiem-tapahtuman suojelijana on toiminut Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen, joka ei ole poliitikko mutta muuten arvovaltainen henkilö.
Kyse on kai aika pitkälti sitä, mitä suojelijan nimeämisellä halutaan saada. Yleensä suojelijan merkitys lienee siinä, että hän saattaa tuoda tapahtumalle näkyvyyttä omalla tunnettavuudellaan. Ei liene aivan huono veto valita joku tapahtuman alan tunnettu henkilö, kuten esimerkiksi osoitteessa http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/dekkari-festivaali-… mainitussa Dekkarifestivaalissa,...
Kirjastoja saa käyttää vaalimainosten esilläpito tai - jakelupaikkoina. Kirjastot eivät pysty ylläpitämään vaali-infopistettä, jossa kaikki puolueet olisivat tasapuolisesti esillä ja jossa tietoa vaalien tarkoituksesta jaettaisiin asiallisesti.
Niissä kirjastoissa, jotka ovat äänestyspaikkoja, ei vaalialain (1987/214) 56§ ja 72§ mukaan saa äänestysaikana pitää puheita eikä jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen.
Pääkaupunkiseudun äänestyspaikkoina toimivista kirjastoista ei vielä ole tietoa. Äänestyspaikat julkistetaan lähempänä vaaleja.
Valitettavasti Helsingin Sanomien Klassikkoautomaatti ei ole enää käytössä. Voisit kokeilla klassikkojen etsimiseen Kirjasampoa. Kirjasammosta löytyy kirjahyllyjä, joihin on koottu aineistoa erilaisista aiheista ja genreistä. Kirjahyllyt-sivun oikeassa laidassa on hakulaatikko otsikolla Hae kirjahyllyjä ja toimitettua sisältöä. Kirjoita laatikkoon klassikot, niin saa useita klassikkolistoja käyttöösi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636
Voit myös hakea teoksia kirjoittamalla Kirjasammon hakuun hakusanan klassikot ja vaikkapa jonkin maan nimen tai vuosisadan. Kirjasammosta voit lukea myös kuvaukset teoksista.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Ainakin Oulun kaupungin kirjallisuusdiplomissa on listoja myös S2-oppilaille. Listat ja lisämateriaalit löytyvät tästä linkistä
https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/s2-oppilaiden-diplomi
Tämä kysymys onkin varsin hankala ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuvat olevan enemmänkin arvailuja. Leena Miekkavaaran teoksessa Suomi 1500-luvun kartoissa. Kuvauksia ja paikannimiä (2008), s. 93 kerrotaan Pagescan tulkinnaksi ehkä Pogosta Itä-Suomessa tai Pähkinäsaari, Bruno Tallgren tulkinnassa Abrahan Orteliuksen kartasta, http://www.loffe.net/finland-mainmenu-94/750-abraham-orteliusakarta-tex… selitetään Pagosca venäläisellä merkityksellä kyrkoby, kirkonkylä. Paikkakunta löytyy monesta kartasta, mutta se voi johtua ilmeisesti siitä, että karttoja on piirretty muiden karttojen mukaan. Se esiintyy Olaus Magnuksen Carta Marinassa ja on jäljennetty siitä tai sitten Olaus Magnus on käyttänyt esikuvanaan aiempaa...
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
Tällä hetkellä missään kirjastoissa eivät työhuoneet ja digitointipalvelut ole käytössä koronarajoitusten vuoksi, eikä ole tietoa koska ne taas avataan.
Ainoa kirjasto missä tuo tallennus voisi onnistua on Sellon kirjasto ja sen Paja, eli asiaa kannattaa tiedustella sieltä, sitten kun kirjaston kaikki palvelut ovat taas normaalisti käytössä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
”VHS-DVD-digitointi: Digitointiin käytettävä laite on LG Digital DVD Recorder / VCR player combi RCT 699 H. Sillä voidaan digitoida tavallisia VHS-kasetteja sekä VHS-C - kasetteja. VHS-C - kasetit digitoidaan adapterin avulla. Lisäksi meillä on laite, jolla voi digitoida myös Video8...
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Todennäköistä on, että kyseessä on muistovärssyksi tehty runo, jonka tekijä saattaa olla joku vainajan omaisista.
Jos joku kysymksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jääkiekon ja jalkapallon sääntökirjoissa ei nähtävästi ole mainintaa omasta maalista.
Ehkä tässä on ajateltu, että vastustajan lähin pelaaja on ollut edesauttamassa ja häiritsemässä tilannetta niin että oma maali on syntynyt. Hän saa myös pistepörssin pisteet.
Jääkiekon sääntökirja: https://www.finhockey.fi/index.php/tuomarille/saannot/saantokirja
Jalkapallon sääntökirja: https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-saannot-maaraykset-ja-o…
Eeva Tenhusesta saat tietoa internetin kautta Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä Sen osoite on http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ Kohdasta kirjailijoita löydät artikkelin hänestä. Myös Timo Kukkolan teoksessa Suomalaisia rikoskirjailijoita ja Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen toimittamassa kirjassa Pidättekö dekkareista on artikkelit Tenhusesta. Kirjailijasta löytyy myös muutamia lehtiartikkeleita. Artikkelit ovat Ruumiin kulttuuri -lehdissä vuosilta 1995 (n:o 2, s. 14-19), 1994 (n:o 1, s. 14-16) ja 1988 (n:o 3, s. 12-15). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta on aiemminkin kysytty Eeva Tenhusesta. Etätietopalvelun arkiston kautta voit käydä katsomassa aiempia vastauksia..
Ns. vapaakappalekirjastot saavat kaiken Suomessa painetun aineiston, joten yritysten vuosikertomuksetkin pitäisi löytyä esim. Oulun yliopiston kirjastosta, joka on vapaakappalekirjasto. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto kerää aineistoa omalta alueeltaan Pohjois-Pohjanmaalta, myös yritysten vuosikertomuksia. Netiltä kyllä löytyy vuosikertomuksia, esim. Google-haulla http://www.google.com/ hakemalla yksinkertaisesti "vuosikertomus".
Pari esimerkkiä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) tekemällä asiasanahaun sanalla "verkkoaineisto". Luettelointisäännöt löytyvät teoksesta
Suomalaiset luettelointisäännöt : Elektronisen aineiston kuvailu--[Elektronisen aineiston kuvailusääntötyöryhmä: Ritva Sundquist (pj.) ... et al.] BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999, 112 s., 30 cm, nid. 951-692-446-8.
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k....
Voit uusia lainasi (mikäli niistä ei ole varauksia) kaksi kertaa tuomatta kirjoja mukanasi Turun kaupunginkirjastoon. Sen jälkeen kirjat on tuotava "näytille" uusittaessa. Kirjat voi uusia kirjastossa, puhelimitse tai verkossa, mikäli sinulla on käytössäsi tunnusluku http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=custs&sesid=1001336329
Lisätietoja saat kotisivultamme hakemistosta kohdasta "lainaaminen" http://www.turku.fi/kirjasto/
Internetistä löytyy muutamia hyviä suomenkielisiä sivustoja, jotka käsittelevät melko laajasti mm. Italian historiaa, kulttuuria ja ruokakulttuuria. Kaikki seuraavassa mainitut sivut löytyvät hakukoneilla, kuten Googlella, hakemalla sanalla Italia ja rajaamalla haun Googlen asetuksista koskemaan vain suomenkielisiä sivuja. Wikipedian laaja Italiaa käsittelevä sivusto löytyy osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Italia. Helsingin yliopiston kielikeskuksen sivuilla on myös käsitelty Italiaa: http://www.helsinki.fi/kksc/italia/italia/. Italialaisesta ruoasta löytyy tietoa esimerkiksi Raimo Miettisen opinnäytetyöstä, joka on hänen kotisivuillaan: http://www.uusikaupunki.fi/~ramiett/italialainen_ruokakulttuuri.html . Näillä sivustoilla ei...
Lasten satuhahmoja voi esim. hakea kirjastojen satuhakemistoista. Kallion kirjaston Satukortistosta, osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut , on hyvä aloittaa. Satukortistosta löytyy satujen sankareita ja linkkejä toisiin satuhakemistoihin.
Kirjastoista löytyy tietysti myös painettuja satuhakemistoja ja tekijähakemistoja. Esimerkiksi Satuhakemisto /
Korhonen, Maija ; Rinta-Tassi, Raili. Kirjastopalvelu 1995 löytyy monen kirjaston käsikirjastosta.
Vuoden 1921 painosta ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiin se kyllä kuuluu, tarkemmin sanottuna SKS:n kirjaston varastoon. Lisätietoja osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjastot/
Eri tietosanakirjasarjojen artikkeleista löytyy yksityiskohtaistakin tietoa suolan valmistuksesta. Näistä kannattaa hakea artikkeleita kohdista: 'natriumkloridi', 'ruokasuola', 'keittosuola' ja 'suola'.
Useista maustekirjoista löytyy myös artikkeleita suolasta ja myös sen valmistuksesta. Näitä ovat mm. Jan-Öjvind Swahnin "Mausteiden maailma" (Otava, 1992), Mysi Lahtisen "Makujen synty" (Otava, 2001), Loukie Werlen "Ruoka-aineet" (Könemann, 2005) ja Sallie Morrisin "Gummeruksen suuri maustekirja" (Gummerus, 1999).
Pelkästään suolan valmistukseen keskittyviä kirjoja en löytänyt, mutta toivottavasti mainituista teoksista on apua.
Internetistä tietoa tietenkin löytyy vaikka kuinka paljon. Kannattaa aloittaa esimerkiksi wikipedian artikkelista...
