Kysymäsi kappale löytyy kaseteilta Kotikirkkoni joulun kellot ja Valkeaa joulua. Kappaleen ovat tehneet Kelavirta, Pentti (sävellys, sanoitus) ja Hulkkonen, Jaakko (sovitus).
Selvittelin asiaa. Erään kollegan sanoin:
"Pasi Heikura arvelee Näissä merkeissä –kirjassaan (s. 79), että sanonta olisi sukua manserock-piireissä suosituille kaksikielisille ajatelmille ja että joko Dave Lindholm tai Remu Aaltonen olisi lanseerannut sen yleiskieleen."
Toivottavasti vastaus oli riittävä!
Helsingin kaupunginkirjastossa toimistotekniikkaa käsittelevät kirjat ovat luokassa 674.4. Voit selata aiheesta olevaa aineistoa antamalla Plussa-tietokantaan (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkki) hakusanaksi toimistotekniikka tai suoraan luokan 674.4. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytössä lehtiartikkelitietokanta Aleksi josta voit hakea esim. hakusanalla toimistotekniikka lehtiartikkeleita. Uudistuva konttori- niminen lehti, joka käsittelee mm. toimistotekniikkaa ja toimistotyötä tulee pääkirjastoon Pasilaan ja Rikhardinkadulle.
Kesäkuussa 1992 toistakymmentä lähinnä Etelä-Suomessa toimivaa pankkia ajautui ylipääsemättömiin vaikeuksiin. Valtion vakuusrahasto katsoi, että säästöpankkien joutuminen selvitystilaan olisi johtanut rahoitusmarkkinoiden vakavaan häiriöön. Katsottiin parhaaksi, että kyseiset pankit sekä 30 muuta säästöpankkia fuusioituivat Suomen Säästöpankiksi.
Lisätietoa löytyy Mitä Missä Milloin -kansalaisen vuosikirjasta 1994, sivuilta 326-329.
Myös Aamulehden arkistosta, joka on käytettävissä Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy tästä aiheesta artikkeleita.
Valitettavasti meidän ryijy-kirjoista ei kyseistä ryijyä löytynyt. Jaan tuon kysymyksesi vielä Tieto-listalla, jolloin myös muista kirjastoista voi vastata. Ajattelisin että tietoa voisit kysyä vielä Wetterhoffista ja Suomen Käsityön Ystäviltä.
Omena on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanan alkuperä on epäselvä. Appelsiini on tullut käyttöön suomalaisena sanana vasta 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Se on lainattu varhaisruotsin sanasta ap(p)elsin, joka puolestaan on lainaa alasaksasta tai hollannista. Näissä kielissä appelsina on alkuaan yhdyssana, joka sisältää omenaa merkitsevän sanan appel ja Kiinaan viittaavan sanan sina. Sananmukaisesti appelsiini on siis "Kiinan omena". Appelsiineja alettiin tuoda Kiinasta Eurooppaan 1400-luvulla, ja tärkeiksi tuontisatamiksi muodostuivat Amsterdam ja Hampuri.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja määrittelee termin leikilliseksi sanaksi kuvailemaan johtoporrasta tai johtajia. Linkki sanakirjaan
Sana on tullut tunnetuksi 1970 perustetun lentopalloseuran nimenä. Seuran perustajajäseniin kuuluin myös presidentti Mauno Koivisto. Linkki SST info 18.8.2021
Sana on kuitenkin tunnettu jo 1960-luvulla. Sikariporras on ollut silloin jalkapalloseura Helsingin Ponnistuksen johtokunnan nimityksenä. Linkki seuran historiikkiin
Luultavasti sana on levinnyt yleiseen tietoisuuteen jostain pilapiirroksesta tai kaskusta. Olisikohan kyseessä jokin Kari Suomalaisen pilapiirros?
Etymologisen sanakirja kertoo sanasta porras:"porras (Ljungo 1601; yl.) ’Steg; Stufe; (Pl.) Treppe’, johd. porrastaa...
Kansanwalistusseuran kalenteri vuodelta 1888 kertoo, että tuonakin vuonna 3.6. juhlittiin Violan nimipäivää.Kalenterin voit avata alla olevasta linkistä.https://www.doria.fi/handle/10024/98435
Voisitte kokeilla ottaa yhteyttä Kirja-Auroraan, joka on Turun yliopiston yhteydessä toimiva kulttuurikustantamo. Se on mm. kustantanut tänä vuonna suomen kielen historiaa koskevan teoksen "Suomettaren helmoista".
Ohessa vielä lisää kustantajia Kirjastot.fi-sivustossa, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/ , sekä yksityinen lista http://www.kustantajat.com/ .
Tanskalainen taiteilija Vilhelm Pedersen eli vuosina 1820-1859. H.C. Andersenin satuja hän on kuvittanut yli 200. ( Lähde: Nationalencyklopedin ) Internetistä löydät paljon tietoa hänestä: mm. http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen.htm (tanskankielinen)
http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen_illu2.htm (tanskankielinen)
Jos haluat lukea myös muilla kielillä, kokeile hakua esim. Google:sta ja hakulausekkeeksi "Pedersen, Vilhelm"
Islannin kansalliskirjaston sivuilta Landsbokasafn Islands - Haskolabokasafn, http://www.bok.hi.is/ , löytyy osoite lbs@bok.hi.is . Eri osastojen osoitteita voit etsiä sivustosta.
Voisit katsoa läpi Työtehoseuran kotitaloustiedotteet ja kotitalousjulkaisut sivulta http://www.tts.fi/tts/julkaisut
Sieltä löytyy esimerkiksi seuraavat julkaisut:
-Vanhusten ja vammaisten itsenäistä selviytymistä kodin pesutiloissa helpottavia ratkaisuja.
-Kotitalouskoneet vammaisen käytössä
Edellinen löytyy Helmet-hausta http://www.helmet.fi
Apua voisi olla myös seuraavasta:
Ikäihmisten asuminen ja palvelut paremmiksi : selvitys ikääntyvien kotona asumisen kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Saatavuustiedot Helmetistä.
Suomen MS-liiton sivulla on kerrottu, että Helsingin Arabianrantaan nousee monipuolinen MS-talo. Talon käyttötarkoituksesta johtuen tiloilta sekä monilta kalusteilta ja varusteilta edellytetään sovellettuja...
Elektra on tietokanta, jonka kautta löytyy kotimaisia tieteellisiä julkaisuja sähköisessä muodossa. Aineisto on käytettävissä ainakin Suomen yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa ja useimmissa yliopistoissa. Väitöskirjoja on vasta historian alalta.
http://elektra1.lib.helsinki.fi/
Medic-tietokanta on terveystieteen tietokanta. Siinä on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisestä julkaisuista, lisäksi mukana ovat suomalaiset samojen alojen väitöskirjat. Osa viitteistä, myös väitöskirjoista, on kokoteksteinä koneelta luettavissa. Medic ei ole vapaasti käytettävissä, mutta monet kaupunginkirjastot ja oppilaitokset ovat sen käyttöoikeuden hankkineet.
http://helecon2.hkkk.fi/terkko/MEDIC/
Feeninksin kilta ei ole ilmestynyt äänikirjana. Viimeisin Potter äänikirja eli Liekehtivä pikari on vuodelta 2005. Tammelle voi antaa asiasta palautetta, ja toivoa äänikirjan pikaista julkaisua:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=4863726527928…
HelMet-kirjastosta löytyy kaksi nuottikirjaa, joissa kyseinen kappale on. Löydät ne HelMet-haussa (www.helmet.fi) laittamalla hakusanat "you're still you" lainausmerkkien sisään ja valitsemalla tarkenna hakua -kohdan alta aineistoksi nuotti.
Voit tilata aineistoa haluaamaasi kirjastoon tekemällä varauksen, jos kirjastokortillasi on käytössä tunnusluku.
Kyllä cd-äänikirjoja on olemassa. Voit hakea niitä Aalto-kirjastojen tietokannasta (www.aaltokirjastot.fi) haluamillasi asiasanoilla. Voit valita asiasanaksi esimerkiksi kuunnelmat tai sadut, aineistolajiksi cd-levyn ja kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuuden. Myös tekijän tai teoksen nimellä äänikirjoja voi hakea.
Tein kokeeksi haun satuäänikirjoista cd-levyllä, ja tuloksia tuli yhteensä 142. Kuunneltavaa automatkan ajaksi siis varmasti löytyy.
Tässä joitakin romaanivinkkejä:
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake (Otava 2003), Herran tarhurit (Otava 2010)
Beckett, Bernard: Genesis (Tammi 2009)
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja (Teos 2012)
Kuusi, Janne: Vapaus (Like 2010)
Raevaara, Tiina: Eräänä päivänä tyhjä taivas (Teos 2008)
Sinisalo, Johanna: Linnunaivot (Teos 2008), Enkelten verta (Teos 2011)
Verronen, Maarit: Kirkkaan selkeää (Tammi 2012)
Tulevaisuuden yhteiskuntia nuortenkirjallisuudessa:
Condie, Ally: Tarkoitettu (Tammi 2011), Rajalla (Tammi 2012)
Lappalainen, Eija ja Leinonen, Anne: Routasisarukset (WSOY 2011)
Tietokirjallisuuden puolelta kiinnostavia voisivat olla ainakin Alan Weismanin Maailma ilman meitä (Atena 2008), jossa pohditaan, mitä maapallolle tapahtuisi ihmisen...
Turun Sanomat on luettavissa näköislehtenä kolme kuukautta taaksepäin Helmet-kirjastojen asiakastyöasemilta ePress –palvelun kautta. Aamulehti ja Iltalehti ovat taasen luettavissa kolme kuukautta taaksepäin PressDisplay –palvelun kautta. Molemmissa palveluissa on myös sanahaku tekstiin.
Iltasanomat löytyy Arkisto –tietokannasta vuodesta 1990 kuluvaan päivään; tietokanta toimii hakusana pohjalta. Tietokanta on vain henkilökunnan käytössä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.
Pasilan kirjastosta löytyy Iltasanomat ja Iltalehti joko paperisena tai mikrofilmattuna.
Kansalliskirjastosta löytyy Aamulehti ja Turun Sanomat mikrofilmattuna. Kansalliskirjastosta kerrottiin, että Aamulehti on nyt kuvattuna 31.5.2012 asti ja Turun Sanomat 30.7....
